• Rekisteröidy ja osallistu keskusteluun. SHABOOM

Kysy ja keskustele

Liittynyt
13.6.2008
Viestejä
3 718
Kyssäri: tunnetteko sopivanne sukupuoliroolien asettamaan muottiin? Koetteko paineita naisena/miehenä sukupuolelle asetetusta odotuksista johtuen?
Se maailma mistä minä tulen ei ole opettanut mitään rigidiä miehenmallia, johon keskustelu viittaa. Koen paremminkin, että minua on kannustettu androgyynimpään suuntaan kuin mitä luonnostani olen. Koen että yhteiskunta tyttöistää miehen elämän kehityksen nimissä. Kaiken pitää olla helppoa ja mukavaa. Jos ei ole niin sitten itketään ja huudetaan yhteiskuntaa apuun. En henkilökohtaisesti pidä siitä, koska helppouden keskellä on vaikeaa tavoitella kunniaa. Miehelle elämä ilman kunniaa on pelkkää hengittämistä, joka muuttuu pidemmän päälle masentavaksi. Machoilu hyvinvointiyhteiskunnan odotuksista huolimatta on ollut mun elämässä suurin sopeutumishaaste. Ei meillä oikeasti edes ole mitään miehenmallia jota vältellä tai tavoitella.
 
Liittynyt
30.3.2014
Viestejä
9 350
Kiitos ideasta, pitääpä taas katsoa. Niissä vain on usein ollut jotain koristeita siinä päällä, enkä tykkää ruseteista tai glitteristä. Usein muuten naisten asusteet pilataan koristella. Tykkäisin yksinkertaisesta mustasta tai ruskeasta.
Ymmärrän hyvin, sillä itsekin usein löydän vaatteeni miesten puolelta. Kuuluu kai tuohon samaan kategoriaan, mitä täällä moni kirjoittanut: röyhelöt, wtf? Miksi naisille tehdään niin outoja vaatteita?

Mutta mun tyyli on kuitenkin nimenomaan naisellinen. Tuosta huolimatta. Oon sitä joskus miettinyt että miksihän on niin, ja vastaus taitaa olla ihan vaan se, että mä vaan tykkään miehistä ja tämä tyyli toimii. Mun naisellisuus oikeastaan koostuu kuitenkin vain viidestä osatekijästä: pitkät hiukset, silmämeikki, vyötärön korostaminen, kengissä korkoa ja vahva äitivietti: lapset aina etusijalla, vaikkei olisi edes omia. Siinä se. Vaikkei komponentteja ole tuon enempää, niin kyllä mut varmasti luokitellaan olemuksen perusteella perinteiseksi naiseksi, ja odotetukset ovat sitten sen mukaisia.

Se maailma mistä minä tulen ei ole opettanut mitään rigidiä miehenmallia, johon keskustelu viittaa. Koen paremminkin, että minua on kannustettu androgyynimpään suuntaan kuin mitä luonnostani olen. Koen että yhteiskunta tyttöistää miehen elämän kehityksen nimissä. Kaiken pitää olla helppoa ja mukavaa. Jos ei ole niin sitten itketään ja huudetaan yhteiskuntaa apuun. En henkilökohtaisesti pidä siitä, koska helppouden keskellä on vaikeaa tavoitella kunniaa. Miehelle elämä ilman kunniaa on pelkkää hengittämistä, joka muuttuu pidemmän päälle masentavaksi. Machoilu hyvinvointiyhteiskunnan odotuksista huolimatta on ollut mun elämässä suurin sopeutumishaaste. Ei meillä oikeasti edes ole mitään miehenmallia jota vältellä tai tavoitella.
No on kai tuokin totta. Kaipa se on sitä, kun kasvetaan helpossa elämässä jo monetta sukupolvea, eikä vaan ole enää totuttu siihen, että välillä on nälkä, kylmä ja pimeää, ja pakko vaan silti hoitaa hommansa. Naisilla on ehkä sittenkin enemmän siinä, että saadakseen saman on tehtävä niin paljon miehiä enemmän - oltava parempia koulussa, näytettävä paremmalta, argumentoitava paremmin etc.
 
Liittynyt
26.8.2017
Viestejä
1 800
Naisilla on ehkä sittenkin enemmän siinä, että saadakseen saman on tehtävä niin paljon miehiä enemmän - oltava parempia koulussa, näytettävä paremmalta, argumentoitava paremmin etc.
Juuri tätä ajatusta promotoimalla olen ajanut itseni yleiseksi sylkykupiksi täällä. Veikkaan että sulle kuitenkaan ei nyt tule käymään samoin :whistle:
 
Liittynyt
13.5.2011
Viestejä
1 721
Ihan sama juttu. Tosin minulla on kaksi käsilaukkua, joista toisen ostin kirpparilta vuonna -94 mennessäni opiskelemaan.
Mulla on jo monta vuotta ollut sama kulahtanut Fjällrävenin olkalaukku käytössä. Ei ole mikään kovin kaunis kassi, mutta toimiva. Reppuja käytän silloin kun tarvitsen enemmän tavaraa mukaan.

Jäin vielä miettimään että minun naisellisuuttani ehkä vähentää kotikasvatukseni. Olenhan täysin maalainen ja navetassa:kakka: kasvatettu! Isäni mukana kuljin metsätöissä, peltotöissä ja elukoita hoitamassa pienestä pitäen. Kummasti siinä oppi puuhastelemaan kaikkea ja omat työkalutkin sain pitää mukana ja niitä myös käyttää. :LOL: Nykyään harvemmin tarvitsee lypsää lehmiä, valjastaa hevosia, istuttaa puita, korjata aitauksia tai hakata halkoja, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos myös niistä taidoista on joskus hyötyä! :ROFLMAO: Ja edelleen huomaan pitäväni kyllä kaikenlaisesta käytännön tekemisestä, joten ehkä se on enemmän opittua kuin sukupuoleeni liittyvää. Ja sattumalta nuo puuhastelut nyt vain ovat enemmän "miehisiä", käsitöitä en osaa tehdä lainkaan, ehkä napin nyt voin saada ommeltua paikoilleen mutta en muuta. :LOL:
 
Liittynyt
5.8.2011
Viestejä
3 571
Mutta mun tyyli on kuitenkin nimenomaan naisellinen. Tuosta huolimatta. Oon sitä joskus miettinyt että miksihän on niin, ja vastaus taitaa olla ihan vaan se, että mä vaan tykkään miehistä ja tämä tyyli toimii. Mun naisellisuus oikeastaan koostuu kuitenkin vain viidestä osatekijästä: pitkät hiukset, silmämeikki, vyötärön korostaminen, kengissä korkoa ja vahva äitivietti: lapset aina etusijalla, vaikkei olisi edes omia. Siinä se. Vaikkei komponentteja ole tuon enempää, niin kyllä mut varmasti luokitellaan olemuksen perusteella perinteiseksi naiseksi, ja odotetukset ovat sitten sen mukaisia.
On tässä mietitty mistä se naisellisuus tulee, niin nyt oli hauskasti ja konkreettisesti eritellyt komponentit! Pitääpä verrata.

Ei ole lapsia ja ei varmaan tutut edes ajattele että haluaisin lapsia. Voin pitää vauvoja sylissä ja jututtaa isompia ja vaikka potkia palloa lasten kanssa, mutta ei se ole sellaista äidillisyyttä mitä toisista huokuu.

Minä meikkaan yleensä aika huomaamattomasti ja usein en meikkaa ollenkaan, vaikka arsenaalia löytyisi sotamaalaukseen. Hiukset mahdollisimman helpot, kunhan on pois silmiltä. Kengissä ei ole korkoa ja periaatteessa iso osa vaatteistani voisi olla miesten päällä ihan yhtä hyvin, lukuun ottamatta pääntietä, esim. joku venekaulus näyttäisi oudolta miehellä. Jos nyt jotain haluaisin korostaa niin käsivarsia, selkää, reisiä ja persettä. Samoja asioita kai kuin miehet.

Perseessä on kuitenkin rasvaa ja luusto on sellainen "siro" niin minut kyllä tunnistaa aina naiseksi, vaikkakin lesboksi on luultu.

Minusta ei kiinnostu tosimiestyyppiset uhomiehet vaan vähän enemmän herkät ja rauhalliset miehet jotka eivät korosta omaa miehisyyttään tai vaadi naiselta mekkoja. Jossain tinderissä ongelma voi kyllä olla minun naamani, joka mahdollisesti hämää luulemaan että olen huoliteltu ja tyttömäinen. Olen liian tavallinen naisnaama, eikä oikea olemus käy stillikuvasta ilmi. Siis olen saanut niitä geneerisiä aloitteita tyyliin "hei kaunis nainen" joihin on tehnyt mieli korjata että minä en sitten todellakaan ole sellainen "kaunis nainen" mihin konseptiin minut ehkä toivot ja kuvittelet. :ROFLMAO:

Itse asiassa kaikesta huolimatta koen että ikvä kyllä näytän jopa enemmän naiselliselta kuin miten naiselliseksi itseni tunnen. Ihailen androgyyniä tyyliä ja haluaisin näyttää enemmän sellaiselta. Sitä toisinaan ostaa vain vähiten epäsopivia rättejä siitä mitä on tarjolla. Ei minun koossani ole istuvia miesten vaatteita.
 
Liittynyt
2.7.2009
Viestejä
1 549
On tässä mietitty mistä se naisellisuus tulee, niin nyt oli hauskasti ja konkreettisesti eritellyt komponentit! Pitääpä verrata.

Ei ole lapsia ja ei varmaan tutut edes ajattele että haluaisin lapsia. Voin pitää vauvoja sylissä ja jututtaa isompia ja vaikka potkia palloa lasten kanssa, mutta ei se ole sellaista äidillisyyttä mitä toisista huokuu.

Minä meikkaan yleensä aika huomaamattomasti ja usein en meikkaa ollenkaan, vaikka arsenaalia löytyisi sotamaalaukseen. Hiukset mahdollisimman helpot, kunhan on pois silmiltä. Kengissä ei ole korkoa ja periaatteessa iso osa vaatteistani voisi olla miesten päällä ihan yhtä hyvin, lukuun ottamatta pääntietä, esim. joku venekaulus näyttäisi oudolta miehellä. Jos nyt jotain haluaisin korostaa niin käsivarsia, selkää, reisiä ja persettä. Samoja asioita kai kuin miehet.

Perseessä on kuitenkin rasvaa ja luusto on sellainen "siro" niin minut kyllä tunnistaa aina naiseksi, vaikkakin lesboksi on luultu.

Minusta ei kiinnostu tosimiestyyppiset uhomiehet vaan vähän enemmän herkät ja rauhalliset miehet jotka eivät korosta omaa miehisyyttään tai vaadi naiselta mekkoja. Jossain tinderissä ongelma voi kyllä olla minun naamani, joka mahdollisesti hämää luulemaan että olen huoliteltu ja tyttömäinen. Olen liian tavallinen naisnaama, eikä oikea olemus käy stillikuvasta ilmi. Siis olen saanut niitä geneerisiä aloitteita tyyliin "hei kaunis nainen" joihin on tehnyt mieli korjata että minä en sitten todellakaan ole sellainen "kaunis nainen" mihin konseptiin minut ehkä toivot ja kuvittelet. :ROFLMAO:

Itse asiassa kaikesta huolimatta koen että ikvä kyllä näytän jopa enemmän naiselliselta kuin miten naiselliseksi itseni tunnen. Ihailen androgyyniä tyyliä ja haluaisin näyttää enemmän sellaiselta. Sitä toisinaan ostaa vain vähiten epäsopivia rättejä siitä mitä on tarjolla. Ei minun koossani ole istuvia miesten vaatteita.
Tosta boldatusta tuli muuten mieleen kun tinderkin mainittiin niin näkeekö tuon jo niissä kuvissa ja suoraan ulkoisista asioista?

Kun siis itse varmaan näytän kuvissa ainakin hyvinkin tosimieheltä :unsure: vaikken kyllä itseäni muuten mitenkään Äijänä pidä. Enkä odota naiselta sellaista kliseistä naisellisuutta.
 
Liittynyt
5.8.2011
Viestejä
3 571
Tosta boldatusta tuli muuten mieleen kun tinderkin mainittiin niin näkeekö tuon jo niissä kuvissa ja suoraan ulkoisista asioista?

Kun siis itse varmaan näytän kuvissa ainakin hyvinkin tosimieheltä :unsure: vaikken kyllä itseäni muuten mitenkään Äijänä pidä. Enkä odota naiselta sellaista kliseistä naisellisuutta.
Ei sitä usein kuvista näe kun en kuitenkaan sellaisen marimekkotyylin ihailija ole. Ehkä nyt tietynlaiset poseeraukset ja esim. jotkut tatuoinnit antaa viitteitä siitä että ei ole minun kanssani yhteensopiva kaveri.
 
Liittynyt
5.8.2011
Viestejä
3 571
Voitko avaa vähän :nolo:

Tää on oikeesti musta mielenkiintoinen aihe
Voi olla että ne ovat vain minun mielestäni rumia tatuointeja jotka pistän tosimiehisyyden piikkiin.:LOL:

Tosimiespose on sellainen tuima ilme jossa käsivartta jännitetään muka huomaamatta.

Näillä mennään, ei ihme että joka kerta ei arvio osu kohdalleen!
 

Wombut

VIP
Liittynyt
13.1.2012
Viestejä
1 131
Tatuointien vaatiminen tai ehdoton karttaminen on IMHO kyllä erittäin omituista. Ihan kuin tatuointi tai sen puute kertoisi ihmisestä yhtään mitään muuta kuin että sillä on tai ei ole tatuointia. Ja puhuin nyt käyttäen sanoja vaatiminen ja ehdoton, en preferointi suuntaan tai toiseen.

Ymmärrän tietty että otsaan leimattu "jesus is a cunt" herättää jo voimakkaitakin syitä vetää tinderissä tiettyyn suuntaan.

Tämä ei siis ollut suoraan Kisulle vaan olen törmännyt netissä myös miehiin jotka ei voi (mukamas) koskea tai sotkeutua naiseen jolla on tatuointi... Hyvin omituisia asenteita, ja disclaimeri perään että tietysti jokainen saa asettaa ihan mitä vain vaatimuksia kumppanilleen vapaasti.
 
Liittynyt
5.8.2011
Viestejä
3 571
Tatuointien vaatiminen tai ehdoton karttaminen on IMHO kyllä erittäin omituista. Ihan kuin tatuointi tai sen puute kertoisi ihmisestä yhtään mitään muuta kuin että sillä on tai ei ole tatuointia. Ja puhuin nyt käyttäen sanoja vaatiminen ja ehdoton, en preferointi suuntaan tai toiseen.

Ymmärrän tietty että otsaan leimattu "jesus is a cunt" herättää jo voimakkaitakin syitä vetää tinderissä tiettyyn suuntaan.

Tämä ei siis ollut suoraan Kisulle vaan olen törmännyt netissä myös miehiin jotka ei voi (mukamas) koskea tai sotkeutua naiseen jolla on tatuointi... Hyvin omituisia asenteita, ja disclaimeri perään että tietysti jokainen saa asettaa ihan mitä vain vaatimuksia kumppanilleen vapaasti.
Hienot tatuoinnit on hienoja. Rumat kertoo ainakin huonosta mausta - etenkin jos niitä nuoruuden virheitä oikein esittelemällä esittelee. :p
 
Liittynyt
14.9.2004
Viestejä
2 348
Ikä
43
Hienot tatuoinnit on hienoja. Rumat kertoo ainakin huonosta mausta - etenkin jos niitä nuoruuden virheitä oikein esittelemällä esittelee. :p
Mun kaveri oli menossa ottamaan peitettä semmosen nuorena otetun leiman päälle. Koitin puhua sen pois siitä. Omaa historiaa ne on virheetkin. Vaikka se ois perseelleen tehty piirroshahmo olkapäässä. Musta se oli ihan hieno
 
Liittynyt
5.8.2011
Viestejä
3 571
Mun kaveri oli menossa ottamaan peitettä semmosen nuorena otetun leiman päälle. Koitin puhua sen pois siitä. Omaa historiaa ne on virheetkin. Vaikka se ois perseelleen tehty piirroshahmo olkapäässä. Musta se oli ihan hieno
Luojan kiitos itse en ottanut tatuointia silloin nuorena. Eiköhän minullakin olisi se tribaalikuvio hauiksessa, piikkilanka jopa. Varmaan kaikki pantterit ja sisiliskot myös.
 
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
14 145
Kaupunki
Pirkanmaa
Mielellään ei tatuointia. Luonnollisuus on jees, joten en liiemmin pidä musteesta ihossa. Sama sen väljä kuinka ois hieno, mutta kuvat kuuluu seinälle kehyksiin, ei iholle.

Ihan kuten silikoni kuuluu saumoihin, ei tisseihin.
 
Liittynyt
30.3.2014
Viestejä
9 350
Itse asiassa kaikesta huolimatta koen että ikvä kyllä näytän jopa enemmän naiselliselta kuin miten naiselliseksi itseni tunnen. Ihailen androgyyniä tyyliä ja haluaisin näyttää enemmän sellaiselta. Sitä toisinaan ostaa vain vähiten epäsopivia rättejä siitä mitä on tarjolla. Ei minun koossani ole istuvia miesten vaatteita.
Vitsihän munkin tyylissä on siinä, että se olemuksen naisellisuus oikeastaan tulee parista kauneusvirheestä: korot, koska lyhyet sääret, ja vyötärö, koska pitkä lantio ja ilman vyötäröä näyttäisin muumipeikolta. Ulkoinen tyyli kuitenkin ohjaa sitä, miten ympäristö sut ymmärtää ja mitä se sun puheista kuulee ja tulkitsee, joten sinällään ei ole ihan samantekevää, miltä näyttää. Jokainen kuitenkin valitsee tyylinsä itse, ja sillä valinnallaan hakee elämäänsä varmasti jotain tiettyjä asioita.

Tää oli hyvä teksti aiheesta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000005211353.html
 

Invisus

Kolmen kolon kuningas
Liittynyt
26.5.2005
Viestejä
7 187
Ikä
37
Kyssäri: tunnetteko sopivanne sukupuoliroolien asettamaan muottiin? Koetteko paineita naisena/miehenä sukupuolelle asetetusta odotuksista johtuen?
En oikeastaan koe että on olemassa mitään valmista miehen muottia tai odotuksia muuta, kuin mitä milloinkin satutaan korostamaan. Usein nuo odotukset tulevat ulkoa päin sukupuolesta riippumatta, sillä niin naiset kuin miehetkin asettavat tiettyjä arvoja ja käytösmalleja omalle sukupuolelleni. Ulkonäöllisesti olen varmaan melko pitkälti maskuliininen, pragmaattinen pukeutuja joka suosii miehille tyypillistä käytännön muotia. Sosiaalisesti reippaana ja sanavalmiina ihmisenä olen taas osittain erikoinen persoona, sillä pystyn joustavasti toimimaan niin mies- kuin naisporukassa, vaikka parhaillani olen sekasakissa. Pohdiskeleva luonteeni ehkä on epätyypillistä miehille, sillä pohdin laajoja kokonaisuuksia niin käytännön kuin emotionaalisella tasolla.

Olen joutunut hieman pettymään siihen, mitä minulta odotetaan miehenä. En ole kokenut istuvani mihinkään esitettyyn muottiin vaan olen kokemuksen ja pohdinnan kautta muodostanut itselleni arvopohjan, josta ammennan käsityksen minkälainen haluan olla miehenä. Tällä tavoin pyrin saavuttamaan sen ainoan arvostuksen mitä todellisuudessa kaipaan, eli arvostuksen itseäni kohtaan. En tällaisenaan istu kenenkään käsitykseen ihannemiehestä, ja tästä on oltu minulle jopa hyvin suoria. Se on toki aiheuttanut miettimistä ja joskus mielipahaa, mutta en koe jääneeni mistään paitsi sen vuoksi, mitä minulta miehenä odotetaan. Väittäisin siis että paineet ovat olemassa, mutta aika vähäiset.
 
Liittynyt
26.8.2017
Viestejä
1 800
Vitsihän munkin tyylissä on siinä, että se olemuksen naisellisuus oikeastaan tulee parista kauneusvirheestä: korot, koska lyhyet sääret, ja vyötärö, koska pitkä lantio ja ilman vyötäröä näyttäisin muumipeikolta. Ulkoinen tyyli kuitenkin ohjaa sitä, miten ympäristö sut ymmärtää ja mitä se sun puheista kuulee ja tulkitsee, joten sinällään ei ole ihan samantekevää, miltä näyttää. Jokainen kuitenkin valitsee tyylinsä itse, ja sillä valinnallaan hakee elämäänsä varmasti jotain tiettyjä asioita.

Tää oli hyvä teksti aiheesta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000005211353.html
Oon lukenut tuon jutun jo aiemmin enkä pysty samastumaan yhtään. Mulla kun on ollut ihan kaiken pituisia (ja värisiäkin) hiuksia teinistä saakka enkä ole kokenut että ihmisten suhtautuminen olisi vaihdellut hiusten kuosin mukaan. Yllättävintä oli kyllä se että kun viimeksi leikkautin pitkästä lähes siiliksi, sateli kehuja ja kommmetteja että lähti 10v iästä (y)
Seuraava vaihe tulee olevaan vähitellen blondaaminen raidoilla (jos lähtis vielä 5v..?) ja ehkä max polkkaan kasvatus, en vain pysty pitää samaa hiustyyliä kovin kauaa tai kyllästyn itseeni täysin :eek:
 
Ylös