Kroppa kuntoon synnytyksen jälkeen

Liittynyt
15.9.2011
Viestejä
3
Hei,olen 22wee tipunen rv: 32+1. Viimeisiä viedään ja ajatukset pyörivät jo raskauden jälkeisessä elämässä;miltä kroppa näyttää ja miten sen saa taas takaisin kuosiin. Ennen raskautta reenasin punttia 3/vko joista yksi oli crossfit,aerobisena soutelin ergolla kävin lenkillä juosten,uin,pyöräilin,kotona jumppailin kyljyksiä yms milloin mitäkin mahd. monipuolisesti.Lepopäiviä oli yleensä yksi vkossa. Tämä siis lyhyesti kooste mitä tein ennen. Painoa on kertynyt tähän mennessä n 7-8kg. Raskauden edetessä olen lähinnä kotijumppaillut fitness-mama dvdn avulla sekä kävellyt. Salin lopetin alkumetreillä koska hävisi into ja motivaatio treenata..kun ei voinut tehdä täysillä ja samanlailla kuin ennen kuten myös juoksun..ei tuntunut enää hyvältä.Vatsa ei ole mikään järin iso,arpia ei ole tullut eikä ylimääräistä kuten jenkkakahvoja ym selluliittia ole näkyny..vielä.. Minulla oli anoreksia n 15v laihduin alle puolessa vuodessa yli 20kg..tämä jätti jälkensä minuun siten,että vatsanahka ei pysynyt mukana ja olen kantanut 7 vuotta mukanani tuota pientä nahka"reppua". Siispä kysyisin kuinka pian olette uskaltaneet lähteä reenaamaan synnytyksen jälkeen ja kuinka olette siitä palautuneet ja mitä sen eteen tehneet? Kommentoikaa tarinaani. Olenko ihan toivottomassa tilanteessa? Olen aina haaveillut pyykkilautavatsasta ja tyyliin 0% rasvaa kropasta mutta onko tämä mahdoton yhtälö? Olen aina ollut kriittinen kroppani suhteen,nyt olen suuren muutoksen edessä josta en vielä tiedä..
*masentaa*
 
Noh..tässä jotain kommenttia...

Ei kannata pitää mitään kiirettä, otat vaan ihan rauhallisesti ja keskityt siihen synnytykseen :) Kannattaa ensimmäiset kuukaudet panostaa vain siihen vauva-arkeen ja rauhalliseen synnytyksestä palautumiseen. Lähde ihan käveleskelystä liikenteeseen ja lantionpohja + syvien vatsalihasten herättelyyn, muista ettei mihinkään ole tosiaankaan kiire.

Sullakin on tuollaista oman kropan vääristävää taustaa, niin sitä suurimmalla syyllä painotan tuota rauhallisuutta asian kanssa. Laita tavoite vaikka vuoden päähän synnytyksestä, niin sulla on hyvä aika päästä siihen ressaamatta vauvan hoidon lisäksi. Kyllä se kroppa sieltä palautuu vallan mainiosti, jos ei hötkyile. Huomaat kyllä sitten itse milloin on hyvä aika tehostaa treeniä, kun kuuntelet kroppaa oikein tarkkaan. Omalla kohdallani huomaan vielä "heikkoja" osa-alueita keskivartalossa ja synnytyksestä on nyt 10kk, eli ei ole vatsat vielä siinä kunnossa tuolta syvältä jostain missä ne olivat ennen raskautta, mutta pikkuhiljaa. Treenaan kuitenkin todella monipulisesti koko kroppaa, aikamoisessa venytyksessähän ne on pitkän aikaa. Olet kuitenkin tosi nuorikin, niin sulla on kaikki aika tehdä mitä vaan ja omasta vartalosta stressaaminen ei ole mukavaa ;)

Koetahan piristyä, asiat menee omalla painollaan ja yritä olla olematta itsellesi liian ankara :)
 
kiitos tämä piristi hurjasti :) ja oli kiva saaha edes yksi vastaus..helppoa ei tule olemaan mutta eipä asioista etukäteen murehtiminen ja stressaaminen ainakaan asiaa edesauta saatika paranna. :) ja (toivottavasti) tuon pienokaisen maailmaan tulo kääntäisi uuden lehden elämässäni;pois pelkästään itsestäni,vähättelystä ja arvionnista hlöön joka oikeasti tarvitsee kaiken huomion,hellyyden ja 100% läsnäolevan äidin niin ja unohtamatta tuota ukkokultaani.. ;) :) <3
 
Vähän samojen juttujen kanssa painiskellaan täällä... Rv 28 ja pelottaa miten kroppa palautuu entiselleen. Kahdesta edellisestä raskaudesta olen palautunut tosi nopeasti (paitsi lihasmassaa hävinnyt liikaa), mutta nyt jostain syystä pelkään, etten pääsekään enää kuntoon niin helposti.

Raskauden jälkeisten treenien aloittaminen riippuu varmaan suuresti siitä, kuinka synnytys sujuu yms. Sektion jälkeen joutuu vissiin toipumaan pidempään, normaalisynnytyksen jälkeen voi olla treenikunnossa jo muutamassa viikossa. Tärkeintä on varmaan syödä terveellisesti läpi koko raskausajan, ja treenailla sen verran kuin oma jaksaminen antaa myöten. Jos nyt ei mitään kymmeniä kiloja kerrytä painoa, niin kyllähän sitä aika äkkiäkin on mahdollista päästä takaisin raskautta edeltävään kuntoon. Vatsalihasten treenaaminen tosin kannattaa aloittaa vasta kun se vatsalihasten välinen rako on umpeutunut, ja siinä voi kestää kuukausitolkulla...

Älä liikaa stressaile, tsemppiä! :)
 
Itsellä kaksi raskautta takana, eka päättyi sektioon, toka tuli alakautta, eli kokemusta on molemmista toipumisesta.. Heti leikkaussalissa kiireellisen sektion jälkeen kun lääkäri kysyi "onko sulla mitään kysyttävää?" kysyin että "koska voin mennä salille?" ja vastaus oli että kahden kuukauden päästä.. Ja niin tein, tosin vatsoja aloitin tekemään vasta kuukauden pari myöhemmin, varovasti alkuun ja siitä sitten pikkuhiljaa "normaalimmin".. Ekan kerran menin salille 1,5kk sektiosta, mutta varovasti lähdin kyllä liikkeelle! Juoksemassa kävin samoihin aikoihin, ja esikoisen ollessa n.2kk juoksin jo naisten kympin.. Tämän tokan jälkeen, joka siis tuli alakautta, olin salilla ekan kerran 2,5vkoa synnytyksestä.. Tosin olin ennen synnytystä ollut viimeisen kerran salilla tiistaina, kun torstaina vauva oli jo sylissä, eli tauko oli olematon.. Varovasti aloitin, mutta nyt kun vauva on 6,5vkoa voi jo treenata suht normaalisti, tarkasti omaa oloa kuunnellen.. :) Juossutkin olen ja nyt viimeiset pari viikkoa käynyt myös bodycombatissa..

Lihakset ovat mielestäni säilyneet ihan hyvin raskauksien ajan, tosin rasvakerros siinä päällä on kyllä lisääntynyt.. Mutta esikoisen jälkeen olin mielestäni täysin ennallani n.6kk synnytyksestä.. Raskauskilot ovat molemmilla kerroilla lähteneet 2 vkossa, (ekasta tuli 19,3kg ja tokasta 11,5kg), mutta se hötön (=turvotus+rasva) poistuminen ja lihasten "täyteläisyden" saavuttaminen on kestänyt hieman kauemmin..

Vaikeaahan se on saada kroppahuolia pois päästä raskausaikana jos ne sinne tiensä löytävät, mutta kannattaa silti koittaa välttää turhaa stressaamista! Raskauden ja imetysajan jälkeen on kuitenkin aika pitkälti itsestä kiinni miltä kroppa näyttää! Kovalla työllä kaikki on mahdollista! :)
 
mites muut synnyttäneet olette saaneet vatsanahan takaisin kuosiin? Arvista en välitä, mutta muuten tuota nahkaa on kyllä liikaa! Synnytyksestä on nyt kaksi vuotta ja tuota vatsaa lukuunottamatta koko kroppa on hyvässä kunnossa. Pituutta 163 ja painoa 57, mutta maha roikkuu, tai oikeastaan vatsanahka :-D voiteet, kuorinnat, plaaplaa jnejne on kokeiltu ja tietysti edistystäkin on tapahtunut, mutta tätä vauhtia voin suunnitella bikineitä kesällä 2030. Onko jotain toimivia poppakonsteja tai vanhankansan kikkoja tullu vastaan?
 
ihanaa,kiitos kun ootte vaivautunu vastaan :) etten oo tän asian kans yksin ja kaikki pidä tota mun stooria ihan diipadaapana ja turhana :) mites ootte sit yhdistäny tuon kuntoilun ja vauva-arjen? :) mä olin jo niin innoissani nuista teitin kommenteista että ne rohkas mua tekeen itellein reeniohjelman :D kolmijaksoisen,joista viimeisin ja rankin sit painottuu vasta ens keväälle jota tietysti toteutan kropan ja kunnon salliessa :) nyt kun ei vielä tiedä miten synnytys menee ja miten siitä toipuu. :/ eroon vauvavatsasta dvd odottaa laatikossa..liikkeet vaikutti kun katsoin läpi tosi tehokkailta ja hyviltä,että sitä voisin suositella kokeiluun? :)
 
Oon semmosta kuullut että osalla vatsanahka ei palaudu ilman veistä. Itselläni raskaus taas ei jättänyt mitään merkkejä mahaan, vaikken edes treenannut vauva-aikana juuri muuta kuin vaunulenkkiä ja painoa tuli kuitenkin 16 kg. Imetys laihdutti kahdeksassa kuukaudessa kaikki ylimääräset ja vähän ylikin.
 
Täällä kolmen lapsen mami, ikää jo 35v ja kuopus ihan just 1v. Ja paluu näille sivustoille pitkästä pitkästä aikaa. Esikoisen jälkeen (on jo 8v) sain itseni tosi hyvään kuosiin. Ensinhän melkein 2v tein sitä sun tätä ja kävin muka salilla ennen raskaaksi tuloakaan vuosia. Mutta sitten sain inspiraation treenata paremmin ja just yks päivä yks ystävä muisteli noita 4v takaisia lihaksia, mitä mulla jo oli.. Keskimmäisen jälkeen ajattelin, että aika on rahaa ja että se vähä aika, mitä on, on paras käyttää juoksuun. Ja ajattelin, että salit on nyt mun kohdalta käyty. Pääsin ihanaan juoksukuntoonkin ja tosi hoikaksi sain myös sillä tavoin itseni, joskin ne lihakset, niitä en saanut tietenkään. (niin olen 171cm ja normipaino ennen ekaa lasta 68kg, se putosi toisen lapsen jälkeen 65kg:n ja nyt pyöritään samoissa).

No tulin yllättäin raskaaksi kolmannen kerran ja nyt tämän mukulan jälkeen aloitin jumpat ja salit melko pian mutta sain harmikseni todeta, että tuo keskivartalo - siinä ei ole mitään pitoa. Jos on kaks lasta synnyttänyt eikä ole treenannut vatsoja yhtään niin sen kyllä huomaa. Olen viime syksystä asti koittanut käydä balance yms. tunneilla, missä keskitytään keskivartalon hallintaan ja itse tehnyt kotona juoksulenkkien jälkeen jumppapallolla vatsoja. Ja tuo keskivartalo on ihan hirveä. 4v sitten salilla käyttämäni paidat ei mahdu päälle vaikka en ole läski mutta tuohon vyötärölle on jäänyt sitä löysää. Ja näköjään ei juoksemalla lähde, olen nyt puoli vuotta sitä harrastanut. Niin pakko palata salille. Nimittäin helkkarin huonon selän omaavana nyt tajusin veljeni kanssa jutellessa, että kahden viimeisen lapsen jälkeen on selkä oikutellut paljon enemmän kuin ennen, silloin kun kävin salilla. Ja oikeasti haluan ne kaverinkin kadehtimat käsivarret takaisin :D

Saattoihan tämä mennä vähän ohi aiheenkin mutta haitanneeko tuo.

Niin ja vielä sellainen lisäys, että vaikka painoa on raskauksissa tullut se 8-12kg niin silti tuo löllö on ja pysyy.:D
 
Itse kävin salilla aina n. viikkoa ennen sektiota. Salilla saa käydä ja kuuntelee itse mitkä liikkeet on ok. Sektion jälkeen menin salille n. 2 viikon jälkeen. Kevyesti! Lisäksi ripeitä kävelylenkkejä. 6 viikon jälkeen tein ekan etukyykkyharjoituksen (90% *omapaino). Lääkärini mukaan itseä kuunnellen voi tehdä. Jos vatsan alueella tuntemuksia niin sitten keskeyttää. Omaan painoon palauduin 3 viikossa. Toki entiset farkut vielä puristi hiukan vatsanseudulta.

Näissä asioissa vaikuttaa varmasti oma tausta paljon.
 
Meidän pikku-ukkeli on nyt 7,5 viikkoa ja aloitin treenit 4 viikkoa synnytyksen jälkeen. Treenasin salilla vielä päivä ennen synnytyksen käynnistymistä, tosin viimeiset pari kuukautta huomattavan kevyesti. Kun synnytyksestä oli 3 viikkoa, alkoi tuntua että olisin valmis treenaamaan, sitä ennen episiotomiahaava tuntui liian aralta. Kävelylle lähdin neljäntenä päivänä synnytyksestä ja sen jälkeen ollaankin käyty lähes joka päivä. Juoksemista tai jumppia en harrasta, mutta en varmaan vielä niihin olisi uskaltautunut, antaa lantionpohjanlihasten palautua ensin kunnolla. Tai eihän ne ihan itsestään palaudu, niitä olen jumpannut joka päivä synnytyksen jälkeen, kuin myös raskausaikana, eikä mitään ongelmia ole sillä sektorilla ilmennyt. Keskivartalon vahvistamisen aloitin ehkä pari viikkoa synnytyksestä, ihan kevyesti selällään maaten ja "korsettia" kokoon vetäen ja siihen olen sitten lisäillyt jo muitakin liikkeitä. Varsinaisia vatsalihasliikkeitä en ole vielä salilla tehnyt, kyykkyjä, suorinjaloin maastavetoa ym. kylläkin, jotka rasittaa keskivartaloa. Niissäkin on jo edistystä tullut, aluksi tuntui kyllä ko. liikkeet aika huterilta, mutta pikkuhiljaa hilaan painoja kohti entisiä ja mikä tärkeintä, nautin treenistä! Itsellä kävi raskausaikana ja sen jälkeen niin mukavasti, että suhtautuminen omaan kehoon muuttui entistä suvaitsevammaksi: nautin isosta mahasta ja sen jälkeenkään ei ole ainakaan vielä haitannut, vaikka nahka vähän roikkuukin. Lihasten häviäminen kyllä vähän harmittaa, mutta eiköhän nekin vielä takaisin saada... Paino nousi raskausaikana 8 kg ja nyt se on jo alkupainoa alempana. En kuitenkaan halua menettää enempää lihasmassaa ja haluan että imetys sujuu, joten saan syödä nyt tosi reilusti. Ehkä raskausaikanakin olisi pitänyt syödä vähän enemmän, jotta lihasmassa olisi pysynyt paremmin. En siis tietoisesti mitenkään himmaillut syömisiä, vaan päinvastoin söin vapaammin ja herkuttelinkin enemmän kuin ennen. Kaipa se kulutus vaan oli niin kovaa, kun sikiö tarvitsi omansa ja treenasin kuitenkin pitkälle "kovaa". Oma tilanne näyttää siis hyvälle, olen erittäin tyytyväinen raskaudesta ja synnytyksestä palautumiseen, mutta aion kuitenkin edetä treeneissä pikkuhiljaa, jotta etenkin keskivartalo ehtii vahvistua kunnolla. Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että synnytyksen jälkeen kannattaa ensimmäiset viikot syödä määrällisesti ihan niin paljon kuin hyvältä tuntuu (mun piti nousta yölläkin syömään), toki pääasiassa puhdasta ruokaa ja levätä niin kauan kuin tarvitsee. Sitten vaan treenaamaan pikkuhiljaa, kun voimat on palautuneet ja arki vauvan kanssa alkaa rullata! Muistakaahan nauttia siitä vauva-ajasta, kropasta stressaamiseen on koko loppuikä aikaa :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom