- Liittynyt
- 23.10.2002
- Viestejä
- 2 257
- Ikä
- 59
Tästä vanhasta uutisesta on hyvä aloittaa:
"Sisällissodan muistovuoden juhlallisuudet jatkuvat lauantaina punavankileirin joukkohaudalla Tammisaaressa Uudellamaalla. Kello 13 alkavassa juhlassa puhuu presidentti Tarja Halonen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ylen Uutiset.
Muistojuhla järjestetään paikalla, johon 90 vuotta sitten haudattiin yli 3 000 punavankia. Aamupäivällä muistomerkille siirtyy punalippujen kulkue.
Tilaisuuden suojelijana toimiva Halonen ei osallistunut sisällissodan voittaneiden valkoisten muistojuhliin toukokuussa."
Halonen saa olla mitä mieltä asioista haluaa, siihen on hänelläkin tietysti täysi oikeus. Mutta enenevässä määrin on alkanut kummastuttaa se, millä lailla osa porvaritaustaisistakin naisista (ja miehistä) saatiin toistamiseen äänestämään vaaleissa Tarja Halonen maan johtoon?
Viime presidentinvaaleissa Halosen kampanjaa mainostettiin termeillä "koko kansan presidentti" ja sinivalkoiseen Tarjaan vedottiin monella tavalla. Kuka muistaa vaalijulisteen, joka pohjautui sinivalkoväriin? Oikea totuus tuli kansalle esiin kun Tarja asteli (yllättäen) Helsingin työväentalon estradille, joka täyttyi punaisista ilmapalloista ja banderolleista.
Meidän "koko kansan presidenttimme" ei ole sanonut sanaakaan valkoisesta osapuolesta tänäkään vuonna jolloin 1918 tapahtumista tulee kuluneeksi täydet vuosikymmenet. Muistoissamme vielä lienee Mannerheimin syntymän vuosijuhla, jolloin Tarjamme valitsi muotimessut tärkeämmäksi kuin kansan valitseman suurimman suomalaisen vuosijuhlan.
Väitän, että Tarja Halosen vaalikampanjoissa on luotu suurin yksittäinen vaalikusetus mitä Suomen historia tuntee. Toki Halosen jälkimarkkinointikin on ollut valheellista (koko kansan muumimamma onkin paljastunut äksyileväksi akaksi) mutta ihmetellä sopii, miten helposti osa oikeistoväestä (kirsipihat yms.) lähtivät mielikuvien perässä Halosen kelkkaan.
Halonen on tuonut puna-aatettaan rohkeammin esiin toisen kautensa aikana. Mitään menetettäväähän ei ole, koska kolmatta kautta ei lakiemme mukaan voi seurata.
Mielenkiinnolla odotamme, mitä punapäämme jatkossa loihee lausumaan. Seuraako jatkossa tasapuolisempaa , kansan perusjakoa myötäilevämpää toimintaa ja ajattelua, vai jatkaako kansan demokraattisesti valitsema punakone toimintaansa omalla tavallaan.
"Sisällissodan muistovuoden juhlallisuudet jatkuvat lauantaina punavankileirin joukkohaudalla Tammisaaressa Uudellamaalla. Kello 13 alkavassa juhlassa puhuu presidentti Tarja Halonen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ylen Uutiset.
Muistojuhla järjestetään paikalla, johon 90 vuotta sitten haudattiin yli 3 000 punavankia. Aamupäivällä muistomerkille siirtyy punalippujen kulkue.
Tilaisuuden suojelijana toimiva Halonen ei osallistunut sisällissodan voittaneiden valkoisten muistojuhliin toukokuussa."
Halonen saa olla mitä mieltä asioista haluaa, siihen on hänelläkin tietysti täysi oikeus. Mutta enenevässä määrin on alkanut kummastuttaa se, millä lailla osa porvaritaustaisistakin naisista (ja miehistä) saatiin toistamiseen äänestämään vaaleissa Tarja Halonen maan johtoon?
Viime presidentinvaaleissa Halosen kampanjaa mainostettiin termeillä "koko kansan presidentti" ja sinivalkoiseen Tarjaan vedottiin monella tavalla. Kuka muistaa vaalijulisteen, joka pohjautui sinivalkoväriin? Oikea totuus tuli kansalle esiin kun Tarja asteli (yllättäen) Helsingin työväentalon estradille, joka täyttyi punaisista ilmapalloista ja banderolleista.
Meidän "koko kansan presidenttimme" ei ole sanonut sanaakaan valkoisesta osapuolesta tänäkään vuonna jolloin 1918 tapahtumista tulee kuluneeksi täydet vuosikymmenet. Muistoissamme vielä lienee Mannerheimin syntymän vuosijuhla, jolloin Tarjamme valitsi muotimessut tärkeämmäksi kuin kansan valitseman suurimman suomalaisen vuosijuhlan.
Väitän, että Tarja Halosen vaalikampanjoissa on luotu suurin yksittäinen vaalikusetus mitä Suomen historia tuntee. Toki Halosen jälkimarkkinointikin on ollut valheellista (koko kansan muumimamma onkin paljastunut äksyileväksi akaksi) mutta ihmetellä sopii, miten helposti osa oikeistoväestä (kirsipihat yms.) lähtivät mielikuvien perässä Halosen kelkkaan.
Halonen on tuonut puna-aatettaan rohkeammin esiin toisen kautensa aikana. Mitään menetettäväähän ei ole, koska kolmatta kautta ei lakiemme mukaan voi seurata.
Mielenkiinnolla odotamme, mitä punapäämme jatkossa loihee lausumaan. Seuraako jatkossa tasapuolisempaa , kansan perusjakoa myötäilevämpää toimintaa ja ajattelua, vai jatkaako kansan demokraattisesti valitsema punakone toimintaansa omalla tavallaan.