Kreatiini on elimistön oma aine, joka on keskeisessä osassa energia-aineenvaihdunnassa ja lihasten liike-energian tuottamisessa. Se on aivan yhtä välttämätöntä elimistön toiminalle kuin proteiinit, hiilihydraatit, rasvat, vitamiinit ja mineraalit. Kreatiinin puutteen on havaittu johtavan ennen kaikkea lihastoimintaan liittyviin vakaviin ongelmiin sekä ihmisissä että eläimissä.
Kreatiinia ihminen saa:
eläinperäisestä ravinnosta
kehon omasta tuotannosta.
Ihmisen elimistö valmistaa kreatiinia kolmesta aminohaposta, jotka ovat glysiini, arginiini ja metioniini. Nämä aminohapot ovat proteiinin osia. Kahta ensimmäistä keho pystyy tekemään, mutta metioniini on ns. välttämätön aminohappo, jota keho ei valmista, vaan sitä on saatava ravinnosta. Kreatiinin tuottaminen elimistössä tapahtuu maksassa, haimassa ja munuaisissa, joista se siirtyy veren mukana pääasiassa lihaksiin. Kreatiinia on 0,4 g litrassa verta ja n. 4 g kilossa lihasta. Koko kehon kreatiinivarastosta 95 % onkin lihaksistossa. Loppuosa on sydänlihaksessa ja aivoissa, miehillä myös kiveksissä.
Noin kaksi kolmasosaa elimistön sisältämästä kreatiinista on kreatiinifosfaatin muodossa ja yksi kolmasosa vapaana kreatiinina. Tämän merkitystä selvitän hiukan myöhemmin.
Kehon kreatiinimäärä ei tutkimusten mukaan muutu iän mukana, mutta nuoremmilla kreatiinista suurempi osa on kreatiinifosfaattina johtuen suuremman liikuntamäärän luomasta tarpeesta.
Kreatiinia muuttuu koko ajan kreatiniiniksi, jota elimistö ei pysty käyttämään, vaan se poistuu virtsassa. Tällä tavoin 70 kg painava henkilö menettää kreatiinia n. 2 g/vrk. Tämä määrä on kasvaa liikunnan lisääntyessä ja se on siis korvattava kehon tuotannolla ja ravinnon kreatiinilla.
Ravinnossa kreatiinia saadaan merkittävästi vain eläinkunnan tuotteista, pääasiassa lihasta ja kalasta, jotka sisältävät raakana 4-5 g kreatiinia kilossa ruoka-ainetta. Litrassa maitoa on 0,1 g kreatiinia. Kasvisperäisissä tuotteissa on merkityksettömiä määriä esim. kilossa puolukoita 0,02 g. Säilytys ja kypsytys pienentävät ruoka-aineen kreatiinipitoisuutta. Tavallista sekaruokaa syövä ihminen saa ravinnosta kreatiinia n. 1 g/vrk. Loppuosa päivän tarpeesta on siten tuotettava elimistössä - ja kasvissyöjällä koko päivän tarve. Lihaa syövillä petoeläimillä päivittäinen kreatiinin saanti on huomattavan suuri, ihmisen painoon (70 kg) suhteutettuna 10 g.