Liian korkea syke?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Canis
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
29.10.2007
Viestejä
9
Alotin tälläisen suht "rankan" treeniohjelman kunnon nostamiseen noin neljä kuukautta sitten, se sisältää 3-4 krt/vk 8-16 km:n lenkin, 3 krt/vk salitreeni ja vielä sen, että kävelen joka päivä lukioon erittäin reippaalla vauhdilla (kävelen keskimäärin joka päivä 8km).

No sain tuollaisen sykemittarin, kokeilin sitä ja se näytti 8 km:n lenkillä keskisykkeeni olevan 182. En edes aluksi tiennyt että se oli erittäin korkea, mutta sitten pari kaveria huomautti siitä. Syke nyt ei ole oikeastaan pudonnut ollenkaan kolmen kuukauden aikana, se pysyy melkein aina siinä 180:n pinnalla. Hassua tässä nyt on se, että jaksan tolla 180:n sykkeellä juosta melkein kuinka pitkään tahansa, puoli-maratoni meni kevyesti 1h 50minuuttiin 180 keskisykkeellä.

Ja sitten kun yritän juosta sellaisella vauhdilla, etten puuskuttaisi juuri yhtään niin keskisyke on silti siinä 170 kohdalla. Kuntopyörällä myös syke näyttää olevan 170.

Itte en siis juuri voi mitään tälle sykkeelle, se nousee erittäin korkeelle erittäin helposti, kävellessäkin se oli siinä 110-120 luokkaa. (reipas kävely).

Isä ny optimistina tietenkin väläytti että minussa olis kestävyysjuoksijan ainesta, mutten ite kyllä siihen luottaisi.

Mutta onko näin korkea syke ollenkaan normaalia? Olen 17-vuotias, n. 180 cm ja painan noin 67kg.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Paljon sulla on maksimisyke? Laskennallisesti varmaan jotain n. 205, mutta tosiasiassa sä saataat olla vähän kierrosherkempi kaveri.

Noi sykealueet on niin yksilökohtaisia. Mun 120 ja sun 120 on eroa kun yöllä ja päivällä.

Sykemittarista saa 1000x enemmän irti kun tietää oman maksiminsa.
 
En ole maksimisykettä niin hirveästi yrittänyt saada selville, mutta 206 se oli kerran vähän pidemmän ylämäen jälkeen. Ja sanotaanpa vielä, että leposyke on n. 50.
 
Korkeat sykelukemat kielivät siitä että olet tottunut toimimaan(harjoitellut/liikkunut) niillä sykealueilla mihin se syke helposti hypähtää. Olet todennäköisesti perus liikkuja, liikut sellaisilla tehoilla että tuntuu siltä että on liikuttu. Ongelma tässä on se että yleensä silloin ollaan vauhtikestävyyden alueella ja peruskestävyys alue jää täysin harjoittamatta.
Peruskestävyys on kuitenkin tärkein kestävyyden osa-alue ja sen päälle rakennetaan sitten kovempitehoinen liikunta.

Maksimisyke kannattaa selvittää esim. submaksimaalisessa fillaritestissä se selviää melko hyvin tai sitten voit kokeilla mitä mittari näyttää esim. 5 kovan mäkivedon jälkeen. Maksimisykkeen pohjalta voi sitten määrittää omat kestävyys alueensa. Ja sen pohjalta suunnitella sitten harjoitus ohjelman.

Peruskestävyys harjoitus = 40-70%maksimista
Vauhtikestävyys harjoitus= 65-90%maksimista
Maksimikestävyys harjoitus= 80-100% maksimista
 
Juu, ongelmahan tuossa on juuri se, että jos vedän sillä 70% maksimisykkeellä niin se tuntuu siltä kuin en olisi liikkunut yhtään. Ja mieluusti liikun niin että tuntuu.
 
En ole maksimisykettä niin hirveästi yrittänyt saada selville, mutta 206 se oli kerran vähän pidemmän ylämäen jälkeen. Ja sanotaanpa vielä, että leposyke on n. 50.
Juu, ongelmahan tuossa on juuri se, että jos vedän sillä 70% maksimisykkeellä niin se tuntuu siltä kuin en olisi liikkunut yhtään. Ja mieluusti liikun niin että tuntuu.

Jotenkin noi boldatut pointit särähtää mun korvaan.
 
Ensinnäkin, samaa mieltä kuin muut eli testaa se maksimisyke, sittenpähän tiedät. Esim suomalaisten painijoiden aineistossa maksimisykkeet vaihtelivat välillä 180-240. 240 maksimisykkeellä 170 ei ole niin kova syke. 2 min maksimiveto ja siltä ajalta maksimisyke, 4 min palauttelua ja toinen maksimiveto, maksimisyke on näiden vetojen maksimisyke +5%, yhdellä tavalla laskettuna. Teet vaikka 5 min lämmittelyjen jälkeen.

Yksi syy voi myös olla, että juokset liian lujaa. Etkä osaa vielä arvioida mikä on kevyesti. Kyllä tasavauhtisten peruskuntolenkkien pitääkin vähän tuntua siltä, että voimia jää. Ymmärrän että haluat juosta niin että tuntuu (monet pitävät että vain tällainen treeni tuntuu kehittävän), kuitenkin oikeasti kehittävä treeni toteutuu paremmin erillaisella reseptillä ja tähän on hyviä tutkimustuloksia ja maailman huippu-urheilijoista kerättäviä esimerkkejä.
 
Sama vika Rahikaisella. Kuten Waltterikin totesi, heikosta peruskunnostahan se sykkeen jyrkkä nousu kertoo. Itse olen alkanut tehdä niin, että hitailla lenkeillä jos sykeraja ylittyy, hidastan ihan kävelyyn, ja jatkan juoksua vasta kun syke on reilusti tippunut.
 
Hei, ihan oikeasti! Jos kaveri juoksee puolimaratonin 1 h 50 minuuttia, onko hänen peruskuntonsa huono? Itselläni on aina ollut maksimisyke korkea. Se aiheuttaa sitten huonoja tuloksia laskennalliseen maksimiin perustuvisa testeissä.
 
Kun pitkästä aikaa aloitin lenkkeilyn, keskisyke pyöri joka lenkillä siellä 170 ja jaksoi kyllä juosta. Sitten onneksi tuttu, joka fillaroi kilpaa ja on juossut maratoneja, huomautti että nyt menen ihan liian kovilla sykkeillä & peruskestävyys ei niillä parane. Sen jälkeen aloin juoksemaan ns. sykkeiden mukaan, en sen mukaan miltä tuntuu. Alkuun tuntui todella tyhmältä hölkkäillä etanavauhtia mutta pikku hiljaa sai lisätä lenkkeihin vauhtia sykkeiden pysyessä maltillisissa lukemissa. Kaksi kertaa viikossa teen peruskestävyyslenkkejä ja kerran viikossa vauhtikestävyyslenkin.
 
Joo kiitos kaikista vinkeistä. Ei kai tässä muu auta kuin mennä sitten ihan sykkeiden mukaan, mutta ihan ensin testaan kyllä sen maksimisykkeen. Mutta kauhean huonoa peruskuntoa en kyllä usko omaavaani, tai no lasken kyllä tässä peruskunnoksi sen kuinka kovaa ja pitkään jaksaa juosta, tiedän kyllä että se sisältää muutakin...

Mutta kiitos nyt uudelleen kaikista vinkeistä :) Nyt lenkille :david:
 
Tuli se maksimisyke nyt testattua.. korkeimmillaan mittari näytti 234:ää, mutten itse löysi päätäni pantiksi, että se nyt ihan oikein näytti, mutta suuntaa se varmasti antaa. Onko se nyt ollenkaan hyvä asia että maksimisyke raja on näin korkealla?
 
Miten sä sen testasit?
Täyttä juoksua pari minuuttia... ei varmastikaan kaikista luotettavin tapa testata, muttei toistakaan tapaa tullut mieleen. Olis kyllä mukava kokeilla jotakin "virallisempaa" tapaa, kun nyt heräs epäluulot tohon tulokseen.. en tiedä voiko se noin korkea olla :S
 
ihan hyvin voi olla, kuten jo lainasin, että kohtalaisen pienessä suomalaisten painijoiden aineistossa sykkeet vaihteli välillä 180 - 240 (tutkimus jonka nopeasti muistan urheilijoista). Ei ole mitään haittaa vaikka maksimisyke onkin noin korkea (ainoastaan jos siihen liittyy rintakipua tai syke nousee ilman rasitusta noin korkeaksi niin kannattaa huolestua). Tuo testi minkä itse mainitsin on aika hyvä ja tutkittu. Sen tulosta vielä parantaa jos tekee pienen 4 min levon välissä ja tekee uuden 2 min maksimivedon ja katsoo näistä vedoista sen maksimisykkeen. Viisi prosenttia pitää kuitenkin laskea tuohon vetoon päälle jolloin saadaan maksimisyke. Maksimi on siis sinulla arvioiden tuosta vedosta 234 plus 5 prosenttia eli 245. Onhan tuo korkea, mutta ei mahdoton.

Hyvä tapa oman juoksutehon määrittelyyn on sääntö pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta, jolla suurin osa juoksee vähän liian lujaa jos oikein kevyestä harjoitelusta puhutaan. Alle aerobisen kynnyksen oleva harjoittelu on ettei saisi huohottaa yhtään juostessaan, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Jos tieteellisemmin haluaa tietää millä juoksuteholla kannattaisi juosta pysyäksesi siellä tehokkaimman harjoittelun alueella niin esimerkiksi Varalan maratonkoulu järjestää juoksutestejä ainakin Tampereella ja Helsingissä, joissa mitataan veren laktaatti pitoisuus eri rasituksessa. Nämä testi on kohtalaisen halpoja noin 60 euroa. Laktaatti pitoisuutta mittaamalla saadaan selville nk. aerobinen ja anaerobinen kynnys joiden avulla mm. peruskuntoharjoittelu alue on paras määrittää.
 
Se, että jaksaa juosta kovilla sykkeillä sen 2h on ihan normaalia vähänkään harjoitelleelle. Jossain 2-3h paikkeilla kropan hiilarit kuitenkin alkaa loppumaan. Rajan ylitettyään, jos vauhti on liian kova, niin silloin meno pysähtyy kuin seinään, jos vauhti on sopivaa, niin tuollaista rajaa ei tule vastaan, vauhti voi hieman hidastua, mutta seinä ei tule vastaan.

Jos sykkeet nousee helposti ylös, niin silloin kyse on huonosta peruskunnosta. Jos syke nousee pikku hiljaa ylös, niin ei sillä silloin niin väliä, jos rasitus tuntuu vain sopivalta. Ylirasitus voi oireilla joillakin sykkeitten nousuna.

Kestävyyden harjoittamisessa yhdellä lenkillä ei ole niin väliä. Kun puhutaan ns. kevyistä lenkeistä (PK), niin sen pitäisi olla rasittavuudeltaan sellainen, että sen jaksaisi juosta joka päivä hamaan tulevaisuuteen asti. Ja suurimman osan (80%) harjoittelusta pitäisi olla näitä kevyitä lenkkejä.

Se, että alkaa puuskuttamaan, tarkoittaa sitä, että homma menee täysin överiksi.

Minkälaisesta itsestäsi tuntuu vetää tuollainen viikko läpi? Pystytkö vetämään kaikki treenit suunnitellusti läpi?
Jos tuo ei tuota ongelmia, niin harkitsisin vakavasti liittymistä johonkin paikalliseen urheiluseuraan. Sieltä saa tarvittavan valmentamisavun paljon paremmin kuin intterwebistä.
 
Paska sykemittari on joskus näyttäny 196 tunnin lenkin keskisykkeeks, mut olipa kyllä maksimikin joskus (mitä on näyttänyt) 230..
 
Tiedän tunteen itse tuslkaillut saman asian kanssa, ensimmäinen juoksuaskel jonka jälkeen syke heti 150-160, joten peruskuntolenkeillä mentiin todella hitaasti ja kävellen. Pk kauden jälkeen kävi niin että edelleen sykkeet pitkällä lenkillä hyppäsi samoin tein 150-160 mutta lähtevät n 45 min - tunnin jälkeen laskuun.

Maraton mentiin 150-160 sykkeillä, mutta viimeisellä 5 km pudottiin jo 145:een (vessahätä pakotti hidastamaan)

Yhtäkaikki, peruskunnosta onkin kirjoitettu jo hyvää tietoa, mutta nuo sykeasiat on hyvin pitkälti henkimaailman asioita ja äärimmäisen yksilöllisiä juttuja. Sykerajat on hyvät olla olemassa mutta omaa kehoa ja fiiliksiä kannattaa kuunnelle myös.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom