Lähdesmäki tyrkyllä titteliotteluun

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Nauratti vähän se yks lopetus, jossa otti mountissa päästä kiinni ja paino tissit naamalle :D
Toistasataa kiloa painava kaveri, kun rysähtää kenen naamalle vaan, niin voi loppua helposti happi. Kannattaa joskus kokeilla, jos et usko :)

Matteuksen ois syytä opetelle pitää leukaa pikkasen alempana. Kopit kumisee tuolla tyylillä melko komeasti osoitteeseen. Pystyä vaan lisää, niin kyllä se sillä löytyy. Muutenhan mies otti erittäin hyvin matossa.
 
Lähdesmäki otteli ihan urheasti, mutta on aika vaikeaa voittaa vaparimatsia, jos vastustaja on parempi nekkaamaan ja painimaan. Avauserässä kaveri vei maihin, ja Lähdesmäki pelasi ihan hyvin selältään, mutta jenkki ei ollut kuitenkaan yllätettävissä. Haastattelussahan Alers sanoi tienneensä Lähdesmäen hakevan jalkalukkkoja, ja harjoitelleensa niiden puolustamista. Toisessa erässä sitten Lähdesmäki haki viisaasti heti alasvientiä, mutta Alers puolusti sen helpon näköisesti. Sitten kun iskujenvaihdoissa kolisi jatkuvasti omissa, oli pakko vähän epätoivoisesti shootata ja loppu alkoi häämöttää. Hyvällä ilmeellä Matteus otteli, mutta ei mahtanut paremmalleen mitään.

Olen tästä aikaisemminkin sanonut, mutta yksinkertaistaen voisi todeta, ettei suomalaisten pystyottelu ja painitaidot riitä kansainvälisillä areenoilla. Matsi kun alkaa pystystä, niin paree olisi pystyä satuttamaan vastustajaa lyömällä päähän, tai sitten viemällä vahvasti tonttiin ala Sonnen. Monet suomalaiset ovat taidoiltaan vähän tasapaksuja, eli vaikka onkin treenattu kovaa, ei oikein ole kuitenkaan aseita. Vänttinen-Hawk matsissa tämä tuli myös eteen. Kun Cavemanin clinch-polvet-tonttiin-gnp-tko homma ei toiminutkaan, oli keinot vähissä. Yksi positiivinen esimerkki viime ajoilta on mielestäni ollut Vainikainen-Watson ottelu. Vainikaisen nyrkkeily on oikeasti tarkkaa ja vaarallista, ja silloin joutuu vastustaja pakittelemaan, jolloin alasvieminenkin on vaikeaa.
 
Lähdesmäki otteli ihan urheasti, mutta on aika vaikeaa voittaa vaparimatsia, jos vastustaja on parempi nekkaamaan ja painimaan. Avauserässä kaveri vei maihin, ja Lähdesmäki pelasi ihan hyvin selältään, mutta jenkki ei ollut kuitenkaan yllätettävissä. Haastattelussahan Alers sanoi tienneensä Lähdesmäen hakevan jalkalukkkoja, ja harjoitelleensa niiden puolustamista. Toisessa erässä sitten Lähdesmäki haki viisaasti heti alasvientiä, mutta Alers puolusti sen helpon näköisesti. Sitten kun iskujenvaihdoissa kolisi jatkuvasti omissa, oli pakko vähän epätoivoisesti shootata ja loppu alkoi häämöttää. Hyvällä ilmeellä Matteus otteli, mutta ei mahtanut paremmalleen mitään.

Olen tästä aikaisemminkin sanonut, mutta yksinkertaistaen voisi todeta, ettei suomalaisten pystyottelu ja painitaidot riitä kansainvälisillä areenoilla. Matsi kun alkaa pystystä, niin paree olisi pystyä satuttamaan vastustajaa lyömällä päähän, tai sitten viemällä vahvasti tonttiin ala Sonnen. Monet suomalaiset ovat taidoiltaan vähän tasapaksuja, eli vaikka onkin treenattu kovaa, ei oikein ole kuitenkaan aseita. Vänttinen-Hawk matsissa tämä tuli myös eteen. Kun Cavemanin clinch-polvet-tonttiin-gnp-tko homma ei toiminutkaan, oli keinot vähissä. Yksi positiivinen esimerkki viime ajoilta on mielestäni ollut Vainikainen-Watson ottelu. Vainikaisen nyrkkeily on oikeasti tarkkaa ja vaarallista, ja silloin joutuu vastustaja pakittelemaan, jolloin alasvieminenkin on vaikeaa.

Perus paini ja ammattilaistyylinen nyrkkeily pitäisi olla pystyssä hallussa jos maailmalle halutaan mennä. Perus painin treenaaminen on tylsää mutta tappavan tehokasta, jolla päästään yleensä sinne päälle mattotilanteihin. Jos niissä tilanteissa on aina altavastaaja on vaikea voittaa matseja. Jos paini on pystyssä hyvää on fysiikkakin oltava kunnossa. Tämä takaa perustan, jonka avulla mennään hienouksiin ja tuleviin menestyksiin. Ammattityylinen nyrkkeily, jossa ainakin potkujen blokit osataan hyvin on myös tärkeä tekijä menestykseen. Suomalaiset ovat loistavia teknisesti, eivätkä häpeä maailman huipuille, mutta persupainin kovuus ja kovatasoinen nyrkkeily uupuu huippuihin verrattuna. Niitä ei kyllä saa muuten kovaksi kuin perustyöllä. Pystypainia kovien painijoiden kanssa ja kovatasoista pystysparria kovien nyrkkeilijöiden kanssa. Niin se huippu savutetaan...

Toki fyysiset ominaisuudet ovat oltava kunnossa, kuten voimatasot ja kestävyys. Järjestäen noilla maailman eliitti kamppailijoilla on hurjat tehot painoonsa nähden. Uskoisin, että Kuivasella on ainoana suomalaisena maailman luokan voimataso. Tuskin Niinimäkikään kauas jää.
 
Musta tuntuu että tohon painijuttuun on alettu pikku hiljaa heräämään ja siihen on alettu panostaa. Eihän Suomalaisten välttistä tarvii olla iha kärkipainjoita sillon viellä ku sinne maailmalle lähetää. Riittää et saa sen yks kaks voittoa ja ovet avautuu helpommin ulkomaitten saleille ja kenties päästää reenaa sit stä painia enempi. Sitten ois toivottavaa että sitä tieto taitoa tuodaa suomen suuntaa takas ni saadaa tulevaisuudessa lisää huippu ukkoja. Toine tietty ois että saatais lisää painijoita vaparin puolelle ja siten saadaan se paini sovitettua hyvin vapaaotteluun. Tällee mää sen oo pähkäilly.
 
Wääntäjältä osuvia pointteja. Mutta kuinka paljon suomen vaparihuiput pystyisivät ammentamaan oppia suomen huippu painijoilta ja nyrkkeilijöiltä? Siis varmasti yhteistyötä on, mutta voisi varmaan olla enemmänkin?? Kyllä se varmasti vaatii noiden lajien erikoismiesten kanssa treenaamista ja sparraamista että sen persupainin ja nekkailun saa täältä kotoa käsin lähemmäksi maailman eliittiä. Yksi kysymys sitten tietenkin on, mitä painijat ja nyrkkeilijät hyötyvät vapaaottelijoiden kanssa treenaamisesta.
Tuo on varmasti totta, että suomalaisotteloijoista vasta Antonin fysiikka alkaa oikeasti täyttää kansainväiset mitat. Toki varmaan Niinimäkikin on ihan vertailukelpoinen.
 
Wääntäjältä osuvia pointteja. Mutta kuinka paljon suomen vaparihuiput pystyisivät ammentamaan oppia suomen huippu painijoilta ja nyrkkeilijöiltä? Siis varmasti yhteistyötä on, mutta voisi varmaan olla enemmänkin?? Kyllä se varmasti vaatii noiden lajien erikoismiesten kanssa treenaamista ja sparraamista että sen persupainin ja nekkailun saa täältä kotoa käsin lähemmäksi maailman eliittiä. Yksi kysymys sitten tietenkin on, mitä painijat ja nyrkkeilijät hyötyvät vapaaottelijoiden kanssa treenaamisesta.
Tuo on varmasti totta, että suomalaisotteloijoista vasta Antonin fysiikka alkaa oikeasti täyttää kansainväiset mitat. Toki varmaan Niinimäkikin on ihan vertailukelpoinen.

Persupainilla tarkoitin käsipainia Soinin kanssa. Tarvis varmaan käydä pari ensimmäistä luokkaa uudestaan...

Suomessa ongelma toki se, että huippupainijoita ylipäätään vähäsen, samoin kuin nyrkkeilijöitäkin. Luulis, että huippupainijat samoin kuin nyrkkeilijät pienessä Suomessa mielellään vapaaottelijoiden kanssa sparraisivat. Kaikki sparrihan se hyvästä on. Uskon kyllä, että Antoninkin nousu on ollut pitkälti sen varassa, että mies on lähtenyt sparrailemaan sinne ulkomaille.

Itse ihmettelen miten vähän suomalaiset mma huiput treenaavat huippu thainyrkkeilyvalmentajien komennossa. Jerry ainakin kehittyi huimasti kun pääsi aikoinaan Riku Immosen oppiin. Siinä treenissä lahjakkaasta kamppailijasta muokkautuu varmasti muutamissa vuosissa kova pystyukko jos intoa riittää.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom