Kotistudio

Viikate74

Bukkake Fighter
Liittynyt
22.2.2003
Viestejä
1 805
Ikä
50
Valaistusta pitäisi miettiä ja hankkia. Ajatuksena kotiin nopeasti kasattava setti. Valoja vain mietin, millaisilla pitäisi lähteä liikkeelle ja mitä pitää huomioida.

Onko Mike esim sun valot "pelkät valot" vai onko se jotenkin synkassa kameran kanssa ?
 
Eikös nuo studiosalamat ole sellaisia "tyhmiä", että ne on vain synkkaliitännällä kamerassa kiinni, tosin tehonsäätö varmaan löytyy yleensä. Mutta valotehon ja valotuksen säätö varmaan ihan kokeilemalla tai salamamittarilla.

Tipe tai Mike voisi kirjoittaa vaikka pikku esseen eri tyyppisistä tai -hintaisista studiovaloista.
 
Loputon suohan tuo on, mutta alkuun pääsee aika halvalla. Studiokamoilla kuvaaminen on X kertaa parempaa kuin jollain hikisellä irrotetulla sigmalla. Alta tuhannella eurolla irtoaa kevyitä settejä ja suosittelisin ehdottomasti Elinchromen Delite 2

Maksaa muistaakseni noin 600 eskoa ja valoteho riittää varsin hyvin.

Salamat ovat toki kameraan jotenkin yhteydessä, synkkapiuha, IR tai sitten täysin orjana. Itse pidän synkan kii päävalossa ja annan toisen toimia orjana.

En ole koskaan joutunut paukuttaan täydellä teholla, setti on Elincrom FX400, joten pienemmälläkin teholla varmasti pärjää.

Ainoa asia noissa studiokamoissa on liikuteltavuus, sähkö kun on oltava aina. Itse olen hommaamassa flashfeederiä ja sitten alkaa Lyyti kirjoittamaan, saan vietyä setin minne vain ja ammuttua 200 täyden tehon laukaisua kahdella salamalla. On myös porty settejä olemassa, mutta ne ovat auttamattoman kalliita(+3000€).

Toki esim Quantumilla on Qflash, joka on akkukäyttöinen setti. Varsin pätevä etenkin muualla kuin studiossa liikkuvalle ja pieneen tilaan todella passeli. Maksaa noin 700€/valo + kaikki muut härpäkkeet.

Studiokuvaamisessahan tila on aika olennainen asia, pienessä tilassa ei oikein voi toimia heijastusten takia. Softboxilla saa vähän suunnattua valoa, ettei se heijastele hajavaloa katosta ja seinistä, mutta suositeltavaa olisi, että sitä tilaa olisi.
 
Ite sain lainaan joku aika sitten salamisetin ja kyllä piti todeta että tilaa pitää olla kyll tosi paljon. kerran jakso keittiön tyhjentää mutta oma huone olisi must siihen touhuun. noilla vekottimilla oli ihan mielenkiintoista kokeilla ei siinä, ja ehkä jos joskus on mahdollisuus niin otan uusiksi vehkeet lainaan. omia kamoja tähän kämppään en ala hommaamaan

edit:
ainiin ja joo tällähetkellä kärvistellään hikisellä irrotetulla sigmalla, lol:D
 
Jos budjetti kestää noin kuuteensataan euroon saakka, niin pienemmät studiosalamasetit kuten Elinchromin 200 joulen D-lite 2 riittänee hyvin tuote- ja muotokuvaukseen pienehköissä tiloissa kuvaavalle. Salamatehon riittävyys itse kullekin on helppo hahmottaa ohjeluvun muodossa:

(En pidä ketään palikkana mutta uskon että tästäkin infosta on monelle hyötyä ja muutenkin tykkään kirjoittaa novelleja)

Jos esim. D-lite 2:n ohjeluvun ilmoitetaan olevan 45.3, saadaan aikaan oikea valotus kuvauskohteen ollessa 45.3 metrin päässä lampusta, kun filmiherkkyys on ISO 100 ja käytetty aukko f/1. Jos kuvataan syväterävyyden (ja optimaalisen piirron) nimissä vaikkapa aukolla f/8, riittää vielä 5.6 metrin etäisyys kohteen ja lampun välillä. En itse oo toistaiseksi kuvannut keskikoon formaatin kameroilla, mutta niillä jostain syystä tykätään käyttää huomattavasti pienempiä aukkoja - liekö niin että diffraktio ilmenee vasta paljon pienemmillä aukoilla, kun negakoko on monta kertaa isompi ja niin optiikan piirtoympyräkin - mutta tämäkään tuskin tuottaa 200 joulen salamavaloilla ongelmaa, sillä aukolla f/22 päästään silläkin vielä reilun kahden metrin etäisyyteen lampun ja kohteen välillä.

Jos paalua on kahdeksansataa, saadaan 400 joulen (tai wattisekunnin) tehoisilla D-lite 4 salamilla ohjeluvuksi 64.3. Ohjeluku ilmoitetaan laitteen täydelle teholle, jota tuskin tarvitsee koko aikaa käyttää, joten ainakin tiedämme, että laitteella on todellakin potentiaalia, vaikka arkisemmassa kuvaamisessa pärjäillään paljonkin pienemmillä tehoilla.

Kuitenkin studiosalamavalot ovat kahlitut verkkovirran olemassaoloon - ulkona niistä ei ole hyötyä ellei päästä kiinni verkkovirtaan jatkojohdoilla kuvattaessa urbaanissa ympäristössä. Jos budjetin suhteen ei ole ongelmia, niin ehkä toimivin ratkaisu (tai ainakin se, mihin itse päätyisin) olis studioon ns. genis eli se pönttö, joka kytketään verkkovirtaan ja joka jakaa tehon parhaimmillaan asymmetrisesti kolmeen-neljään välähdyspäähän, ja ulkojuttuihin kannettava akku-genis parilla välähdyspäällä. Nyt kun fotaaminen on vain kallis harrastus, niin ehkä ennemmin ulkotiloihin käyttäisin useampaa käsisalamaa.

Hyvä käsisalama maksanee 400-500 euroa per kappale kun marginaalisesti kalliimmalla saadaan jo tehokkaat kompaktisalamat (nimi siitä, että välähdyspää ja virtaosa ovat samoissa kuorissa). Teholtaan käsisalamat eivät kuitenkaan ole paljoa pienten kompaktien varjossa - esim. Canonin tehokkaimmassa 580EX:ssä ohjeluvuksi ilmoitetaan 58 metriä 105mm zoom-asetuksella ISO 100:lla.

(Tarkoittaa, että salamakennon zoom-asetus hajauttaa valon niin, että se kattaa 105mm objektiivin kuvakulman salaman ollessa kameran varustekengässä kiinni)

Käsisalamaa studiovalon korvikkeena käyttäessä kannattaa ottaa huomioon vielä salamasta löytyvät liitännät. Canonin käsisalamista ei löyty muistaakseni minkäänlaisia liitäntöjä muulle kuin lisäparistolle, sen sijaan esim. Nikonin käsisalamista löytyy salamasynkkakytkentä, joka on olennainen valotusmittaria käyttäessä (en itse omista, mutta valotusmittari on oivallinen keino mitata eksaktisti oikea valotus, vaikka toisaalta pienellä harjaantumisella kameran LCD ja histogrammi kertovat silmämääräisesti kyllä, onnistuiko valotus).

Muutama käsisalama jalustoineen ja niille langaton triggeri, esim. Canonin tapauksessa valmistajan oma ST-E2 lähetin tai kuulemma ylivertainen Pocket Wizard eivät siis paljoa häviä salamatehossa pienille studiosalamalaitteille ja niitä voi käyttää niin studiossa kuin kentälläkin. Netissä on aivan ylivertainen blogi - http://strobist.blogspot.com/ - joka keskittyy nimenomaan "off-camera flashiin" eli kamerasta irti oleviin käsisalamalaitteisiin, joita voidaan laukaista sitten niin langattomasti kuin synkkakaapelillakin. Ko. blogin lukijat ovat väsänneet kartongista toimivia taustoja hienoille tuotekuville, Tupperware-astioista toimivia diffuusoreita sekä mm. Pringles-purkista snootin käsisalamalle. Flickrissä on Strobistin oma image pool, johon blogin lukijat laittavat omia tekeleitään ja sieltä voi todellakin saada inspiraatiota edullisen ja yksinkertaisen, mutta tehokkaan ja monipuolisen valaisukaluston suunnitteluun ja toteutukseen.
 
Jos budjetti kestää noin kuuteensataan euroon saakka, niin pienemmät studiosalamasetit kuten Elinchromin 200 joulen D-lite 2 riittänee hyvin tuote- ja muotokuvaukseen pienehköissä tiloissa kuvaavalle. Salamatehon riittävyys itse kullekin on helppo hahmottaa ohjeluvun muodossa:

(En pidä ketään palikkana mutta uskon että tästäkin infosta on monelle hyötyä ja muutenkin tykkään kirjoittaa novelleja)

Jos esim. D-lite 2:n ohjeluvun ilmoitetaan olevan 45.3, saadaan aikaan oikea valotus kuvauskohteen ollessa 45.3 metrin päässä lampusta, kun filmiherkkyys on ISO 100 ja käytetty aukko f/1. Jos kuvataan syväterävyyden (ja optimaalisen piirron) nimissä vaikkapa aukolla f/8, riittää vielä 5.6 metrin etäisyys kohteen ja lampun välillä. En itse oo toistaiseksi kuvannut keskikoon formaatin kameroilla, mutta niillä jostain syystä tykätään käyttää huomattavasti pienempiä aukkoja - liekö niin että diffraktio ilmenee vasta paljon pienemmillä aukoilla, kun negakoko on monta kertaa isompi ja niin optiikan piirtoympyräkin - mutta tämäkään tuskin tuottaa 200 joulen salamavaloilla ongelmaa, sillä aukolla f/22 päästään silläkin vielä reilun kahden metrin etäisyyteen lampun ja kohteen välillä.
Jos mä voin tällä kokemuksella ketään neuvoa, niin mun neuvo on selkeä. Unohtakaa tommoinen täysin tarpeeton arvojen kelaaminen ja opetelkaa kuvaamaan testaamalla laitteita. Arvoja tuijottamalla saa vain päänsäryn.

Itse en tajua sitten tipan tippaa noita valaistuksen arvojen perusteita, eikä kyllä kiinnostakaan. Kuvaamaan oppii kuvaamalla, ei kelaamalla valon etäisyyttä kohteesta jonkun arvon perusteella.

Histogrammi ja LCD ovat ne joilla valot pitää kohdalleen katsoa ja toki RAW kuvaus ihan ensimmäisenä. Nää siis tosin vain mun mielipiteitä, en siis väitä olevani mestari valojen hallinnassa.

Etäisyys ei aina ole niin ongelma kuitenkaan vaikka studiokamoilla paukutetaan. Tässä on kuva joka on otettu 1mX1m kokoisella softboxilla metrin päässä kohteesta. F4, ISO 100, 1/200sec, Elinchrom FX400 minimissä. Takavasemmalla 60cm softarilla toinen FX400 ja etuvasemmalla Sigma 500 superi 1/128 teholla läpiampuvan varjon takaa.
 

Liitteet

  • esim'.webp
    esim'.webp
    28,1 KB · Katsottu: 2 984
Back
Ylös Bottom