Kestävyyskuntoa kohottamassa

[Cyyria]

Elikkäs, pitäisi saada tuota coopperin tulosta nousuun ja löysin tämmöisen ohjelman:

"Jos jotain treeni ohjleman poikasta pitäisi kyhätä niin ohjelma voisi olla ensimmäisen kuukauden esimerkiksi tällainen:

NORMAALI VIIKKO

Ma: 1h 30 min sauvakävely. Syke yli 130.
Ti: 45 min juoksua vähän kovemmalla temmolla. Syke 140-150
Ke: Uintia 45 min ja kuntosalilla punnerruksia, leukoja, selkää, vatsaa
To: 1h30min sauvakävelyä. syke 130
Pe: Palauttava lenkki 20 min kävelyä, hölkkää verryttelyä. Sitten 20 min venyttelyä, että paikat aukeaa viikonlopun lepoa varten.
La: lepoa
su: lepoa

KOVA VIIKKO

Ma: 1h 45 min sauvakävely syke 130
Ti: 1h hölkkää syke 150-160
Ke: 50 min uintia + salilla kuntopiiriä
to: lepo
Pe: 2h sauvakävely syke 130+
La: 1h juoksua syke 150+
su: Uintia 45 min + venyttelyä

KEVYT VIIKKO

Ma Lepoa
ti: 20 min hölkkää ja verryttelyä + hyvä venyttely.
Ke: Sauvakävely 1h 20min syke 130+
to: uintia 45 min
Pe: sauvakävely 1h30min syke 130+
La: lepoa
Su: 45 min juoksua niin etät on MUKAVAA

NORMAALI VIIKKO

Ma: Lepoa
Ti: Sauvakävelyä 1h45min Syke 130+
ke: Uintia 45min + salilla kuntopiiri
to: Sauvakävelyä 1h30 min syke 130+
pe: lepo
la: Ensimmäinen hölkkäämis lenkki 1h20 min kevyesti. syke 130
Su: Lepo

Seuraavan 4 viikon aikana ohjelmaan vauhtikestävyyttä!"

Voisiko tuosta nyt suoraan tuota alkaa suoraan käymään läpi, ja pitäisikö ohjelmaa muuttaa ensimmäisen kuukauden jälkeen? Ja sitten mites tuota vauhtikestävyyttä treenataan ja mitä hyötyä siitä on käytännössä? Olen aika kokematon tälläisissä jutuissa joten olisi todella mukava jos joku kokeneempi voisi auttaa minua tässä.

Ja sitten luin jotain jostain intervalli treeneistä, mitähän ne mahtaa olla?

Eli coopperia ylös päin ja kestävyyskuntoa kanssa. "Kestävyys riippuu kolmesta asiasta, hapenottokyvystä, aerobisen/anaerobisen rajasta ja tehokkuudesta" eli noita vissiin ylöspäin kohottamaan. Armeija kummittelee korkeintaan 2 vuoden päästä, joten tässä hyvää aikaa nostaa kunto sinne laskuvarjojääkäri tasolle.

-Cyyria

 

[Julma]

Ihan hyvältä näyttää, enkä usko että sitä kuukausittain tarvitsee vaihtaa, koska tuossa nyt on ihan hyvin vaihtelua.

Kovalta ohjelma näyttää, ainakin itselleni olisi täysin utopistista aloittaa noin. Aloitin nimittäin juuri pari viikkoa sitten aerobisen harjottelun ja mulla on vaan tarkotus vetää ekat viikot tai parikin kuukautta tarpeen mukaan HR Max 60-70% 3-4 reilun puolen tunnin suoritusta viikkoon, mutta mä oonki rapakuntoinen ja rasvaprosentti huitelee jossain 120% tienoilla :D

Jos oot ennenkin liikkunu jonkin verran niin tuskin toi sitten mikään mahdottomuus on. Kokeneemmat ja viisaammat tukekoot/kumotkoon vastaustani tarpeen mukaan.

 

[T0Bey]

Intervallitreeni on tietääkseni vetojen tekemistä. Esim. 5x 100m veto n. 25s ja kävelypalautus (eli kunnes ei huohota enää hirveästi)

 

[JT`]

Niin missä on ne oikeesti kovat lenkit? Kyllähän tolla varmasti peruskunto nousee ja Cooperkin kohisten, mutta nimenomaan hapenottokykyä ja vauhtikestävyyttä voisit kohennella noilla intervalleilla...

Cooper on 12min, sä juokset aina pitkiä lähes tunnin lenkkejä?

E. Niin jos oisin lukenu ton loppuun ni oisin huomannu tämän:
Seuraavan 4 viikon aikana ohjelmaan vauhtikestävyyttä!
Carry on! Varmasti kaikki kunnossa sitten.

 

[T79]

Elikkäs, pitäisi saada tuota coopperin tulosta nousuun ja löysin tämmöisen ohjelman:

"Jos jotain treeni ohjleman poikasta pitäisi kyhätä niin ohjelma voisi olla ensimmäisen kuukauden esimerkiksi tällainen:

Eli coopperia ylös päin ja kestävyyskuntoa kanssa. "Kestävyys riippuu kolmesta asiasta, hapenottokyvystä, aerobisen/anaerobisen rajasta ja tehokkuudesta" eli noita vissiin ylöspäin kohottamaan. Armeija kummittelee korkeintaan 2 vuoden päästä, joten tässä hyvää aikaa nostaa kunto sinne laskuvarjojääkäri tasolle.

-Cyyria

Aerobisen kunnon kohottaminen on edellytyksenä myös vauhtikestävyyden kohottamiselle. Ohjelma vaikuttaa minusta melko yksipuoliselle ja aloittelijalle (jos sitä Cyyria olet) melko rankallekin. Ohjelman rytmityksessä on myös parantamisen varaa. Cyyrian tarkempi kuntotaso pitäisi tietää, jotta ohjelman sopivuutta voisi paremmin arvioida.

Aerobinen kestävyys on siinä mielessä hyvä urheilumuoto, että sitä kehittääkseen lajivaihtoehtoja on monia. Juoksu, hiihto, kävely, uinti, pyöräily jne. Ideana on vain harjoituksen matala teho ja pitkä kesto (n.1h ->). Aerobisen kestävyyden parantuessa nousee myös nk. anaerobinen kynnys, joka tarkoittaa sitä tehoaluetta jossa kehon energiantuotto siirtyy anaerobisen energiantuotannon puolelle. Yleensä tätä kynnystä kuvataan jonakin tiettynä sykearvona. Koska aerobinen energiantuotto on tehokkaampaa, eikä siinä synny elimistöä rasittavaa maitohappoa, tarkoittaa anaerobisen kynnyksen nostaminen myös suurempaa suorituskykyä.

Cooperin testi onkin periaatteessa tämän anaerobisen kynnyksen mittari, sillä kestävyysmielessä 12 minuuttia on lyhyt aika. Cooperin testi mittaakin oikeastaan juuri tätä vauhtikestävyyspuolta, jossa kehon energiantuotto on voimakkaammin anaerobisen puolella. Jos haluaa parantaa merkittävästi juuri Cooperin testiä, täytyy harjoittelussa rakentaa myös tätä anaerobista puolta kovatehoisimilla harjotteilla. Tietysti pelkkä aerobienenkin harjoittelu parantaa Cooperin tulosta mutta jos haluaa maksimoida tuloksen, niin tehokkaammat treenit mukaan.

Tähänkään ei ole oikotietä, eli ensin täytyy kehittää aeobista kuntoa ja vasta tämän jälkeen on hyvä pohja lisätä harjoittelun tehoa. Neljä viikkoa on liian lyhyt aika kestävyyskunnon ohjelmalle, vaan ohjelma olisi mielestäni olla perusaerobista liikuntaa ainakin puoli vuotta, jonka jälkeen voisi ohjelmaan ottaa räväkämpää treeniä. Hyvä rytmitys viikottaiselle ohjelmalle olisi aluksi 4-6 treeniä, joista yksi selvästi muita pitempi hyvin matalatehoinen harjoitus. Treenit voisi rytmittää viikossa siten, että kahden -kolmen treenipäivän jälkeen lepo, sitten loput kaksi- kolme treeniä ja taas lepo. Lihashuolto eli venyttely/ kevyt jumppa mukaan säännöllisesti sekä treenipäivinä että lepopäivinä.

Lajivalikoima on niin runsas, että miksi tyytyä vain kävelyyn ja juoksuun? Uusia lajeja mukaan niin mielenkiintokin säilyy. Saliharjottelu on myös tärkeää lihaskunnon kohentamiseksi etenkin vatsa- ja selkälihaksille. Aerobisen kunnon kohotus ja lihasmassaa keräävä voimharjoittelu ei ole kuitenkaan se optimiyhdistelmä, joten painot piedetään pieninä ja sarjojen toistomäärät suurina. Myöhemmin treenauksen edetessä ja varsinkin vauhtikestävyyttä harjoitelessa painoja voidaan kasvattaa,mutta aloittelijalle parasta on pitäytyä kevyessä tukevassa salitreenissä.

 

[Cyyria]

Aerobisen kunnon kohottaminen on edellytyksenä myös vauhtikestävyyden kohottamiselle. Ohjelma vaikuttaa minusta melko yksipuoliselle ja aloittelijalle (jos sitä Cyyria olet) melko rankallekin. Ohjelman rytmityksessä on myös parantamisen varaa. Cyyrian tarkempi kuntotaso pitäisi tietää, jotta ohjelman sopivuutta voisi paremmin arvioida.

Aerobinen kestävyys on siinä mielessä hyvä urheilumuoto, että sitä kehittääkseen lajivaihtoehtoja on monia. Juoksu, hiihto, kävely, uinti, pyöräily jne. Ideana on vain harjoituksen matala teho ja pitkä kesto (n.1h ->). Aerobisen kestävyyden parantuessa nousee myös nk. anaerobinen kynnys, joka tarkoittaa sitä tehoaluetta jossa kehon energiantuotto siirtyy anaerobisen energiantuotannon puolelle. Yleensä tätä kynnystä kuvataan jonakin tiettynä sykearvona. Koska aerobinen energiantuotto on tehokkaampaa, eikä siinä synny elimistöä rasittavaa maitohappoa, tarkoittaa anaerobisen kynnyksen nostaminen myös suurempaa suorituskykyä.

Cooperin testi onkin periaatteessa tämän anaerobisen kynnyksen mittari, sillä kestävyysmielessä 12 minuuttia on lyhyt aika. Cooperin testi mittaakin oikeastaan juuri tätä vauhtikestävyyspuolta, jossa kehon energiantuotto on voimakkaammin anaerobisen puolella. Jos haluaa parantaa merkittävästi juuri Cooperin testiä, täytyy harjoittelussa rakentaa myös tätä anaerobista puolta kovatehoisimilla harjotteilla. Tietysti pelkkä aerobienenkin harjoittelu parantaa Cooperin tulosta mutta jos haluaa maksimoida tuloksen, niin tehokkaammat treenit mukaan.

Tähänkään ei ole oikotietä, eli ensin täytyy kehittää aeobista kuntoa ja vasta tämän jälkeen on hyvä pohja lisätä harjoittelun tehoa. Neljä viikkoa on liian lyhyt aika kestävyyskunnon ohjelmalle, vaan ohjelma olisi mielestäni olla perusaerobista liikuntaa ainakin puoli vuotta, jonka jälkeen voisi ohjelmaan ottaa räväkämpää treeniä. Hyvä rytmitys viikottaiselle ohjelmalle olisi aluksi 4-6 treeniä, joista yksi selvästi muita pitempi hyvin matalatehoinen harjoitus. Treenit voisi rytmittää viikossa siten, että kahden -kolmen treenipäivän jälkeen lepo, sitten loput kaksi- kolme treeniä ja taas lepo. Lihashuolto eli venyttely/ kevyt jumppa mukaan säännöllisesti sekä treenipäivinä että lepopäivinä.

Lajivalikoima on niin runsas, että miksi tyytyä vain kävelyyn ja juoksuun? Uusia lajeja mukaan niin mielenkiintokin säilyy. Saliharjottelu on myös tärkeää lihaskunnon kohentamiseksi etenkin vatsa- ja selkälihaksille. Aerobisen kunnon kohotus ja lihasmassaa keräävä voimharjoittelu ei ole kuitenkaan se optimiyhdistelmä, joten painot piedetään pieninä ja sarjojen toistomäärät suurina. Myöhemmin treenauksen edetessä ja varsinkin vauhtikestävyyttä harjoitelessa painoja voidaan kasvattaa,mutta aloittelijalle parasta on pitäytyä kevyessä tukevassa salitreenissä.

Tosiaan vaikuttaa siltä, että kaveri tietää mistä puhuu. Fyysisestä kunnostani sen verran, että muutama vuosi sitten juoksin coopperissa sen about 3000, mutta nyt meni vain 2700. Ja tavoitteenahan olisi se 3300-3500. Lihaskunto on sitten vähän paremmassa kondiksessa. Jos mitenkään mahdollista niin voisiko joku tuota ohjelmaa hioa/muuttaa niin että myös nämä vauhtikestävyys ja muut tarvittavat systeemit tulisivat mukaan. Motivaatiota on sen verran paljon että sillä siirtäisi jo vuorenkin.

-Kiittäen, cyyria.

 

[Juzzi87]

Ootkos testannu tuota sauvakävelyä sykkeellä +130? Missä sä saat tuollaisen sykkeen kävellessä?

lainaan vähä treadia mut asiantuntevaa porukkaa liikkeellä, niin mitä mieltä ootte renkaanveto treeneistä? Onko hyötyä enemmän ku haittaa?
Meinasin ottaa mukaan harjoitteluun mut en tiedä miten se olis järkevin suorittaa. Eli siis autonrengas narulla lantioon kiinni ja pururadalle vetämään, sais sellasia TOSI rankkoja treenejä. Vauhtikestävyyttä pitäs parantaa huomattavasti koska heti kun lisää vauhtia niin tuntuu et henki lähtee.

aerobinen kuntopohja on hyvin hiottu, talvella hiihtoa paljon, ja nyt muutama kk juoksua reilusti, tänään ½maraton+km ekaa kertaa elämässäni. Coopper kunto on 3000 ja 1500m n 5.30. Eli selkeästi vauhtikestävyys on huono verrattuna yleiseen aerobiseen kuntoon. Koska paras lenkkini 13,5km 65minuuttiin, ja tänään tuo 22km 1h59min.

 

[Cyyria]

Ootkos testannu tuota sauvakävelyä sykkeellä +130? Missä sä saat tuollaisen sykkeen kävellessä?

lainaan vähä treadia mut asiantuntevaa porukkaa liikkeellä, niin mitä mieltä ootte renkaanveto treeneistä? Onko hyötyä enemmän ku haittaa?
Meinasin ottaa mukaan harjoitteluun mut en tiedä miten se olis järkevin suorittaa. Eli siis autonrengas narulla lantioon kiinni ja pururadalle vetämään, sais sellasia TOSI rankkoja treenejä. Vauhtikestävyyttä pitäs parantaa huomattavasti koska heti kun lisää vauhtia niin tuntuu et henki lähtee.

aerobinen kuntopohja on hyvin hiottu, talvella hiihtoa paljon, ja nyt muutama kk juoksua reilusti, tänään ½maraton+km ekaa kertaa elämässäni. Coopper kunto on 3000 ja 1500m n 5.30. Eli selkeästi vauhtikestävyys on huono verrattuna yleiseen aerobiseen kuntoon. Koska paras lenkkini 13,5km 65minuuttiin, ja tänään tuo 22km 1h59min.

Sauvakävelyä en ole minä ainakaan vielä ole testannut, vaikka sauvat omistankin. Mutta kunhan saan käyttööni sopivan ohjelman niin varmaan sauvakävelyäkin voisi harkita. (tällä hetkellä vedän juoksu lenkkejä ihan fiilis tuntumalta)

 

[tireny]

Jotain vinkkejä mullekin?

Oon juuri inttiä lopetteleva aliupseeri ja haluaisin saada kuitenkin cooper-tulokset nousuun. Henkilökohtainen tavoite olis, että saan sen 3000 rikki. Tällä hetkellä menee 2500 enkä ole siihen todellakaan tyytyväinen. Intin mittapuullakin se on vaan tyydyttävä mun ikäiselle.

Faktoja minusta: Olen siis 20 vuotias, 175 pitkä ja painoa semmoiset 73kg. Kolesteroliarvot oli 3.2 eli oon käytännössä rasvaton sanoi lääkäri

Ennen inttiä kävin säännöllisesti Les Mills- tunneilla, mutta varsinkin näin johtajakaudella urheilu on jäänyt todella vähiin ja tarkoitus olis saada hyvä peruskunto aikaiseks. Asun Tampereen keskustassa, niin lenkkeily ei ainakin keskustassa ole kovin terveellistä.

Sotilasliikunnan valmentajatutkinnon käytyäni tiedän, että parhaiten saan tota maksimikestävyyttä intervalliharjoittelulla, mutta onko siitä hyvä aloittaa & kuinka usein sitä pitäis tehdä?

Minulla nousee syke korkealle jo pienestä hölkkäämisestä ja cooperin aikana se nousi yli 210, jos vain mittariin voi luottaa itseäni on epäilyttänyt tuo syke-asia ja uskon, että vika on mittarissa, ei minussa...

Entä onko mistään palautumisjuomista mitään käytännön hyötyä minulle jos haluan päästä hyvään kuntoon?

 

[T79]

Tosiaan vaikuttaa siltä, että kaveri tietää mistä puhuu. Fyysisestä kunnostani sen verran, että muutama vuosi sitten juoksin coopperissa sen about 3000, mutta nyt meni vain 2700. Ja tavoitteenahan olisi se 3300-3500. Lihaskunto on sitten vähän paremmassa kondiksessa. Jos mitenkään mahdollista niin voisiko joku tuota ohjelmaa hioa/muuttaa niin että myös nämä vauhtikestävyys ja muut tarvittavat systeemit tulisivat mukaan. Motivaatiota on sen verran paljon että sillä siirtäisi jo vuorenkin.

-Kiittäen, cyyria.

Cyyriallahan on todella kova taso jos olet sen 3tonnia jo vetäissyt. Se voi myös kertoa kovasta tahdosta, sillä 3tonnia cooperissa on aika monta kertaa kiinni siitä päästä..ainakin mun mielestä..eli otetaan koneesta irti se mikä siitä lähtee eli siirrytään mukavuuskynnyksen toiselle puolelle. Tosin jos lihakuntoa on petrannut niin sehän väkisinkin syö juoksukuntoa.. massa ja kova kestävyys kun eivät oikein mahd samaan pakettiin..osin voi puntilla kasvatetun lihaksen aineenvaihduntaa parantaa harjotteilla, joissa on jo onkin verran painoja, mutta jotka suoritetaan nopeasti ja max. 15 toistoilla.

Cooperin testiähän on kritisoitu siitä, ettei se mittaa todellista aerobista kuntoa, koska suoritusaika on niin lyhyt.Hyvään yli 3 tonnin tulokseen päästäkseen joutuu "tavan tallukka " pakostakin menemään sille energiantuotannon tasolle, jossa mitataan jo anaerobista maitohappoa tuottavaa metaboliaa. Se miten lihaksisto ja pää sitä kestää, on yksilöstä riippuvaa.

Minusta Cyyrian taso jo kertoo melko paljon fyysistä peruskunnosta ja tahdosta. Jos todellakin olet jo 3tonnin kunnossa niin harjoittelun peruselementtejä voidaan jo muuttaa ehdottamastasi ohjelmasta. 3tonnin kunto nimittäin jo sanoo sen, että lihaksilla on joko harjoittelun kautta tai luontaisesti geenien kautta saatu ominaisuus hyvään anaerobiseen aineenvaihduntaaan (= metabolia), jonka kautta treenien tehoa voidaan nostaa turvallisesti. Eli suomennettuna hyvä peruskunto. Hyvä aerobinen (=matalatehoinen) peruskunto antaa eväät, joilla treenien tasoa voidaan nostaa, koska hyvä aerobinen metabolia turvaa elimistön palautumisen kovan hapokkaan treenin jälkeen. Lihashan kehittyy levossa..ja kun aineenvaihdunnan peruselementit ovat kohdallaan niin harjoituksen hyöty sopivin väliajoin toistettuna kehittää elimistöä optimaalisesti.

Niin ja mitä tulee tuohon notkahdukseen testituloksissa niin se voi johtua niin monesta syystä..suorituspaikan lämpötila, sairastelu, alla olevat treenit jne. Tietysti muutos on suuri, joten osan voi kyllä laittaa kunnon piikkiin, muttei kaikkia. Cooperin testi suoritetaan lähes aina ulkotiloissa jolloin testiolosuhteet eivät ole vakiota. Sillä voi olla suurikin vaikutus (kova tuuli jne..). Armeijassa Cooperin testin keskiarvohan taitaa olla nykypäivänä jo jotain 2300 m luokkaa (liekö jaksavat kaikki edes kävellä sen 12 min?) joten hyvin on pullat uunissa.Ellei sitten hae johonkin erikoisjoukkoon, silloin joutuu jo vähän enemmän ravaamaan.

 

[T79]

Oon juuri inttiä lopetteleva aliupseeri ja haluaisin saada kuitenkin cooper-tulokset nousuun. Henkilökohtainen tavoite olis, että saan sen 3000 rikki. Tällä hetkellä menee 2500 enkä ole siihen todellakaan tyytyväinen. Intin mittapuullakin se on vaan tyydyttävä mun ikäiselle.

Faktoja minusta: Olen siis 20 vuotias, 175 pitkä ja painoa semmoiset 73kg. Kolesteroliarvot oli 3.2 eli oon käytännössä rasvaton sanoi lääkäri

Ennen inttiä kävin säännöllisesti Les Mills- tunneilla, mutta varsinkin näin johtajakaudella urheilu on jäänyt todella vähiin ja tarkoitus olis saada hyvä peruskunto aikaiseks. Asun Tampereen keskustassa, niin lenkkeily ei ainakin keskustassa ole kovin terveellistä.

Sotilasliikunnan valmentajatutkinnon käytyäni tiedän, että parhaiten saan tota maksimikestävyyttä intervalliharjoittelulla, mutta onko siitä hyvä aloittaa & kuinka usein sitä pitäis tehdä?

Minulla nousee syke korkealle jo pienestä hölkkäämisestä ja cooperin aikana se nousi yli 210, jos vain mittariin voi luottaa itseäni on epäilyttänyt tuo syke-asia ja uskon, että vika on mittarissa, ei minussa...

Entä onko mistään palautumisjuomista mitään käytännön hyötyä minulle jos haluan päästä hyvään kuntoon?

Tottakai sykemittareiden lukemat eivät ole mitään absoluuttisia varsinkaan korkeissa lukemissa..sitä mieltä minä olen että pieniä heittoja niissä väkisinkin tulee. Mutta suuntaa antavia lukemia niistä kyllä saa irti ja se kyllä palvelee kuntoilijan tarpeita kun verikokeita ei tarvita..

Kuten jo kerrottu, pitää perus aerobisen kunnon olla vahva jonka päälle aletaan rakentaa sitä vauhtikestävyyttä ja maksimikestävyyttä. Tässä ideana on se, että hyvällä aerobisella kunnolla taataan se riittävän palautumisen taso, jolla kovaa treenaaminen kannattaa.

Maitohapon kestävyys lihaksissa on yksilöllistä sekä päästä kiinni. Harjoittelulla parannetaan sitä kynnystä, jossa keho siirtyy maitohappoa tuottavan aineenvaihdunnan puolelle. Ja siihen ei ole oikotietä..se vaatii koko kehon sopeutumista mutta ILOKSEMME se tapahtuu yllättävänkin nopeasti! Jujuna on vain säännölisyys ja riittävä teho. Kirjallisuutta aiheesta löytyy vaikka kuinka paljon! Ja kriittisyyttä peliin siinä mitä täällä joku harrastelija (kuten minä) kirjoittaa, sillä tietoa on todellakin paljon tarjolla. Tietenkin perusperiaatteet ovat pysyneet samoina vuosikaudet mutta se, mikä kullekin sopii on aina yksilöllistä. Siksi haluankin kannustaa kaikkia omaan tiedonhakuun, jolloin voi kokeilla itselleen sopiva metodit. Mutta tottakai annan vinkkiä kaikille haluaville!

Palautusjomien käyttö on ihan makuasia..mihin haluaa rahansa laittaa? Se että kaupallisia tuotteita on tarjolla vaikka mitä on ihan hyvä asia..se mitä sillä haetaan on jotain muuta..perusidesana on se että keho saa treenin jälken nopeasti energiaa (hiilihydraatteja ja proteiinia) on yhteistä, mutta se millä sitä tankkaa on todellakin makuasia ja kaupallista manipulaatiota varsinkin kestävyysurheilun puolella ja harrastetasolla. Palutusjuomat ovat hyvä asia, siitä ei pääse mihinkään mutta ei pidä unohtaa sitä puhdasta PERUSRUOKAA joka on siis kaiken A ja O. Eli palutusjuomalla (joka voi olla gainomaxin sijaan esim maitoa tai piimää ja banaani), kunnon loppuverryttelyllä ja perusruoalla saa harrastelja kaiken tarvitsemansa. Voi ottaa sen gainomaxin mut kalliiksi tulee pitemmän päälle..

 

[maileri94]

Ootkos testannu tuota sauvakävelyä sykkeellä +130? Missä sä saat tuollaisen sykkeen kävellessä?

lainaan vähä treadia mut asiantuntevaa porukkaa liikkeellä, niin mitä mieltä ootte renkaanveto treeneistä? Onko hyötyä enemmän ku haittaa?
Meinasin ottaa mukaan harjoitteluun mut en tiedä miten se olis järkevin suorittaa. Eli siis autonrengas narulla lantioon kiinni ja pururadalle vetämään, sais sellasia TOSI rankkoja treenejä. Vauhtikestävyyttä pitäs parantaa huomattavasti koska heti kun lisää vauhtia niin tuntuu et henki lähtee.

aerobinen kuntopohja on hyvin hiottu, talvella hiihtoa paljon, ja nyt muutama kk juoksua reilusti, tänään ½maraton+km ekaa kertaa elämässäni. Coopper kunto on 3000 ja 1500m n 5.30. Eli selkeästi vauhtikestävyys on huono verrattuna yleiseen aerobiseen kuntoon. Koska paras lenkkini 13,5km 65minuuttiin, ja tänään tuo 22km 1h59min.

Tuo renkaanveto treeni on ihan hyvä idea, jos juokset alle 5km matkoja mutta jos juokset pelkkiä maratoneja tolla ei ole paljoa vaikutusta. Kyllähän treenit tuntuu auttavan, mutta jos otetaan esimerkiksi maratoonari Janne Holmen, niin hän ei tehnyt ollenkaan edes lihaskunto treenejä, vain satunnaisesti vatsoja ja selkiä. Ja tolla renkaanvedolla haetaan voimaa ja nopeutta. Voi verrata pikajuoksijoiden käyttäämään "kelkkaan", johon pistetään painolevyjä ja juuostaan lyhyitä vetoja täysiä. 800m ja 1500m matkoilla treenistä voi olla vielä apua.