Mulla on aika samanlainen stoori.
Havahduin muutama vuosi sitten että helvetti, mähän oon sumee läski!
Lekuri sano verikokeiden jälkeen että nyt poika alotat kaikki pillerit ja pakotti menee ravintoterapeutille, joka näytti pyramiidit ja lautasmallit.
Sanoin molemmille ei kiitos ja suuntasin punttisalille.
Aloin syömään myös enemmän ja "väärin" ja näin paino laski 40kg.
Kaikki arvot tipahti samoin tein.
Sen jälkeen alkoi mulla natsivaihe eli vain minun mallini on oikea ja muu on paskaa.
Nyt omien ja tuttujen ja miksei foorumi/tube videoiden valossa asenne on vähän muuttunut siihen suuntaan, että loppupeleissä se tapa millä ylipainosta pääsee pois on ihan sama, sillä se ylipaino on se pahin!
Ja jokaiseen tapaan kuuluu jokin mörkö mitä pitää pitää poissa jollain tavalla tai sitten tapoja voi vaihdella, kuten nyt tein kun ketolle rupesin pitkällisen mielenkiinnon jälkeen.
Jokaiseen mörköön on myös olemassa tavat jolla haittoja voi vähentää tai asian kanssa elää.
Olen myös huomannut että kaikenlaiset tutkimukset ne vain vie fokusta siltä itse päämäärältä. Jokaisesta tutkimuksesta löytyy vastatutkimus tai joku sälli kertomaan mikä siinä oli vikana. Sen takia en enää jaksa niitäkään lukea.
