Kotitalouksien velat huipussaan

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Inska
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
18.11.2004
Viestejä
5 038
22.11. 06:45 Kotitalouksien velkataakka on noussut suuremmaksi kuin hulluina vuosina 1980-luvun lopussa. Velkaa on jo enemmän kuin tuloja.

Osuuspankkikeskus ennustaa, että tämän vuoden lopussa kotitalouksien velkaantumisaste on 96 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 103 prosenttia.


Kulutushuuman aikaan vuoden 1989 lopussa velkaantumisaste oli ”vain” 88 prosenttia. Tuo lukema rikkoutui viime vuoden lopussa, kun lukema saavutti 90 prosenttia.

Laman jälkeen velkaantumisaste laski ja saavutti pohjan vuonna 1997: 59 prosenttia. Sen jälkeen velkaantuneisuus on kasvanut yhtä kyytiä.

Velkaantumisaste on kotitalouksien yhteen laskettujen velkojen suhde käteen jääviin vuotuisiin tuloihin. Sadan prosentin ylittyminen merkitsee, että velkaa on enemmän kuin tuloja.

Velkataakka kasvaa
Kotitalouksien velka koostuu pääasiassa asuntolainoista.

Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm ei kuitenkaan ole huolissaan.

– Lainat ovat nyt paljon pidempiä kuin vuonna 1989, joten lainan lyhennyserä kuukaudessa on nyt paljon pienempi. Korkotaso oli silloin ihan eri luokkaa kuin nykyään.

1990-luvun alussa korot olivat keskimäärin yli kymmenen prosenttia, nyt alle viisi prosenttia.

Vaikeuksia on Lindholmin mukaan edessä vasta, jos työttömyys kasvaa.

– Isompi murhe olisi, jos tulisi lama, joka hävittäisi valtavan määrän työpaikkoja.

Velkaa Suomalaisilla oli syyskuun lopussa yhteensä 75,8 miljardia euroa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin aivan viime vuosikymmenen lopussa. Silloin velkaa oli 31,9 miljardia euroa.

Hullujen vuosien jäljiltä velkamäärä kiipesi ennätykseen vuonna 1991. Tuolloin suomalaisilla oli velkaa vain 31 miljardia euroa.

http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=105&news_id=200621114&rss=2i

Olikos tästä jo täällä puhetta? Itselleni jäi vähän epäselväksi miten tuo velkaantumisastelasketaan? Eihän tuo kyllä kuulosta kovin vakuuttavalta kun tarkemmin rupeaa miettimään. Tänä vuonna taisi mennä aika kovaa taloudella, mutta ei tuo kasvu voi ikuisesti nousta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Esim. suurimmalla osalla pakkislaisista on asuntolainaa >> vuoden nettotulot. Ei se hyvä asia ole kuitenkaan.

Tuskin nyt kuitenkaan... Ainakaan minulla ei ole.

Paperillahan tuo tämänhetkinen velkasuhde (about vuoden tulot per nuppi) ei tunnu missään, mutta kun joillain piikissä on yli viiden vuoden palkat. Niillä tulee ongelmat, jos tulee. Toivottavasti ei.
 
Tuskin nyt kuitenkaan... Ainakaan minulla ei ole.

:offtopic: Ei nyt viilata sitä itseään. Pakkiksen ikähaitarin huomioon ottaen ~20-30v niin harvalla on velaton asunto. Tietenkään kaikilla ei sitä asuntolainaa ole ollenkaan.

Voi ajatella, että silloin on jo reilusti plussan puolella kun sitä lainaa on toi 100%.

E: 100% tarkoittaisi jo sitä, että lainan saisi maksettua helposti pois kolmessa vuodessa jos korkoja ei lasketa.
 
No jos sitä noin laskee niin mun velkaantumisaste on noin 200% :). Ja tiedän tuttuja joilla olis isompiakin lukuja...
 
Ja kun ottaa huomioon esimerkiksi pk-seudun asuntojen hinnat niin aika harvalla on niin hyväpalkkainen duuni että selviäisi pienellä velan ottamisella asuntoa ostaessa.
 
Mulla on velkaantumisaste yli 200%. Yksilön kohdalla kannattaa katsoa myös nettovarallisuutta (Varat-velat) ja pakollisten menojen osuutta palkasta. Itselläni jää mukavasti rahaa säästöön asuntolainasta huolimatta ja asunnon velkaosuus on siedettävä (Hiukan yli 70%). Korot saisivat nousta yli 15%:iin nykyisellä palkalla, ennen kuin tulisi todellisia vaikeuksia.

Kansakunnan osalta asiaan vaikuttaa myös, kuinka suuri on nopeasti arvoaan menettäviin kohteisiin (autot, matkat ym.) otettujen velkojen osuus ja kuinka tasaisesti velat ovat jakaantuneet. Pitkät asuntolainat luultavasti tarkoittavat suurempaa velallisten määrää, vaikka keskimääräinen lainasumma ei olisi kasvanut valtavasti.

Aika näyttää, tuleeko asuntojen hintaromahdusta, korkojen nousua ja luottotappioiden aiheuttamaa pankkikriisiä.
 
Mulla on velkaantumisaste yli 200%. Yksilön kohdalla kannattaa katsoa myös nettovarallisuutta (Varat-velat) ja pakollisten menojen osuutta palkasta. Itselläni jää mukavasti rahaa säästöön asuntolainasta huolimatta ja asunnon velkaosuus on siedettävä (Hiukan yli 70%). Korot saisivat nousta yli 15%:iin nykyisellä palkalla, ennen kuin tulisi todellisia vaikeuksia.

Mutta kysymys onkin siinä että jos jäät työttömäksi.
 
Mutta kysymys onkin siinä että jos jäät työttömäksi.
Se olisi ikävää, mutta niin on työttömyys vuokralla asujallekin. Jos asuntojen hinnat romahtaisivat oikein kunnolla ja jäisin pitkäaikaistyöttömäksi, Olisi vaarana menettää asunnon mukana kaikki, mitä olen saanut säästettyä ja voisi jäädä velkaakin. Toisaalta käsittääkseni sosiaaliluukultakaan ei oikein saa rahaa ennen kuin säästöt on syöty.

Elämässä on riskinsä ja jokainen joutuu valitsemaan minkä verran on mielekästä ottaa. Itse katsoin, että pitkällä aikavälillä oman asunnon hankkiminen auttaa kartuttamaan varallisuutta, mikä tuo taloudellista turvallisuutta. Tavoitteena on, että työnteko olisi kuusikymppisenä vapaaehtoista. Toivottavasti töitä riittää siihen asti.
 
Velkaantumisaste on suoraan verrannollinen korko%:iin. Mitä matalampi korko, niin sitä enemmän otetaan lainaa. Jos tuohon vertaa, niin 80-luvun lopussa taisivat lainanhoitomenot olla suuremmat kuin nyt.
 
Back
Ylös Bottom