Lumikenkäily, ski touring (= skinnaus), splitboarding

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Inska
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
18.11.2004
Viestejä
5 038
Aloitan tämän ketjun koska en löytänyt sopivaa olemassa olevaa ketjua. Ennustan ketjun jäävän lyhyeksi, mutta ehkä joku innostuu kokeilemaan näitä mahtavia aerobisen liikuntamuotoja. Eli about samaan kategoriaan voisi siis laittaa rinteen nouseminen ylöspäin joko lumikengillä, siihen tarkoitetuilla "laskettelusuksilla" tai split-lumilaudalla. Laskettelusukset on maallikkotermi, koska enemmän ne niitä muistuttaa kuitenkin kuin murtsikoita (ja en ymmärrä suksista mitään muutenkaan). Split-lumilauta on lumilauta, jonka saa "halkaistua" keskeltä kahdeksi "sukseksi".

Ajatuksena puuhassa on normaalisti kiivetä joku rinne siis ylös ja yleensä laskea se myös alas. Vaihtoehtoisesti voi tulla hissillä alas, jos on liian loppu, ei osaa tai halua laskea, tai olut maistuu liikaa suorituksen jälkeen. Antoisinta puuhaa tietenkin ihan koskemattomilla rinteillä, mutta vastaavasti turvallisinta ja helpointa hoidetuissa rinteissä eli hiihtokeskuksissa. Suksilla ja split-lumilaudalla niiden pohjaan kiinnitetään erityiset nousukarvat, jotka luistavat hieman eteenpäin mentäessä, mutta eivät lipsu vastaaavasti takaisinpäin. Sauvat ovat ehdoton lisäväline myös lumikengillä.

Etelä-Suomen näkökulmasta voi tuntua kaukaisemmalta vaihtoehdolta harrastaa näitä ainakin korkeuseroa silmällä pitäen. En kyllä usko että Lapin hiihtokeskuksissakaan saisi muutenkaan nousta rinteen sivussa ylöspäin, kun Suomessa muutenkin on kaikki kiellettyä. Keski-Euroopassa tämä on sitten ihan normaalia. Aluksi voi tuntua järjenvastaiselta nousta rinnettä ylöspäin kun hissilläkin pääsee. Kuitenkin itse huomasin sykkeen pysyvän sopivana ja tuntuu loogisemmalta kiivetä ylöspäin, kuin hiihtää ympyrää tai paikasta A paikkaan B. Lisäksi maisemat ja luonnon läheisyys antavat omat lisäarvonsa tälle touhulle. Itse lasken lumilaudalla, joten luontevin vaihtoehto on split-lumilauta koska olen sysipaska laskemaan suksilla. Itse tykkään puuhasta aerobisesta näkökulmasta, joten hoidetun rinteen nouseminenkin on itselleni antoisaa. Joka tapauksessa tässä on hyvä mahdollisuus yhdistää tehokas aerobinen, ulkoilu luonnossa ja alamäkiurheilu.

Vaikka uskoisin omaavani ihan hyvän peruskunnon, ei tässä kannata lähteä keulimaan ja yliarvioimaan omalla peruskunnolla, sen verran rankkaa puuhaa tämä on noviisille. Esim. hiihtokeskuksen rinne jossa on 800 m korkeuseroa, on luokiteltu helpoksi ja sen viitenousuajaksi on annettu 1 h 45 min. Pystyin itse nousemaan tuon rimaa hipoen tuossa ajassa ja taju meinasi lähteä ja konttasin viimeiset metrit, 10 m välein sauvoihini nojaten. Toki varmasti hieman korkeampi ilmanala vaikeuttaa hieman siihen tottumattomalle. Joka tapauksessa todella tehokasta rasvanpolttourheilua ja suosittelen kokeilemaan.
 

Liitteet

  • WP_20140317_11_02_43_Pro.jpg
    WP_20140317_11_02_43_Pro.jpg
    209,5 KB · Katsottu: 988
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Splittilauta on ollut pitkään harkinnassa, mutta olen tosiaan niin huonossa kunnossa, että tuskin jaksan sen suuremmin skinnailla... Toisaalta auttaa kyllä lyhyemmissäkin siirtymissä jos lunta on reippaasti. Pääsee Helposti tavoitettaville offareille vielä helpommin. Lumilautailijan näkökulmasta liikkuminen on aina hankalaa, kun lunta on reippaammin. Perinteinen lumilauta on lähinnä leikkikalu.

Frendi on pärähtänyt tuohon touhuun ja viettää pitkiä pätkiä mm. Norjassa splitillä skinnaillen. Kovasti on pyytänyt mukaan, mutta ei mun kunto eikä aika riitä ainakaan tänä vuonna. Harmi. Hienoja kuvia on laittanut reissuiltaan.

Lumikengillä ollaan lapissa painettu menemään. Hissillä eka ylös ja sitten tunturia pitkin jonnekkin. Ei noista keikoista ole oikein muuta kerrottavaa jäänyt kuin hienoa ulkoilmaelämyksiä, mutta laskut on menneet aina enemmän ja vähemmän perseelleen. Johtuen toki suunnistajasta (eli minusta), joka ei osaa lukea karttaa, korkeuskäyristä puhumattakaan.

Ehkä mä sitten olen kuitenkin enemmän se kaljaturisti laskureissuilla :D
 
Hienoa urheilua ja vuoristoliikuntaa tuo on. Earn your turns on käsite, joka kiinnostaa entistä useampia ainakin Suomen rajojen ulkopuolella. Osasyy on suksien ja siteiden kehityksessä, joka mahdollistaa entistä paremman laskutuntuman. Ennen tuo alastulo oli vähän niin ja näin ainakin laskettelijan näkökulmasta.
 
Oon harrastanut touhua sekä lapin tuntureilla että pohjois-Norjassa n. 15 vuotta. Alkuun lumilauta+lumikengät yhdistelmällä, mutta viime vuodet randosuksilla. Erittäin mukavaa ulkoiluhan tuo on - varsinkin Norjassa isommilla vuorilla.
 
Tänä talvena on päässyt hiihtelemään ihan kunnolla. Useampi kymmenen km vertikaalista takana. Alkutalvesta kone yski ja sitä tajusi miten paljon omassa aerobisessa kunnossa on parannettavaa. Olisikin kiva tietää miten paljon hapenottokyky ja kunto on ylipäätänsä noussut. Nyt menee jo 1,5 km vertikaalista ilman pidempää taukoa välissä ja olen pystynyt hiihtämään 1,1 km vertikaalista (n. 5 km pituutta) alle kahteen tuntiin maastossa ja ilman taukoja.

Kuntoilumuotona hyvin monipuolista, missä yhdistyy laskeminen, hiihto, korkea ilmanala ja lisäksi käsilläkin saa tehdä kunnolla töitä. Pakarat, pohkeet ja takareidet saa kunnolla rasitusta, vaikkei tätä mihinkään salitreeniin voi verrata. Vielä kun kummassakin jalassa on n. 4 kg lisäpainoa ja 10-15 kg reppu selässä niin ei pääse liian helpolla. Ja tuo ohuempi ilma varmasti parantaa hapenottokykyä. Normaalisti huiput mille hiihdellään ovat välillä 2400-3400 m.
 
Oletteko oikeasti saaneet lumikenkäilystä suomen oloissa (tasamaalla) kiksejä? Jotenkin duunihommissa olen joskus huomannut, että aika kapea on se toiminta-alue missä lumikengistä on mitään hyötyä. Äkkiseltään sanoisin jopa ettei sellaista tule mieleen.
 
Eihän sitä lunta tartte olla kun joku 10-15 cm, niin lumikengistä on jo hyötyä, ihan tasamaallakin? Varsinkin jos on kova kansi joka pettää kengän alla.
 
Huoh, ihan tälleen jokapäivä metsässä töideni takia kävelevänä voin sanoa että onhan niistä hyötyä. Nimittäin aika saatanastikin hyötyä, jo pienelläkin lumäärällä.
Vaatii tietenkin pikkasen kerrostuneen lumen että niistä on enemmän iloa, mutta jos ei pysy kengät pinnalla, ei pysy kyllä suksetkaan. Suksillahan pääsee nopeammin etenemään, mutta sitten kun tulee se taimikko vastaan josta pitää läpi mennä pääsee kengät ihan tosissaan oikeuksiinsa.

Harrastuksena en tosin itsekään ymmärrä mitään kengillä kävelyä, luulis sitä saavan kävellä muutenkin.
 
Yritin tuossa pari talvea käyttää nimenomaan työkäytössä (maanmittaushommia), mutta ei ne ainakaan toimineet jos pitää tehdä suunnanmuutoksia, käydä ojien pohjalla, ryteiköissä jne. Ehkä perustamppauksessa toimivat pelit kuitenkin, jos unohtaa em. koreografiat. Säärystimet jalassa hyvät popot alla on kuitenkin aika ketterä vetää umpihangessakin jos vaan harjaantuu askeltamaan voimia säästäen.

Tietty jos on kunnon kansi metrin hangen päällä niin tilanne muuttuu täysin. Sellaista keliä ei kuitenkaan tullut vastaan.
 
Tietty jos on kunnon kansi metrin hangen päällä niin tilanne muuttuu täysin. Sellaista keliä ei kuitenkaan tullut vastaan.
Just eilen kävelin viimeksi hangella jossa lumikengät olisi ollut hyödyksi. Kovahko hanki joka ei ihan kuitenkaan kestänyt mun painoani eli joka askeleella piti hetken aikaa kunnes koko paino oli sillä jalalla, sitten meni pinnasta läpi. Tuollaisessa on jopa vittumaisempaa kävellä (ilman lumikenkiä) kuin syvässä pehmeässä hangessa.
 
Nyt pitää olla MHK eri mieltä, itse olen mhy:llä hommissa ja juurikin pahimmat ryteiköt ja ojanpohjat on päivittäistä hommaa ja kengät kyllä helpottaa tota metsässä kävelyä ihan hurjasti.

Hangista tietty paljon kiinni miten paljon kengistä on hyötyä, mutta vittumaista mennä ilman mitään vaikka hanki ei kauheesti kantaiskaan kenkienkään kanssa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom