- Liittynyt
- 16.4.2002
- Viestejä
- 98 757
KINETIK CONTROLIN UUSI ALKU
Oululaislähtöinen, mutta sittemmin pääkaupunkiseudulle vaikuttamaan siirtynyt Kinetik Control on valmistelemassa toisen täyspitkän levynsä julkaisua. Yhtyeen tyyli on muuttunut elektronisesta rockin ja metallin seoksesta astetta kevyemmäksi ja orgaanisemmaksi, ja elektroniset elementit ovat nyt jääneet pois. Muodonmuutosta juhlistetaan tarjoamalla Pakkotoiston lukijoille tulevan levyn kappale "All Fours" ilmaisena latauksena. Haastattelussa bändin perustaja, laulaja/kitaristi Sauli
Vuoti.
Kinetik Controlin edellisestä ja samalla yhtyeen ensimmäisestä levystä on kulunut aikaa jo reilut kaksi vuotta. Toinen levynne on äänitetty jo viime vuoden lokakuussa, miksi se on tulossa ulos vasta nyt?
- Musiikkibisnes elää talla hetkellä vaikeita aikoja, kun levymyynti on romahtanut ja etsitään uusia julkaisutapoja, joten asiallisen julkaisusuunnitelman aikaansaaminen ei ole helppoa. Levy-yhtiöt tuntuvat monilta osin painaneen hätänappulaa ja sortuvat outoihin ratkaisuihin. Ilmassa on paljon
pelkoa ja vain vähän innostusta ja iloa. Meille on kestänyt näin kauan löytää sopivat väylät julkaisulle ja toisaalta myös sopiva kokoonpano, jotta myös livekeikkoja voitaisiin soittaa.
Bändin kokoonpano onkin vaihdellut viime vuosien aikana rajusti, mikä on näkynyt myös bändikuvissa. Yhtyeenne biografiassa on mainittu, että sopivien soittajien löytäminen on ollut suurin yhtyeen kehitystä hidastanut tekijä.
- Kyllä se pitää paikkansa. Porukkaa on tullut ja mennyt, mikä on hidastanut meitä koko ajan, koska on tavallaan aina pitänyt aloittaa alusta ja opetella biisit uuden porukan kanssa. On ollut niitä klassisia tapauksia. Päihdeongelmia, työrasitteita yms. aikatauluongelmia. Ja musiikillisia
erimielisyyksiä, koska kaikkihan haluavat nykyään soittaa vain metallia, Vuoti nauraa.
Kinetik Controlin kokoonpanoon on hiljattain lisätty kaksi kitaristia ja uusi basisti. Tulevalla levyllä kuitenkin soitat kaikki kitarat itse.
-Päätin edellisten keikkojen jälkeen siirtyä pelkästään laulamaan livetilanteessa, jotta kappaleista saisi itsekin enemmän irti. Uudet kitaristit ja basisti ovat työlleen omistautuneita huipputyyppejä, joten tällä hetkellä tilanne näyttää todella hyvälle.
Uusi levy on myös huomattavasti rockaavampaa ja tarttuvampaa. Kappaleissa on aitoa Amerikan meininkiä. Metallivivahteita on kuultavissa vain hyvin harvakseltaan, sen sijaan melodioissa on entistä enemmän popmusiikkia. Myös elektroniset elementit ovat jääneet pois. Miten tämä kaikki on tapahtunut?
- Nykyään bändeiltä odotetaan heti ensimmäisestä levystä alkaen koko ajan samanlaista musiikkia. Hektisyys ja rahakeskeisyys ovat aiheuttaneet sen, että itsetutkiskeluun ja musiikin monipuolisuudesta iloitsemiseen on entistä vähemmän mahdollisuuksia. Minä yksinkertaisesti kyllästyin elektronisiin elementteihin, koska ne eivät enää palvelleet musiikin tarkoitusta, silla elektroniikassa ei ole paljon eloa. Rockmusiikki on aina ollut itselle se kovin tyylilaji, joten on luonnollista, että kehitys on mennyt siihen suuntaan. On alkanut selvemmin itsekin ymmärtää, mitä haluaa tehdä. Elektroniikasta tuli meille rasite, ja metallimusiikki ei enää puolestaan kiinnosta minua juurikaan.
Uudella levyllä olette saaneet apua Michael Monroelta, joka vierailee useammallakin biisillä niin soittajana kuin laulajanakin. Miten yhteistyö Monroen kanssa sai alkunsa? Voiko hänen maineellaan olla haitallisia vaikutuksia bändinne kannalta?
- Asuin aiemmin jonkin aikaa Turussa, ja Monroe tuli siellä sitten tutuksi. Hän on todella lahjakas ja luova tyyppi. Aina täynnä energiaa ja innostusta musiikkia kohtaan! Hän on myös todella herkkä ihminen, eikä media ole antanut hänestä realistista kuvaa. Hän on todella sydämellinen kaveri, joka tahtoo ihmisille vain hyvää. En tiedä ketään muuta, joka pitäisi rockista yhtä paljon kuin hän. Häneltä saatu apu ja neuvot olivat kullan arvoisia, eikä muiden mielipiteillä asiasta ole merkitystä.
Musiikkibisnes on viime aikoina todellakin kärsinyt lamasta. Levyjä julkaistaan yhä useammin aiheen vierestä. On lastenmusiikkia, huumorimusiikkia ja Idols-artisteja. Pienjulkaisujen määrä on nyt kasvanut, kun taas muutamia vuosia sitten isojen yhtiöiden julkaisuja tuli paljon enemmän. Mitä mieltä olet nykytilanteesta? Onko tarjontaa ollut liikaa?
- Nykypäivänä haetaan musiikista sellaista nopeaa reaktiota, että kappaleen pitäisi iskeä välittömästi. Se on harmi, silla kaiken musiikin ei tarvi olla sellaista. Luoja paratkoon, ei single ole missään nimessä mikään absoluuttinen musiikin formaatti, vaan täyspitkä albumi on. Levy-yhtiöt ovat hätätilassa kun rahaa ei tule, joten se on aiheuttanut sekoilua. Levy-yhtiöt eivät enää uskalla luottaa hyvään musiikkiin, vaan pelkäävät etteivät enää tiedä mikä on hyvää ja mikä ei ja turvautuvat joko helppoon rahaan tai sitten yrittävät olla viisaampia kuin kuulijat syöttämällä heille jotain ihmeellistä roskaa jostain ihmeellisestä syystä. Vaikka ainoa pitkän tähtäimen keino selviytyä lamasta olisi keskittyä nimenomaan siihen hyvään musiikkiin, eikä ulkomusiikillisiin seikkoihin. Se voisi palauttaa ihmisten arvostuksen musiikkia kohtaan.
- On se varmaankin vaikuttanut, että kun jossain välissä tuli niin helpoksi tehdä ja julkaista musiikkia, ylitarjontaa tuli aivan liikaa ja se tavallaan vei sitä arvoa kaikelta musiikilta. Mutta sen aloittivat jo isot yhtiöt, jotka pyrkivät maksimoimaan voitot laskemalla julkaisujen tasoa ja manipuloimalla radioiden soittolistoja. Pienemmät yhtiöt etsivät nykyään kaikki uudet kyvyt, ja isommat yhtiöt sitten nappaavat näitä itselleen, koska siellä ei uskalleta tai osata tehdä
kovin uskaliaita ratkaisuja uusien artistien suhteen.
Mitä mieltä olet radioiden tilanteesta, onko niillä liikaa valtaa?
- Tarjontaa on nykyään niin paljon, että on vaikea saada ääntään kuuluville esimerkiksi netin kautta, vaikka sitä yleensä aina hehkutetaankin parhaaksi musiikin esittelyväyläksi. Siina mielessä radiot voisivat olla niitä tahoja, jotka perkkaisivat musiikista olennaista ammattimaisella otteella. Mutta eihän se mene niin. Valta on keskittynyt muutamille ihmisille jotka voivat oman makunsa mukaan tehdä päätöksiä ja vaikkapa suosia tiettyjä levy-yhtiöitä. Radiopomot eivät ole alan ehdottomia ammattilaisia, ne ammattilaiset menevät ihan muihin hommiin. Kuulehan sen siitäkin, mitä radiot nykypäivänä soittavat, että eivät ne ihmisiä ainakaan kovin älykkäinä pidä. Riskinottokyky on nollassa ja omaa linjaa ei uskalleta vetää, vaan seurataan vaan muiden kanavien soittolistoja. Ihmisiä tyhmennetään systemaattisesti kieltämällä heiltä hyvä musiikki ja silla tavalla laskemalla heidän kuuntelukynnystään.
Edellisessä haastattelussamme puhuimme paljon urheilutaustastasi ja kamppailulajiharrastuksestasi. Miten treenit ovat sujuneet?
- Hyvin, viime aikoina olen keskittynyt pystyottelemiseen. Edelleenkin mennään sen ehdoilla, että musiikki on etusijalla. Välillä treenaan enemmän ja välillä voi olla taukoakin, mutta sydän sykkii edelleen samoille asioille.
Seurasitko hiljattain oteltua UFC 117-tapahtumaa? Mitä mieltä olit Anderson Silvan voitosta?
- Olihan se upea, silla en ole aina pitänyt siitä tyypistä, mutta se oli todellinen mestarin voitto, silla tuomariäänille mentäessä Sonnen olisi ollut selvä voittaja. Tosin toivoisin, että oma suosikkini Demian Maia nähtäisiin vielä toistamiseen titteliottelussa. Silva on hyvinkin voitettavissa, kuten edellinen ottelu osoitti. Silvaa pelätään vähän liiaksikin.
Mitä mieltä olet viime aikoina päätään nostaneesta nyrkkeilyn ja vapaaottelun vastakkainasettelusta? Miten uskot James Toneyn ja Couturen välisessä ottelussa käyvän?
- Minusta se on ihan turhaa ja tyhjänpäiväistä vertailla lajeja keskenään. Lajeilla on toki jotain yhteistä, mutta ne ovat kuitenkin kaksi eri lajia. Uskon, että James Toney häviää Couturelle nimenomaan Couturen vahvan painiosaamisen myötä, enkä näe järkeä tällaisissa otteluissa. Nyrkkeily on hieno laji, eikä ole mitään syytä vertailla sitä vapaaotteluun. Molemmista voi nauttia ihan yhtä paljon.
Vielä loppuun hieman musiikkiaiheista asiaa. Kinetik Controlin vaikutteissa kuuluu monenlaista musiikkia, joten otetaanpa loppuun klassinen "kumman kanssa", eli kumpi artisti istuu makuusi paremmin?
The Rasmus vai HIM?
- HIM.
Metallica vai Oasis?
- Oasis
Iron Maiden vai U2?
- U2
Rammstein vai Slayer?
- Slayer
Anna Puu vai Chisu?
- Chisu
Kinetik Controlin toinen albumi "Only Truth Remains" julkaistaan näillä näkymin marraskuun lopussa.
www.facebook.com/kinetikcontrol
Teksti: Janne Karttunen
Uutta biisiä
Oululaislähtöinen, mutta sittemmin pääkaupunkiseudulle vaikuttamaan siirtynyt Kinetik Control on valmistelemassa toisen täyspitkän levynsä julkaisua. Yhtyeen tyyli on muuttunut elektronisesta rockin ja metallin seoksesta astetta kevyemmäksi ja orgaanisemmaksi, ja elektroniset elementit ovat nyt jääneet pois. Muodonmuutosta juhlistetaan tarjoamalla Pakkotoiston lukijoille tulevan levyn kappale "All Fours" ilmaisena latauksena. Haastattelussa bändin perustaja, laulaja/kitaristi Sauli
Vuoti.
Kinetik Controlin edellisestä ja samalla yhtyeen ensimmäisestä levystä on kulunut aikaa jo reilut kaksi vuotta. Toinen levynne on äänitetty jo viime vuoden lokakuussa, miksi se on tulossa ulos vasta nyt?
- Musiikkibisnes elää talla hetkellä vaikeita aikoja, kun levymyynti on romahtanut ja etsitään uusia julkaisutapoja, joten asiallisen julkaisusuunnitelman aikaansaaminen ei ole helppoa. Levy-yhtiöt tuntuvat monilta osin painaneen hätänappulaa ja sortuvat outoihin ratkaisuihin. Ilmassa on paljon
pelkoa ja vain vähän innostusta ja iloa. Meille on kestänyt näin kauan löytää sopivat väylät julkaisulle ja toisaalta myös sopiva kokoonpano, jotta myös livekeikkoja voitaisiin soittaa.
Bändin kokoonpano onkin vaihdellut viime vuosien aikana rajusti, mikä on näkynyt myös bändikuvissa. Yhtyeenne biografiassa on mainittu, että sopivien soittajien löytäminen on ollut suurin yhtyeen kehitystä hidastanut tekijä.
- Kyllä se pitää paikkansa. Porukkaa on tullut ja mennyt, mikä on hidastanut meitä koko ajan, koska on tavallaan aina pitänyt aloittaa alusta ja opetella biisit uuden porukan kanssa. On ollut niitä klassisia tapauksia. Päihdeongelmia, työrasitteita yms. aikatauluongelmia. Ja musiikillisia
erimielisyyksiä, koska kaikkihan haluavat nykyään soittaa vain metallia, Vuoti nauraa.
Kinetik Controlin kokoonpanoon on hiljattain lisätty kaksi kitaristia ja uusi basisti. Tulevalla levyllä kuitenkin soitat kaikki kitarat itse.
-Päätin edellisten keikkojen jälkeen siirtyä pelkästään laulamaan livetilanteessa, jotta kappaleista saisi itsekin enemmän irti. Uudet kitaristit ja basisti ovat työlleen omistautuneita huipputyyppejä, joten tällä hetkellä tilanne näyttää todella hyvälle.
Uusi levy on myös huomattavasti rockaavampaa ja tarttuvampaa. Kappaleissa on aitoa Amerikan meininkiä. Metallivivahteita on kuultavissa vain hyvin harvakseltaan, sen sijaan melodioissa on entistä enemmän popmusiikkia. Myös elektroniset elementit ovat jääneet pois. Miten tämä kaikki on tapahtunut?
- Nykyään bändeiltä odotetaan heti ensimmäisestä levystä alkaen koko ajan samanlaista musiikkia. Hektisyys ja rahakeskeisyys ovat aiheuttaneet sen, että itsetutkiskeluun ja musiikin monipuolisuudesta iloitsemiseen on entistä vähemmän mahdollisuuksia. Minä yksinkertaisesti kyllästyin elektronisiin elementteihin, koska ne eivät enää palvelleet musiikin tarkoitusta, silla elektroniikassa ei ole paljon eloa. Rockmusiikki on aina ollut itselle se kovin tyylilaji, joten on luonnollista, että kehitys on mennyt siihen suuntaan. On alkanut selvemmin itsekin ymmärtää, mitä haluaa tehdä. Elektroniikasta tuli meille rasite, ja metallimusiikki ei enää puolestaan kiinnosta minua juurikaan.
Uudella levyllä olette saaneet apua Michael Monroelta, joka vierailee useammallakin biisillä niin soittajana kuin laulajanakin. Miten yhteistyö Monroen kanssa sai alkunsa? Voiko hänen maineellaan olla haitallisia vaikutuksia bändinne kannalta?
- Asuin aiemmin jonkin aikaa Turussa, ja Monroe tuli siellä sitten tutuksi. Hän on todella lahjakas ja luova tyyppi. Aina täynnä energiaa ja innostusta musiikkia kohtaan! Hän on myös todella herkkä ihminen, eikä media ole antanut hänestä realistista kuvaa. Hän on todella sydämellinen kaveri, joka tahtoo ihmisille vain hyvää. En tiedä ketään muuta, joka pitäisi rockista yhtä paljon kuin hän. Häneltä saatu apu ja neuvot olivat kullan arvoisia, eikä muiden mielipiteillä asiasta ole merkitystä.
Musiikkibisnes on viime aikoina todellakin kärsinyt lamasta. Levyjä julkaistaan yhä useammin aiheen vierestä. On lastenmusiikkia, huumorimusiikkia ja Idols-artisteja. Pienjulkaisujen määrä on nyt kasvanut, kun taas muutamia vuosia sitten isojen yhtiöiden julkaisuja tuli paljon enemmän. Mitä mieltä olet nykytilanteesta? Onko tarjontaa ollut liikaa?
- Nykypäivänä haetaan musiikista sellaista nopeaa reaktiota, että kappaleen pitäisi iskeä välittömästi. Se on harmi, silla kaiken musiikin ei tarvi olla sellaista. Luoja paratkoon, ei single ole missään nimessä mikään absoluuttinen musiikin formaatti, vaan täyspitkä albumi on. Levy-yhtiöt ovat hätätilassa kun rahaa ei tule, joten se on aiheuttanut sekoilua. Levy-yhtiöt eivät enää uskalla luottaa hyvään musiikkiin, vaan pelkäävät etteivät enää tiedä mikä on hyvää ja mikä ei ja turvautuvat joko helppoon rahaan tai sitten yrittävät olla viisaampia kuin kuulijat syöttämällä heille jotain ihmeellistä roskaa jostain ihmeellisestä syystä. Vaikka ainoa pitkän tähtäimen keino selviytyä lamasta olisi keskittyä nimenomaan siihen hyvään musiikkiin, eikä ulkomusiikillisiin seikkoihin. Se voisi palauttaa ihmisten arvostuksen musiikkia kohtaan.
- On se varmaankin vaikuttanut, että kun jossain välissä tuli niin helpoksi tehdä ja julkaista musiikkia, ylitarjontaa tuli aivan liikaa ja se tavallaan vei sitä arvoa kaikelta musiikilta. Mutta sen aloittivat jo isot yhtiöt, jotka pyrkivät maksimoimaan voitot laskemalla julkaisujen tasoa ja manipuloimalla radioiden soittolistoja. Pienemmät yhtiöt etsivät nykyään kaikki uudet kyvyt, ja isommat yhtiöt sitten nappaavat näitä itselleen, koska siellä ei uskalleta tai osata tehdä
kovin uskaliaita ratkaisuja uusien artistien suhteen.
Mitä mieltä olet radioiden tilanteesta, onko niillä liikaa valtaa?
- Tarjontaa on nykyään niin paljon, että on vaikea saada ääntään kuuluville esimerkiksi netin kautta, vaikka sitä yleensä aina hehkutetaankin parhaaksi musiikin esittelyväyläksi. Siina mielessä radiot voisivat olla niitä tahoja, jotka perkkaisivat musiikista olennaista ammattimaisella otteella. Mutta eihän se mene niin. Valta on keskittynyt muutamille ihmisille jotka voivat oman makunsa mukaan tehdä päätöksiä ja vaikkapa suosia tiettyjä levy-yhtiöitä. Radiopomot eivät ole alan ehdottomia ammattilaisia, ne ammattilaiset menevät ihan muihin hommiin. Kuulehan sen siitäkin, mitä radiot nykypäivänä soittavat, että eivät ne ihmisiä ainakaan kovin älykkäinä pidä. Riskinottokyky on nollassa ja omaa linjaa ei uskalleta vetää, vaan seurataan vaan muiden kanavien soittolistoja. Ihmisiä tyhmennetään systemaattisesti kieltämällä heiltä hyvä musiikki ja silla tavalla laskemalla heidän kuuntelukynnystään.
Edellisessä haastattelussamme puhuimme paljon urheilutaustastasi ja kamppailulajiharrastuksestasi. Miten treenit ovat sujuneet?
- Hyvin, viime aikoina olen keskittynyt pystyottelemiseen. Edelleenkin mennään sen ehdoilla, että musiikki on etusijalla. Välillä treenaan enemmän ja välillä voi olla taukoakin, mutta sydän sykkii edelleen samoille asioille.
Seurasitko hiljattain oteltua UFC 117-tapahtumaa? Mitä mieltä olit Anderson Silvan voitosta?
- Olihan se upea, silla en ole aina pitänyt siitä tyypistä, mutta se oli todellinen mestarin voitto, silla tuomariäänille mentäessä Sonnen olisi ollut selvä voittaja. Tosin toivoisin, että oma suosikkini Demian Maia nähtäisiin vielä toistamiseen titteliottelussa. Silva on hyvinkin voitettavissa, kuten edellinen ottelu osoitti. Silvaa pelätään vähän liiaksikin.
Mitä mieltä olet viime aikoina päätään nostaneesta nyrkkeilyn ja vapaaottelun vastakkainasettelusta? Miten uskot James Toneyn ja Couturen välisessä ottelussa käyvän?
- Minusta se on ihan turhaa ja tyhjänpäiväistä vertailla lajeja keskenään. Lajeilla on toki jotain yhteistä, mutta ne ovat kuitenkin kaksi eri lajia. Uskon, että James Toney häviää Couturelle nimenomaan Couturen vahvan painiosaamisen myötä, enkä näe järkeä tällaisissa otteluissa. Nyrkkeily on hieno laji, eikä ole mitään syytä vertailla sitä vapaaotteluun. Molemmista voi nauttia ihan yhtä paljon.
Vielä loppuun hieman musiikkiaiheista asiaa. Kinetik Controlin vaikutteissa kuuluu monenlaista musiikkia, joten otetaanpa loppuun klassinen "kumman kanssa", eli kumpi artisti istuu makuusi paremmin?
The Rasmus vai HIM?
- HIM.
Metallica vai Oasis?
- Oasis
Iron Maiden vai U2?
- U2
Rammstein vai Slayer?
- Slayer
Anna Puu vai Chisu?
- Chisu
Kinetik Controlin toinen albumi "Only Truth Remains" julkaistaan näillä näkymin marraskuun lopussa.
www.facebook.com/kinetikcontrol
Teksti: Janne Karttunen
Uutta biisiä