Kuntopyörällä tehtävä kuntotesti?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja asspen
  • Aloitettu Aloitettu

asspen

Liittynyt
10.11.2003
Viestejä
76
Ikä
53
Kaikkihan tietävät Cooperin testin mutta onko olemassa testiä minkä voisi tehdä kuntopyörällä mistä näkee sykkeen, kalorit, tehon jolla poljetaan ja tietysti ajan ja matkan.

Vaikka joku sen tyyppinen että aluksi esim. 200 W teholla maks 140 sykkeellä 2 min, sitten kovennetaan vastusta ja sykerajaa jne. Lopussa katsotaan että kauasko mentiin ja siitä sitten arvotaan kuntoa.

Luulisi että tällänen olisi, eihän se tietenkään mikään absoluuttinen testi olisi kun ei oteta mitään mittauksia hengityksestä tai verestä mutta ei oteta Cooperin testissäkään...
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Toi testi on niin perseest.
Mulla hydäs jalat ennen kuin syke ees nous 170...et silleen.
 
Mulla, vaikka fillaria pidan paalajinani, ei nouse ergossa syke maksimiin. Juosten saa viel 5 lyontia enemman. Mutta hyva testi se on verrattuna esim cooperiin. Siis jos on analysointi mukana. Silloin voi saada arvion aerobisesta ja anaerobisesta kynnyksesta, jolloin voi paremmin suunnitella harjoottelun.

Olen tehnyt kahdenlaisia testeja ergolla. 50w nousu 3min valein ja 30w nousu 2min valein. 50w hyppy vaan on loppua kohden melko raaka. Tulokset melko samaa luokkaa (450w asti), mutta tiheampi vali antaa mielestani paremman lahtokohdan anylosoinnille.
 
Tulos on verrattavissa sitten sun omaan tulokseen. PP ergotesti suosii pyöräilijöitä ja jos hölkkäät ei kunto nouse paljoa???
Kyllä se toimii, kenelle toimii
 
No niin löytyipäs sopiva threadi, johon voisin kysymykseni laittaa. Eli saan tilaisuuden tehdä tämän polkupyöräergometri testin ja teen sen niin, että haen sitä maksimi sykettä. Mulla on nyt samaan aikaan voimaharjoittelun maksimi kausi menossa ja tiedän että paikat menee hieman "rikki" maksimihajoittelusta. Ajattelelinkin hieman "nopeuttaa" treeniohjelmaani ja kokeilla maksimit ensin voimailussa. Ehkä penkin voisi testata edellisinä päivänäkin.

Niin tämä kysymykseni kuuluu (jos suuniltelmani muuttuvatkin...) kuinka kauan kestää palautua tällaisesta ergometri testistä? Kun siinähän vedetään ihan piippuroiseen...
 
ihanahelena sanoi:
Niin tämä kysymykseni kuuluu (jos suuniltelmani muuttuvatkin...) kuinka kauan kestää palautua tällaisesta ergometri testistä? Kun siinähän vedetään ihan piippuroiseen...
Click to expand...

Palautuminenhan riippuu täysin henkilöstä. Imo ei se ergometri mikään tappo ole, josta pitäisi viikon verran levätä , kun kuitenkin on hyvin epätodennäköistä että siinä yli 40min poljetaan.Maksimiksi sanoisin 2 päivää. Ja silloinkin ollaan rapakuntoisia joiden on pitänyt käydä sairaalan kautta laittamassa sydän uudestaan käyntiin testin jälkeen.

Itse jatkanut treeniä (aerobista) normaaliin tahtiin jo samana päivänä, tai viimeistään seuraavana.

Tämä vastaus tulee täysin pienilihaksiselta kynäniskalta täysin perstuntumalla. Tiedä sitten miten kaapeilla kestää palautuminen.
 
Kysymys on voimanostosta en tiedä onko siinä eroa... tai kysytäänpäs niin päin miten kipeeks siitä testistä tulee...jalat... monta päivää sen jälkeen voisi kuvitella ottavansa kyykkymaksimin.

No ei sillä lihasten koolla ole väliä...aloitteliha olen itse ->pieni lihaksinen ...
 
Ite en ainakaan saanu kys. testissä jalkoja niin huonoks etteikö seuraavana päivänä ois voinu kyykätä kovaa. Mutta mää oonkin kynäniska ;)
 
Mä suosittelisin käyttämään Conconi-testiä pyörällä tehtävissä kuntotesteissä. Tämä testi toimii siis siten, että poljinkierrokset pidetään samana koko testin ajan ja vastusta lisätään esimerkiksi 25 watilla kahden minuutin välein. Lähtövastuksena voi olla 125w tai 150w.

Jos testistä haluaa saada mahdollisimman paljon irti, niin kannattaa käyttää sykemittaria ja pyytä kaveria avustamaan ja ottamaan watit sekä sykelukemat ylös aina 30 sekunnin välein (voi kirjata sykkeet ylös myös 15 sekunnin välein). Sykelukemat voi sitten naputella Exceliin ja piirtää sykekäyrän mistä sitten voi määrittää ainakin aerobisen kynnyksen. Jos haluaa määrittää kynnyssykkeitä, niin pitäisi olla levännyt ja "keskittyä" testin tekemiseen. Alkuvastuksen pitäisi olla todella kevyt, että ei välittömästi mene aerobisen kynnyksen yli, eli hyvä alkuvastus olisi 100-150w. Monella saattaa syke kivuta aerobisen kynnyksen yli jo 200w tai allekin teholla.
 
-> Ren ! En ole kuullut, että Conconin testissä saisi aerobisen kynnyksen tarkalleen määrättyä, mutta kokemuksesta tiedän, että anaerobinen kynnys saadaan aika tarkasti määriteltyä +-2 pykälää, verrattuna labratesteihinkin. Mihin tämä aerbosen kynnyksen määritys perustuu ?
 
Luullakseni siihen, että tietyillä syketasoilla sydämen syke on suoraan verrannollinen käytetyn hapen määrään. Kun tämä käyrä ekstrapoloidaan maksimisykkeeseen, saadaan maksimihapenottokyky. Ns. epäsuora menetelmä. Ei ole mitenkään älyttömän tarkka, mutta suhtkoht vaatimattomilla välineillä tehtävissä. Luonnollisesti pitää tietää tarkasti tehot jolla poljetaan, tehon ja hapenkulutuksen suhde (kaavoista), sekä maksimisyke. Näin siis pähkinänkuoressa.
 
Lanse sanoi:
-> Ren ! En ole kuullut, että Conconin testissä saisi aerobisen kynnyksen tarkalleen määrättyä, mutta kokemuksesta tiedän, että anaerobinen kynnys saadaan aika tarkasti määriteltyä +-2 pykälää, verrattuna labratesteihinkin. Mihin tämä aerbosen kynnyksen määritys perustuu ?
Click to expand...
Duoda duoda...mun pitää kyllä myöntää, että en ihan satavarmasti tota muista ja mulla ei ole mitään papereita noista testeistä tässä lähelläkään ja viimeisimmästä testistä on jo aika monta vuotta aikaa. Mä voin tietty ton selvittää, mutta mä olen saanut conconi-testistä 1-2 lyöntiä labratesteistä poikkeavia kynnysarvoja sekä aerobiselle että anaerobiselle kynnykselle. Voi kyllä olla niin, että se on laskettu maksimisykkeestä ja anaerobisesta kynnyksestä. Voisin kyllä korjata tota mun edellistä postia, eli conconi-testillä voi arvioida kynnyssykkeet.

Conconi-testi on silti hyvä testi oman kunnon kehittymisen tarkkailuun. Tekee testin aina samalla tavalla ja vertailee sykkeitä eri vastuksilla.
 
Aerobinen ja anaerobinen kynnys määritetään veren maitohappotason kautta.

Aerobinen kynnys on se syke, jolla maitohappoa alkaa muodostua elimistöön. Tällä vauhdilla se kuitenkin poistuu elimistöstä eli ihminen käyttää sen energiana. (hieman kiistanalainen tämä termi kuulemma on, kun tämä 'kynnys' on aika liukuva)
Anaerobinen kynnys (selkeämpi nousu) on se piste sykkeessä, jolloin maitohappoa alkaa muodostua elimistöön nopeammin kuin elimistö kykenee sitä poistamaan. (googlattua)

Tällaiseen kuntotestiin voi päästä vaikka Paavo Nurmi-keskuksessa. Testi voidaan suorittaa juosten, kuntopyörällä ja uiden.
 
sekare sanoi:
Aerobinen ja anaerobinen kynnys määritetään veren maitohappotason kautta.

Aerobinen kynnys on se syke, jolla maitohappoa alkaa muodostua elimistöön. Tällä vauhdilla se kuitenkin poistuu elimistöstä eli ihminen käyttää sen energiana. (hieman kiistanalainen tämä termi kuulemma on, kun tämä 'kynnys' on aika liukuva)
Anaerobinen kynnys (selkeämpi nousu) on se piste sykkeessä, jolloin maitohappoa alkaa muodostua elimistöön nopeammin kuin elimistö kykenee sitä poistamaan. (googlattua)
Click to expand...

Täsmennetäänpäs hiukka noita määritteitä. Aerobinen ja anaerobinen kynnys ovat suomalaisten käyttämiä termejä, ja niiden nykyiset määrityskriteerit onmainittu tuossa Kuntotestauksen käsikirjassa. Kuitenkin maailmalla termit poikkeavat siten, että puhutaan laktaatti- ja ventilaatiokynnyksistä. Vaikka veren laktaatti- (maitohapon hajoamistuote, jota itse asiassa verenkierrossaon eikä maitohappoa) pitoisuuden määritys auttaa kynnysten määrittämisessä, olisi parempi menetelmä määrittää kynnystasot hengityskaasumuutosten perusteella BBB-mittauksilla. Näin päästään laktaatista poiketen tutkimaan muös kuormien sisällä tapahtuvia elimistön vasteita kuormitukseen.

Laktaattia muodostuu kyllä koko ajan verenkieroon, jopa tätä lukiessakin. Se ei kuitenkaan laktaatin poiston vuoksi kumuloidu. Kun fyysinen aktiivisuus alkaa, kiihtyy myös anaerobinen energiantuotanto, mikä näkyy lisääntyneenä laktaatin tuottona. Kuitenkin myös laktaatin eliminaatio lisääntyy jopa niin, että kevyillä kuormilla verestä mitatut laktaattipitoisuudet saattavat jopa pienentyä.
 
tietenkin tuolla Paavo Nurmi keskuksessa (ja muissa vastaavissa)
mitataan kokeen aikana myös hengitysilman hiilidioksidi- ja happipitoisuudet....
 
Kyllä tuossa Conconi-testissä määritetään ainoastaan anaerobinen kynnys. Nopeutta / tehoa lisäämällä ja mittaamalla samalla sykkeitä löydetään jossain vaiheessa syke-nopeus käyrällä taipumista, joka on yleensä määritetty myös anaerobiseksi kynnykseksi. Sitä en tiedä miten siinä aerobinen kynnys sitten määritettäisiin tuolla menetelmällä??

AerK sanoi:
Vaikka veren laktaatti- (maitohapon hajoamistuote, jota itse asiassa verenkierrossaon eikä maitohappoa) pitoisuuden määritys auttaa kynnysten määrittämisessä, olisi parempi menetelmä määrittää kynnystasot hengityskaasumuutosten perusteella BBB-mittauksilla. Näin päästään laktaatista poiketen tutkimaan muös kuormien sisällä tapahtuvia elimistön vasteita kuormitukseen.
Click to expand...

Eiköhän ne kynnystasot parhaiten määritetä käyttäen apuna sekä laktaattipitoisuuksien muuttumista veressä, että hengityskaasumuutosten perusteella. Yleensä tuo laktaatti on kuitenkin painavimmassa asemassa kynnystasoja määritettäessä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom