Kysymys vuokratuloista vähennyskelpoisista menoista?

[Heikki722]

Omistan vuokralla olevan kolmion. Taloyhtiö teettää julkisivuremontin, jonka hinta-arvio on noin 200 euroa per asunnon pinta-alaneliö. Eli tulossa on noi 15.000 euron kustannus. Onko taloyhtiön teettämä julkisivuremontti sellainen remontti, että sen kustannuksen voi vähentää vuokratuloista verotuksessa? Mitäpäs kun kustannus on suurempi kuin vuoden vuokratulot, voiko jäljelle jäävän osuuden kustannuksista vähentää seuraavana vuonna?

Jos em. remontti ei ole vähennyskelpoinen niin onko olemassa jotakin reittiä päästä kustannuksia vähentelemään, esim. taloyhtiölainan / rahoitusvastikkeen kautta?

 

[Timba79]

No siis jos haluut kuukausittain vähentää, niin sitten pitänee ottaa taloyhtiön laina tai vastaavasti remppalaina pankista.

En ole nyt täysin varma tästä, mutta käsittääkseni sitä ei kannata maksaa kerralla pois kun olette itse asuneet tuossa ja myyntivoitton on jokatapauksessa verotonta.

Joku oikasee varmasti jos olen pahasti metsässä. Meni mutulla kun ei ole itse joutunut tähän tutustumaan kovin tarkasti.

 

[Heikki722]

Kysymyksen voisi muotoilla niinkin, että onko sama onko kyseessä taloyhtiön julkisivuremontti tai asunnon kylpyhuoneremontti kun vuokratulojen verotuksesta on kysymys? Molemmissahan on selvästi osoitettavissa että tämän verran maksoi.

Mun päätä nyt sekottaa se, että julkisivuremontti ei kohdistu mun omistamaan ja vuokralle antamaan osakkeeseen, vaan julkisivuun. Kustannukset kuitenkin napsahtavat kohdalle ihan samalla tavalla kuin esimerkkinä mainitsemani kylppäriremppa.

Selvennetään vielä, että tarkoitus ei ole myydä ko. asuntoa vaan pitää se jatkossakin vuokrattuna.

 

[modified]

Vero.fi

http://www.vero.fi/download.asp?id=4774;48873


VUOKRATULOSTA TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET
Yleistä.

Vuokratulosta voidaan vähentää sen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Näitä ovat esimerkiksi
vuokranantajan maksama yhtiövastike, vesi, sähkö, lämpö, kiinteistövero, vakuutusmaksut ja vuosikorjauskulut.
Kulut voidaan vähentää maksuvuonna ja vain siltä osin, kuin ne kohdistuvat vuokrattuun
huoneiston tai kiinteistön osaan.

Jos vuokrauksesta aiheutuneet kulut ovat suuremmat kuin siitä saadut tulot, vuokraustoiminnan
tappio voidaan vähentää muista pääomatuloista (ks. kohta Tulonhankkimistarkoitus) ja ottaa huomioon
pääomatulolajin tappiota vahvistettaessa.

Vuokratun huoneiston tai kiinteistön hankintaa varten otetun velan korot vähennetään pääomatuloista
tulonhankkimisvelan korkoina.

Osakehuoneiston yhtiövastike. Yhtiövastike sisältää yleensä hoitovastikkeen ja mahdollisen pääomavastikkeen,
kuten korjaus- tai rahoitusvastikkeen. Hoitovastike voidaan vähentää vuokratulosta
maksuvuonna. Pääomavastikkeet ovat vähennyskelpoisia kuluja vain, jos ne on luettu tuloksi yhtiön
kirjanpidossa. Jos pääomavastike on rahastoitu yhtiön kirjanpidossa, sitä ei voi vähentää vuokratulosta,
vaan se lisätään osakkeiden hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa.
Tiedon tuloutuksesta ja rahastoinnista saa isännöitsijältä.

Vuosikorjauskulut.

Vuosikorjauksessa huoneisto tai rakennus saatetaan alkuperäistä vastaavaan kuntoon,
esimerkiksi seinät maalataan tai keittiön kaapit uusitaan alkuperäisen tasoiseksi. Myös hellan
tai jääkaapin vaihtaminen on vuosikorjausta. Materiaalin laatutason nostaminen, kuten esimerkiksi
muovimaton vaihtaminen parkettiin, voi olla osittain vuosikorjausta ja osittain perusparannusta.
Vuosikorjauskulut vähennetään kulujen maksuvuonna.

Perusparannusmenot. Perusparannusta ovat huoneiston tai rakennuksen laajennus-, muutos-, uudistus-
ja muut vastaavat toimenpiteet. Vuosikorjauksesta perusparannus eroaa siten, että perusparannuksessa
huoneistoa tai rakennusta muutetaan tasokkaammaksi tai laajennetaan. Perusparannusta
on esimerkiksi kylmän varastotilan muuttaminen saunatilaksi tai parvekelasien asentaminen.
Remonteissa on usein kysymys samanaikaisesti sekä perusparannuksesta että vuosikorjauksesta.
Remontista aiheutuneet kustannukset on tällöin jaettava perusparannusmenoihin ja vuosikorjauskuluihin
remontin laadun ja laajuuden mukaan. Ellei kulujen kohdistuminen perusparannusmenoihin
ja vuosikorjauskuluihin ole muuten selvitettävissä, osuudet arvioidaan.

Osakehuoneisto.

Vuokranantajan itse teettämien ja maksamien perusparannusten menot voidaan
vähentää vuokratulosta vuotuisin poistoin (ks. kohta Poistot huoneistosta) tai lisätä huoneiston hankintamenoon,
jolloin ne otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa.

Asunto-osakeyhtiön teettämien perusparannusten menot vuokranantaja maksaa yhtiölle joko pääomavastikkeena
tai kertasuorituksena. Molemmissa tapauksissa maksujen vähennyskelpoisuus riippuu
siitä, kuinka yhtiö on käsitellyt suorituksia kirjanpidossaan. Yhtiön kirjanpidossa tuloksi luetut
suoritukset ovat vähennyskelpoisia vuokratulosta maksuvuonna. Rahastoidut suoritukset lisätään
osakkeiden hankintamenoon ja ne otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Tiedon tuloutuksesta
ja rahastoinnista saa isännöitsijältä.

Rakennus.

Rakennuksen perusparannusmenot lisätään rakennuksen hankintamenoon ja ne voidaan
vähentää vuokratulosta vuotuisin poistoin osana rakennuksen hankintamenoa (ks. kohta Poistot
kiinteistöstä).

Poistot kiinteistöstä. Vuokratun rakennuksen hankintameno voidaan vähentää vuokratulosta vuotuisin
poistoin. Poistoja voidaan tehdä vain siltä osin kuin rakennus on vuokrattu. Vuotuinen poisto on
4 prosenttia asuin-, toimisto- tai muun vastaavan rakennuksen jäljellä olevasta hankintamenosta.
Poistoprosentti on 7, jos kysymyksessä on myymälä-, tehdas-, varasto-, työpaja- tai muu vastaava
rakennus. Rakennuksen perusparannusmenot lisätään rakennuksen hankintamenoon ja ne voidaan
vähentää vuokratulosta hankintamenon tapaan vuotuisin poistoin.

Esimerkki:
Vuokratun omakotitalon jäljellä oleva hankintameno edellisinä vuosina tehtyjen poistojen
jälkeen on 90 000 euroa. Rakennukseen tehdään verovuonna perusparannus, jonka kustannukset
ovat 10 000 euroa. Perusparannusmenot lisätään rakennuksen jäljellä olevaan
hankintamenoon ja verovuoden poisto tehdään 100 000 eurosta. Verovuoden vuokratulosta
voidaan vähentää poistona 100 000 x 4 % = 4 000 euroa. Seuraavalle vuodelle
siirtyvä hankintameno on 96 000 euroa.

Sitä osaa omaisuuden hankintamenosta, joka on jo vähennetty verotuksessa esimerkiksi vuokratulosta
tehdyin poistoin, ei voi vähentää enää luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa.
Kiinteistön maapohjan hankintamenosta ei voi tehdä poistoja.

Poistot osakehuoneistosta. Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta ei voi
tehdä poistoja. Sen sijaan vuokranantajan itse teettämän ja maksaman perusparannuksen menot
voidaan vähentää 10 vuoden aikana tehtävin tasapoistoin. Jos huoneisto myydään tai vuokraaminen
lakkaa ennen kuin koko summa on vähennetty, lasketaan vähentämättä jäänyt määrä osaksi huoneiston
hankintamenoa.

Esimerkki:
Vuokrattuun huoneistoon asennetaan parvekelasit, jotka maksavat 1 000 euroa. Vuokratulosta
vähennetään lasien maksuvuonna ja sitä seuraavina yhdeksänä vuonna 100
euroa.

ERITYISTILANTEITA

Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Jos omistaja ottaa huoneiston tai rakennuksen vuosikorjauksen
jälkeen muuhun kuin vuokrauskäyttöön tai jos se on ollut ennen korjausta muussa käytössä (esim.
omana asuntona), voidaan vain osan vuosikorjauskuluista katsoa kohdistuvan vuokratuloihin.
Loppuosa on vähennyskelvotonta.

Jos perusparannus tehdään vuokralle annettavaan, aiemmin omassa asumiskäytössä olleeseen huoneistoon,
katsotaan kustannusten kohdistuvan kokonaan vuokrauskäyttöön ja ne joko vähennetään
vuotuisin poistoin vuokratulosta tai lisätään hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa
laskettaessa (ks. kohta Perusparannusmenot).

Vähennykset osakehuoneiston hankinnan yhteydessä. Kun huoneisto remontoidaan välittömästi omistajanvaihdoksen
jälkeen ennen vuokrauksen alkua, vuosikorjauskuluja ja perusparannusmenoja ei
voi vähentää vuokratulosta, vaan ne lisätään huoneiston hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa
laskettaessa.

Tulonhankkimistarkoitus.

Vuokrattavaan huoneistoon tai kiinteistöön kohdistuvat kulut voidaan vähentää
kokonaan vain, jos vuokraus tapahtuu tulonhankkimistarkoituksessa. Tulonhankkimistarkoitusta
osoittaa se, että vuokrauksesta peritään vastaavasta kohteesta paikkakunnalla yleisesti maksettavaa
kohtuullista vuokraa. Jos huoneisto tai kiinteistö on vuokrattu alihintaan esimerkiksi sukulaiselle, ei
vuokrauksesta mahdollisesti aiheutunutta tappiota voi vähentää.

Jos vuokraus ei ole tapahtunut tulonhankkimistarkoituksessa, voi vuokratulosta vähentää kuluja
vain saadun vuokratulon määrään saakka. Korkokuluja ei tällöin voi vähentää lainkaan. Alihintaan
vuokraaminen ei kuitenkaan estä huoneiston tai rakennuksen perusparannusmenojen lisäämistä
hankintamenoon, jolloin perusparannusmenot otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa.
Eri tulolähteet. Elinkeinotoimintaan tai maatalouteen saattaa sisältyä vuokratuloa (esim. pellon
vuokra). Tällaista tulolähteeseen kuuluvaa vuokratuloa ei käsitellä erikseen pääomatulona, vaan se
sisältyy ns. jaettavaan yritystuloon.

 

[Heikki722]

"Asunto-osakeyhtiön teettämien perusparannusten menot vuokranantaja maksaa yhtiölle joko pääomavastikkeena
tai kertasuorituksena. Molemmissa tapauksissa maksujen vähennyskelpoisuus riippuu
siitä, kuinka yhtiö on käsitellyt suorituksia kirjanpidossaan. Yhtiön kirjanpidossa tuloksi luetut
suoritukset ovat vähennyskelpoisia vuokratulosta maksuvuonna. Rahastoidut suoritukset lisätään
osakkeiden hankintamenoon ja ne otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Tiedon tuloutuksesta
ja rahastoinnista saa isännöitsijältä."

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jos maksamani julkisivuremontin hinta (oma osuuteni remontista) rahastoidaan taloyhtiön kirjanpidossa, suoritus lisätään osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Kun olen asunut ko. asunnossa ennen vuokralle laittoa yli 2 vuotta, myyntivoitto olisi joka tapauksessa verotonta.

Tässä tapauksessa minulla ei olisi mitään mahdollisuutta vähentää remonttikuluja verotuksessa.

Tässähän ei ole mitään järkeä. Verokohteluni on siis isännöitsijätoimiston kirjanpitäjän mielivallan varassa?

edittiä: tuolla rahastoinnilla tarkoitetaankin sitä, että jos etukäteen kerätään rahastoa tulevaa remonttia varten, ei tätä osuutta voi vähentää kuluna vuokratuloista. Googlettamisen perusteella on selvinnyt että vastike on aina vähennyskelpoinen, oli sitten kyse rahoitus- tai mistä vastikkeesta hyvänsä.

 

[Hepa_]

En ota tähän varsinaiseen kysymykseen mitään kantaa mutta jos veroasiat askarruttavat, niin muutamalla tuttavalla on ollut positiivisia kokemuksia http://www.veronmaksajat.fi tarjoamasta palvelusta. Liittymismaksu on muutaman kympin ja puhelinneuvonta on ollut asiantuntevaa, ja mikä tärkeintä, puolueetonta ja veronmaksajan etua ajavaa toisin kuin Verohallinnon oma neuvonta ajoittain. (--> asettaa foliohatun päähän :D)

 

[Heikki722]

En ota tähän varsinaiseen kysymykseen mitään kantaa mutta jos veroasiat askarruttavat, niin muutamalla tuttavalla on ollut positiivisia kokemuksia http://www.veronmaksajat.fi tarjoamasta palvelusta. Liittymismaksu on muutaman kympin ja puhelinneuvonta on ollut asiantuntevaa, ja mikä tärkeintä, puolueetonta ja veronmaksajan etua ajavaa toisin kuin Verohallinnon oma neuvonta ajoittain. (--> asettaa foliohatun päähän :D)

Hei Hepa, kiitos muistutuksesta.

Olen muuten jäsen.

Soitan sinne huomenna.

 

[Huppe]

Edellisiä lukematta mutuilisin että taloyhtiön lainaa vaan ja parasta jos sen saa naitettua vastikkeeseen niin menee "automaattisesti" vähennyksiin. Käteisellähän ei kannata noita maksaa eikä asuntoja ostaakaan.

 

[Heikki722]

Taloussanomat; oma talous:

Monen taloyhtiön yhtiökokous kiistelee näihin aikoihin isoista ja kalliista remonteista. Hankkeiden rahoitus jakaa sijoittaja- ja asukasosakkaat helposti eri leireihin.

– Kuuma peruna on, miten yhtiö käsittelee osakkailtaan perimiään suorituksia, sanoo taloyhtiöiden kirjanpitoon ja verotukseen perehtynyt Tapio Tikkanen, joka on taloushallinnon tietopalveluja tarjoavan Kirjurituotteen toimitusjohtaja.

Helsingin kantakaupungissa muutamia kymmeniä pieniä sijoitusasuntoja omistava Mika Korhonen toteaa, että asia on iso sijoittajalle, mutta asukkaalle melko pieni.

– On vaikea saada taloyhtiössä asuvat omistajat ymmärtämään, että heille ei juuri ole käytännön merkitystä sillä, rahastoidaanko remonttirahat vai ei, sanoo Korhonen.

Jos taloyhtiö ilmoittaa osakkaiden maksamat suoritukset kirjanpidossaan ja verotuksessaan tulona, vuokranantajaosakkaat saavat vähentää summat verotuksessa omasta vuokratulostaan. Sen sijaan, jos taloyhtiö rahastoi varat, verottaja katsoo, että osakas tekee pääomasijoituksen, joka on verotuksellisesti osa huoneiston hankintahintaa. Tällöin suorituksia ei voi vähentää vuokratuloista.

– Jos vaikkapa putkiremontti maksaa 20 000 euroa, 28 prosentin vähennysosuus kustannuksista on 5 600 euroa. Jos taloyhtiö päätyy rahastointiin, sijoittaja voi joutua odottamaan vuosikymmeniä, ennen kuin saa realisoitua summan, huomauttaa Korhonen.

Osakas, joka asuu itse asunnossaan, ei kummassakaan tapauksessa saa verohyvitystä remonttikustannuksista.

Jos taloyhtiö valitsee sijoittajille suotuisamman vaihtoehdon, sen tulee olla tarkkana, ettei joudu maksamaan veroa. Jos yhtiö ilmoittaa keräämänsä remonttirahat tuloslaskelmassaan tuloina, sen pitää huolehtia, että menoja on vastaava määrä. Jollei ole, tilinpäätös näyttää voittoa ja verottaja lohkaisee osuutensa.

– Ei kannata synnyttää tilannetta, jossa taloyhtiö rupeaisi maksamaan tuloveroja jonkin kirjanpidollisen esittämistavan takia, sanoo Tikkanen.

Kun kyse on suurista korjauksista kuten julkisivu- tai putkisaneerauksista, taloyhtiö voi Tikkasen mukaan käsitellä kustannuksia vuosikorjauskuluina tuloslaskelmassaan. Vaikka osakkaat maksavat isoja kertasuorituksia, voittoa ei yhtiölle synny, kun menotkin ovat suuret. Olennaista on, että korjausmenoissa on kyse kunnostamisesta, ei tason nostamista tai kokonaan uuden rakentamista.

Jos putkien uusimisen yhteydessä rakennetaan sauna tai selvästi entistä ehommat kylpyhuoneet, työ luokitellaan tason noston osalta kirjanpidossa ja verotuksessa perusparannukseksi. Tällöin raha pitää kirjata taseeseen rakennuksen arvon lisäykseksi eli kirjanpidollisin termein aktivoida, eikä sitä voida merkitä vuosikorjauskuluksi tuloslaskelmaan.

Verotusmielessä ehkä vähän huolettomampaa taloyhtiölle on, että se valitsee rahastoinnin, sillä kun osakkaiden suositukset kirjataan pääomasijoituksiksi yhtiön ei tarvitse pelätä joutuvansa maksamaan niistä veroa. Tikkanen huomauttaa, että menettely ei sovellu kuin perusparannuksiin tai suuriin korjaushankkeisiin, jolloin menot aktivoidaan.

Rahastoon voidaan koota korjausrahoja ennakkoon jo muutama vuosi ennen remontin alkua, mutta näin kerätyt varat pitää käyttää viiden vuoden aikana. Tällöinkin rahan käyttö täytyy aktivoida taseeseen, ei vuosikorjaukseksi tuloslaskelmaan.

Toinen vaihtoehto ennakkosäästämisessä on hyödyntää asuintalovarausta, jossa säästöaika on kymmenen vuotta.

– Tässä tapauksessa osakkaiden suorituksia ei rahastoida ja vuokranantajaosakkaat saavat verohyödyn, Tikkanen huomauttaa.

Jos taloyhtiö päätyy rahastointiin, sijoittajaosakkaat saattavat saada hyvitystä myydessään asuntonsa. He voivat lisätä yhtiön rahastoon maksamansa summat huoneistonsa hankintahintaan. Tämä pienentää myynnissä syntyvää luovutusvoittoa ja siitä maksettavaa veroa.

Aina vuokranantajat eivät hyödy mitään.

– Hyvitys jää saamatta, jos omistaja on omistusaikanaan asunut huoneistossa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tällöin hän voi muutenkin myydä asunnon verovapaasti, huomauttaa Tikkanen.

Myös pitkään asunnon omistaneilta sijoittajilta verohyöty voi jäädä saamatta. Kun asunto on ostettu yli kymmenen vuotta sitten, yksityishenkilö voi käyttää myyntiverotuksessaan hankintameno-olettamaa, joka on 40 prosenttia myyntihinnasta. Tällöin voi olla, että todellinen hankintahinta myyntikuluineen jää selvästi myyntihinnasta laskettavan olettaman alle, ja sijoittajan kannattaakin käyttää olettamaa voiton laskennassa. Tällöin hän ei käytännössä saa minkäänlaista verohyötyä taloyhtiöön sijoittamistaan ja yhtiön rahastoimista varoista.

Eli nyt on alettava lyömään nyrkkiä pöytään, että isännöitsijätoimiston kirjanpitäjä käsittelee remontin kustannukset osakkaiden taloyhtiölle maksamana tulona. Muuten en pääse vähentelemään.

 

[Zealot]

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jos maksamani julkisivuremontin hinta (oma osuuteni remontista) rahastoidaan taloyhtiön kirjanpidossa, suoritus lisätään osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Kun olen asunut ko. asunnossa ennen vuokralle laittoa yli 2 vuotta, myyntivoitto olisi joka tapauksessa verotonta.

Tässä tapauksessa minulla ei olisi mitään mahdollisuutta vähentää remonttikuluja verotuksessa.

Tässähän ei ole mitään järkeä. Verokohteluni on siis isännöitsijätoimiston kirjanpitäjän mielivallan varassa?

edittiä: tuolla rahastoinnilla tarkoitetaankin sitä, että jos etukäteen kerätään rahastoa tulevaa remonttia varten, ei tätä osuutta voi vähentää kuluna vuokratuloista. Googlettamisen perusteella on selvinnyt että vastike on aina vähennyskelpoinen, oli sitten kyse rahoitus- tai mistä vastikkeesta hyvänsä.

Rahastointi voidaan tehdä myös jälkikäteen tilinpäätöksen teon yhteydessä (yleinen tuloksenjärjestelykeino, taloyhtiöt eivät yleensä maksa veroja), kunhan asiasta on yhtiökokouksen päätös. Ymmärtääkseni asia on todella niin, että jos tuota remonttia vastaavia vastikkeita ei tulouteta vaan rahastoidaan, saat vähennyksen vasta myyntivaiheessa (eli siis et taida saada ollenkaan)

Terveisin, isännöintitoimiston kirjanpitäjä.

 

[assis]

Eli nyt on alettava lyömään nyrkkiä pöytään, että isännöitsijätoimiston kirjanpitäjä käsittelee remontin kustannukset osakkaiden taloyhtiölle maksamana tulona. Muuten en pääse vähentelemään.

Rahastointi voidaan tehdä myös jälkikäteen tilinpäätöksen teon yhteydessä (yleinen tuloksenjärjestelykeino, taloyhtiöt eivät yleensä maksa veroja), kunhan asiasta on yhtiökokouksen päätös. Ymmärtääkseni asia on todella niin, että jos tuota remonttia vastaavia vastikkeita ei tulouteta vaan rahastoidaan, saat vähennyksen vasta myyntivaiheessa (eli siis et taida saada ollenkaan)

Miksi niin moni tuntuu ajattelevan, että isännöitsijä päättää talon asioista? Hallitus päättää ja yhtiökokous. Me juurikin päätettiin olla rahastoimatta remonttiin kerättyjä rahoja, koska se ei ollut välttämätöntä. Päätöksen perusteena oli juurikin "suosia" niitä osakkeenomistajia, joiden asunnot on vuokrattu.

 

[Zealot]

Miksi niin moni tuntuu ajattelevan, että isännöitsijä päättää talon asioista? Hallitus päättää ja yhtiökokous. Me juurikin päätettiin olla rahastoimatta remonttiin kerättyjä rahoja, koska se ei ollut välttämätöntä. Päätöksen perusteena oli juurikin "suosia" niitä osakkeenomistajia, joiden asunnot on vuokrattu.

Juu, tämä on aika kummallinen käsitys. Ei isännöitsijä päätä juuri mistään, vaan se on taloyhtiön hallitus/yhtiökokous, joka määrää mitä tehdään.

 

[Galileo]

Edellisiä lukematta mutuilisin että taloyhtiön lainaa vaan ja parasta jos sen saa naitettua vastikkeeseen niin menee "automaattisesti" vähennyksiin. Käteisellähän ei kannata noita maksaa eikä asuntoja ostaakaan.

Rahoitusvastikkeena maksettava rahastoitava osuus ei ole myöskään vähennyskelpoista vaan hankintamenon lisäystä sekin. Tieto löytyy ihan veroilmoituslomakkeeltakin.

Yleensä isommat rempat rahastoidaan koska vastaavasti niiden kulut menevät taseeseen. Jos rahoitusosuudet tuloutettaisiin, pitäisi vastaavasti saada menopuolta jostain. Jos poistopohjaa löytyy niin sitten sieltä.

 

[Heikki722]

Juttelin isännöitsijän kanssa. Meidän taloyhtiössä on paljon sijoitusasuntoja ja isännöitsijä sanoi ehdottavansa tulevassa taloyhtiön kokouksessa että "ei rahastoida". Siis remontin maksut taloyhtiölle käsiteltäisiin tulona joita kohtaan sitten rakennusliikkeen laskut muodostavat menoja. Tässä tilanteessa saisi vähentää remontin kulut vuokratuloista verotuksessa.

Toivottavasti Pertti Perusjäärät eivät taloyhtiön kokouksessa käy riitelemään tästä.

 

[Timba79]

Juttelin isännöitsijän kanssa. Meidän taloyhtiössä on paljon sijoitusasuntoja ja isännöitsijä sanoi ehdottavansa tulevassa taloyhtiön kokouksessa että "ei rahastoida". Siis remontin maksut taloyhtiölle käsiteltäisiin tulona joita kohtaan sitten rakennusliikkeen laskut muodostavat menoja. Tässä tilanteessa saisi vähentää remontin kulut vuokratuloista verotuksessa.

Toivottavasti Pertti Perusjäärät eivät taloyhtiön kokouksessa käy riitelemään tästä.

Kerrää valtakirjoja mahd. paljon jos tiedät puoltavia, jotka eivät kuitenkaan viitsi vaivautua yhtiökokoukseen.

Ja tehkää muutenkin tosta esitys rautalankamalliin. Jos ne jäärät saa vähänkään käsitystä, että taloyhtiö joutu maksamaan VEROJA tuon järjestelyn johdosta (vaikkei oikeasti joutuisikaan) niin takuulla äänestävät vastaan. Eli tehkää ensin selväksi ettei mitään kuluja tule (jos tämä pitää paikkansa teidän tapauksessa) ja vasta sitten puhukaan se asia sillä viralisella "kapulakielellä" jota ne jäärät eivät kuitenkaan ymmärrä.

 

[Nyhase]

Ihan mielenkiinnosta, miten kävi tuon 15.000€:n kustannuksen lyhentämisen kanssa. Saitko lyhennettyä sen vuokratulosta?
Painiskelen vähän samanlaisen asian kanssa - tosin kyse putkiremontista.