Kehon manipulointi kulttuurisena ilmiönä Suomessa. Lisätty tuloksia!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu

Mike

ATG
Pakkotoisto
Liittynyt
16.4.2002
Viestejä
98 576
Pakkotoistoa käytettiin yhtenä lähteenä tutkimuksessa ja nyt kaivataan teidän osallistumista projektiin.

Tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää, millaisen kulttuurisen ilmiön kehon manipulointi ja ruumista muokkaavien lääkeaineiden käyttö sen yhtenä osana muodostaa Suomessa. Kehon manipuloinnilla ja ruumiin muokkauksella tarkoitetaan tässä kaikkia niitä toimia, joilla pyritään itseä (ja muita) tyydyttävän ulkonäön saavuttamiseen. Perinteisten tapojen - ravinnonsaannin sääntelyn ja laadun tarkkailun sekä riittävän levon ja liikunnan - rinnalle on noussut uusia, tehokkaiksi uskottuja keinoja tavoitteen toteuttamisen helpottamiseksi: mm. erilaiset ravinnelisät ja lääkeaineet sekä kauneuskirurgia. Kyseessä olevien lääkeaineiden käytön laajuudesta, aloittamisen syistä ja tavoitteista sekä kehon manipulointiin keskittyvistä erilaisista alakulttuureista on tehty aiemmin varsin vähän suomalaista tutkimusta. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on siis tuottaa uutta tietoa sekä lisätä ymmärrystä tämän nykyaikaisen ja laajalle levinneen ilmiön sisällöistä. Hankkeen jatkotavoitteita ovat 1.) lisätä objektiivista tiedonvälitystä kehon manipulointiin liittyvistä riskeistä sekä 2.) tuottaa tutkimustuloksiin perustuvia toimintamalleja, joiden avulla ruumista muokkaavien lääkeaineiden terveydelle haitallista liikakäyttöä voitaisiin ehkäistä ajoissa tai niiden käyttökierre onnistuttaisiin katkaisemaan pysyvästi.

Tutkimuksen kohderyhmää ovat ennen kaikkea ne voimailu- ja / tai fitnesslajeja harrastavat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole arvokisamenestykseen tähtääviä huippu-urheilijoita (esim. olympialajeissa), ja / tai joiden lääkeaineiden käyttöä ei valvota Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) toimesta. Dopingrikokset lisättiin rikoslakiin lain muutoksella vuonna 2002 (Laki rikoslain muuttamisesta 400/2002). Rikoslaissa kriminalisoitiin tällöin laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen, sekä hallussapito levittämistarkoituksessa. Dopingaineiden käyttöä ei rikoslain muutoksen yhteydessä kriminalisoitu. Kehoa muokkaavien lääkeaineiden käyttäjät tuomitaan kuitenkin nyky-yhteiskunnassa usein varsin yksioikoisesti, vaikka aineiden käyttäminen ei siis edelleenkään ole rikoslain mukaan laitonta. Yleistä mielipidettä ja asennoitumista tähän ilmiöön leimaavat mm. riittämätön tieto, vääristyneet argumentit ja kärjistävät esimerkit, kuten on ollut pitkään laita myös huumeiden viihdekäytön suhteen. Lisäksi on omasta mielestäni perin omituista, ettei kehoa muokkaavien lääkeaineiden käyttäjille ole tarjolla oikeastaan minkäänlaista valtion tarjoamaa, nimenomaan tälle ryhmälle kohdennettua ja objektiivista terveydellistä ohjausta, vaan tiedon- ja avuntarvitsijoiden on turvauduttava lähes täysin käyttäjäkunnan sisäiseen tiedotukseen. Yhteiskunnan varoin toimivan ADT:n rajalliset resurssithan kohdistuvat ainakin tällä hetkellä lähes yksinomaan sen oman valvonnan piirissä olevien urheilijoiden ohjaukseen ja testaukseen. www.antidoping.fi

Tutkimusaineistona käytän jo olemassa olevia nettikeskusteluja, kyselylomaketutkimuksella syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana netissä ja kuntosaleilla kerättävää aineistoa sekä keväällä 2007 toteuttavia teemahaastatteluja. Kyselyn ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa loppukeväällä 2007. Koko väitöstutkimus valmistunee vuoden 2008 loppuun mennessä. Projektin edistymisestä eli mm. sen eri vaiheiden aikana saaduista tuloksista ja käytännössä toteutettavista toimista tiedotetaan myös jatkossa näillä sivuilla.

Lomakekyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. (Voit tutustua kyselyn word-versioon tästä.) Käsittelen annetut vastaukset täysin luottamuksellisesti: 1.) Yhteystietoja ei kysytä. 2.) Aineisto anonymisoidaan eli kaikki tunnistamisen mahdolliset yksityiskohdat (esim. erikoiset ammatit, harrastukset yms.) muutetaan tai poistetaan. 3.) Kyselyllä kerätty tutkimusaineisto arkistoidaan pysyvästi aihetta koskevan tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen käyttöön. Myös mahdollisissa jatkotutkimuksissa tutkimuksen tulokset esitetään siten, että yksittäiset vastaajat eivät ole niistä tunnistettavissa. (Tutkimuspaikoiksi valikoimani salit ovat keskenään hyvin erityyppisiä ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Niistä ei tule minkäänlaisia merkintöjä aineistoon eikä siten tietoja myöskään julkisuuteen.)

Hankkeen toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä tekevä yhdistys, Elämä On Parasta Huumetta (EOPH) ry. Projekti on saanut kolmivuotisen rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY). Itse olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri (pääaineena sosiologia), ja toimin tämän hankkeen projektipäällikkönä. Käsissäni olevan aiheen arkaluontoisuudesta ja kiistanalaisuudesta huolimatta aion punnertaa siitä nyt omaksi ja muidenkin iloksi väitöskirjan. Toivon sen nostavan ilmiön mukaan asialliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, hälventävän vääriä käsityksiä ja vastaavan yleiseen tiedon tarpeeseen tästä aiheesta, joka kiinnostaa minua myös henkilökohtaisista syistä: lopetin pitkän urani kilpa-aerobicin parissa kesällä 2004 (mm. joukkuesarjan MM 5. -04 ja parisarjan MM 10. -03). Painonnostossakin saavutin vuosina -92 ja -93 kaksi SM-pronssia. Lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni vapaa-ajasta vietin leijonan osan telinejumppa- ja joukkuevoimistelusaleilla, joten kehollisuus ja erilaiset salikulttuurit sekä niihin liittyvät kysymykset ovat minulle varsin läheisiä jo ennalta.

Lisätiedot, kommentit, haastatteluilmoittautumiset ja muut yhteydenotot sähköpostitse / postitse:

Tuuli Salospohja / etunimi.sukunimi [at] eoph.fi / Mäkeläntie 49 3.krs, 00550 Helsinki
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Hesarista poimittu sivu B20

Dopingin käyttäjiä ehkä reilusti yli 10 000

Tutkimus kuntosaliharrastajista:

Suuret dopingmarkkinat toimivat varsinaisen kilpaurheilun ulkopuolella. Kuntosaleilla keskittynyttä käyttöä on arvioitu lähinnä hormonitakavarikkojen perusteella.

Käyttäjämääräksi on esitetty 10 000 harrastelijaa. ”Määrä on todennäköisesti paljon suurempi”, arvioi Tuuli Salospohja Elämä On Parasta Huumetta yhdistyksestä. Salospohja tutkii nuorten ja kuntosaliharrastajien dopingaineiden käyttöä. Hänen kyselyynsä vastanneista noin joka kymmenes on kokeillut dopingin tehoa.

Kuntosaliharjoittelu koskee melkoista joukkoa, sillä 19-35 vuotiaita harrastajia on noin 294 000. Salospohja esitteli tutkimuksensa alkuosan tuloksia Dopingin käyttö nuorisoliikunnassa –seminaarissa Helsingin NMKY:llä. Kohteenaolevat harrastelijat eivät tähtää arvokisamenestykseen eikä Antidopingtoimikunta valvo heitä.

Aineiston Salospohja on kerännyt internetin pakkotoisto.com sivun välityksellä. (oli kirjoitettu väärin hesarissa! oli pakkopoisto.com :) ) Rekisteröityjä käyttäjiä sivulla on yli 30 000. Tutkimuksen vastaajamäärä oli eilen 1 270. Salospohjan mukaan kuntosaliväki jakaantuu kolmeen ryhmään: lihasten kasvattaja, voimanostajat ja ulkonäkönsä kohentajat.

Harrastajat rehkivät salilla keskimäärin kolme kertaa viikossa. Liikuntaa he harrastavat yli seitsemän tuntia viikossa. Eri dopingaineita vastanneista oli kokeillut tai käyttänyt satunnaisesti 4-11 prosenttia. Eniten oli käytetty piristävää efedriiniä. Anabolien kokeilijoita tai satunnaiskäyttäjiä oli kuusi prosenttia.

Tärkein tietolähde vastanneille oli internet. 86 prosenttia sai sieltä tietonsa. Tutut ja kirjat sekä artikkelit olivat myös hyviä tietolähteitä. Lääkäreiltä tietoa kertoi saaneensa 25 prosenttia. Dopingista ilmoitti hyötyneensä 61 prosenttia. Haittoja koki aineista saaneensa 25 prosenttia. Ravintolisiin vastaajat käyttivät keskimäärin 36€/kk. Kyselylomaketutkimus jatkuu vielä ensi kevään.

Erikoislääkäri Tapio Kallio varoitti dopingin käytön olevan erityisen vaarallista nuorilla. Yksi korjaantumaton haitta on kasvun pysähtyminen. Se ei korjaannu vaikka käyttö lopetetaan. ”Dopingin haitat ovat hyvin yksilöllisiä”, Kallio kertoi. Hän toimii Antidopingtoimikunnan valvontalautakunnan puheenjohtajana.

Dopingin kaikkia haittoja ei vielä tunneta, koska pitkäaikaista tutkimustietoa ei ole. Yleisesti tiedettyjä seurauksia ovat mm. paha akne, sydänoireet, miehillä rintojen kasvu, impotenssi ja aggressiivisuus. Kallion mukaan urheiludoping voi madaltaa myös kynnystä siirtyä oikeiden huumeiden pariin.

Kallio oli huolissaan uusien aineiden leviämisestä. Yhdysvalloissa mielialalääkeiden käyttö on räjähtänyt käsistä. Terveillä ihmisillä ne toimivat piristeiden tavoin. Dopingvalvojana Kallio varoitti myös kannabinoidien käytöstä. Vaikka ne eivät paranna urheilusuorituksia, ne ovat dopinglistalla. Huumeiden bilekäyttö voi näkkyä vielä parin viikon kuluttua testissä.

Pekka Aaltonen Helsingin sanomat 8.12-2006
 
Dataa tutkimuksesta.
 

Liitteet

  • 1.webp
    1.webp
    11,8 KB · Katsottu: 2 591
  • 2.webp
    2.webp
    18,2 KB · Katsottu: 2 373
  • 3.webp
    3.webp
    12,7 KB · Katsottu: 2 249
  • 4.webp
    4.webp
    24,7 KB · Katsottu: 2 155
  • 5.webp
    5.webp
    12,6 KB · Katsottu: 1 683
  • 6.webp
    6.webp
    12,9 KB · Katsottu: 1 860
Kilpailetko / oletko joskus kilpaillut / aiotko tulevaisuudessa kilpailla jossakin urheilulajissa?
kysymykseen vastanneet: 1296



kyllä 52,6 % (682)
en 47,4% (614)

Kilpailulajit ennen / nyt / tulevaisuudessa = avovastaukset

a) 540 vastaajaa eli 41,7 % kaikista vastaajista (1296) kilpaili aiemmin jossakin urheilulajissa

- 756 vastaajaa eli 48,3 % kaikista vastaajista ei ole kilpaillut aiemmin missään urheilulajissa

b) 192 vastaajaa eli 14,8 % kaikista vastaajista (1296) kilpailee tällä hetkellä

- 1104 vastaajaa eli 85,2 % kaikista vastaajista ei kilpaile tällä hetkellä

c) 340 vastaajaa eli 26,2 % kaikista vastaajista (1296) aikoo kilpailla tulevaisuudessa

- 956 vastaajaa eli 73,8 % kaikista vastaajista ei aio kilpailla tulevaisuudessa

--------------------------------------------------------------------------

Kuinka monta tuntia viikossa…

…käytät yleensä liikuntaan ja / tai urheiluun?

kysymykseen vastanneet: 1297
keskiarvo: 7,6 tuntia viikossa
mediaani: 7 tuntia viikossa


…vietät yleensä muiden harrasteiden parissa?

kysymykseen vastanneet: 1207
keskiarvo: 8,5 tuntia viikossa
mediaani: 6 tuntia viikossa


…vietät yleensä ystävien kanssa rentoutuen?

kysymykseen vastanneet: 1255
keskiarvo: 7,4 tuntia viikossa
mediaani: 5 tuntia viikossa


…käytät yleensä työntekoon ja / tai opiskeluun?

kysymykseen vastanneet: 1283
keskiarvo: 35,4 tuntia viikossa
mediaani: 40 tuntia viikossa


…yleensä nukut?


kysymykseen vastanneet: 1293
keskiarvo: 53,3 tuntia viikossa eli 7,6 tuntia / vrk
mediaani: 55 tuntia viikossa eli 7,9 tuntia / vrk

--------------------------------------------------------------------------

Kuinka kauan olet harrastanut kuntosalilla käymistä säännöllisesti?


kysymykseen vastanneet: 1284

keskiarvo: 4,6 vuotta
mediaani: 3 vuotta

Kuinka monta kertaa viikossa harjoittelet yleensä kuntosalilla?

kysymykseen vastanneet: 1293

keskiarvo: 3,4 kertaa viikossa
mediaani: 3 kertaa viikossa
 
Millaisia syitä tai tavoitteita kuntosaliharjoitteluusi liittyy?
kysymyksiin vastanneet: 1306-1307
 

Liitteet

  • 12.webp
    12.webp
    17,7 KB · Katsottu: 1 280
  • 11.webp
    11.webp
    13,7 KB · Katsottu: 1 182
  • 10.webp
    10.webp
    13,5 KB · Katsottu: 1 265
  • 9.webp
    9.webp
    18,6 KB · Katsottu: 1 334
  • 8.webp
    8.webp
    17,8 KB · Katsottu: 1 569
  • 7.webp
    7.webp
    7,1 KB · Katsottu: 1 596
Väliraportti viimein valmistunut!

Eli käykääpä kiinnostuneet tutustumassa koko aineistoraporttiin 5 / 2007
( http://www.eoph.fi/images/nudop/raportti5_2007.pdf )
osoitteessa www.pumppaa.fi , joka on Nuoret, liikunta ja doping -projektin kotisivu. Olen koostanut raportin siten, että ensin siinä on ristiintaulukoinnit eri kysymyksistä sukupuolen mukaan, ja sen jälkeen dopingaineiden käytön mukaan. Alussa on hieman valaisua aineistonkeruusta ynnä muusta, ja sitten ihan lopussa hiukan muuta aiheeseen liittyvää ajankohtaista pohdintaa.

Palautetta otan edelleen mielelläni vastaan, ja myös niihin kyselyssä saamiini palautteisiin mulla on edelleen tarkoitus vastata tämän vuoden aikana. Aloitan kesälomani viikonloppuna, ja syksyllä palaan aiheen pariin vapaana tutkijana urheiluopistosäätiöltä saamani apurahan turvin. Projektin käytännön asioiden pariin palaan jälleen ensi vuoden alusta. Palautteita voitte lähettää pakkiksen lisäksi myös sähköpostiini tuuli.salospohja [at] eoph.fi.

Niin, ja Miken edellisissä viesteissä kaikki liitteinä olevat taulukot ynnä muut laskelmat on tarkistettu ja päivitetty sukupuolen mukaan aineistoraportissa, joten sikäli ei kannata hukata aikaa sen kummemmin edellisiin.


Iso kiitos vielä kertaalleen kaikille vastanneille sekä erityisesti Mikelle, joka tarjosi fooruminsa näinkin arkaluontoisen aiheen tutkimiselle varsin ennakkoluulottomasti. Kiitos myös kaikille teemahaastatteluun vapaaehtoisiksi ilmoittautuneille. Palaan myös siihen asiaan todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella.
 
Tässä linkki suoraan leipätekstiin: http://www.eoph.fi/images/nudop/doping.pdf

Oli muuten aika raskas kerralla luettavaksi, ei mitenkään jaksa. Pitää palata asiaan myöhemmin.

TAULUKKO 5. Anabolisten hormonien käyttö miespuolisten vastaajien keskuudessa miehet (n=991)
ei käytä, eikä ole harkinnutkaan käyttöä 86,3 %
ei käytä, mutta on harkinnut käyttöä 4,4 %
ei käytä, kaikki yhteensä 90,7 %
on kokeillut käyttöä 2,4 %
käyttää satunnaisesti 4,7 %
käyttää säännöllisesti 2,2 %
käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti 6,9 %
on kokeillut, käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti 9,3 %
yhteensä 100 %

Vertaisin näitä:

on kokeillut käyttöä 2,4 %
käyttää satunnaisesti 4,7 %
käyttää säännöllisesti 2,2 %
käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti 6,9 %

Suurempi määrä käyttää satunnaisesti kuin kokeilijoiden määrä.

Tässä ei ole erikseen eroteltu "on käyttänyt". Lisäksi mitä tarkoittaa käyttää? Tarkoittaako se, että on esimerkiksi vuoden sisään käyttänyt? Lisäksi miten suuri osa käytti juuri sillä hetkellä. Miksiköhän näitä ei ole haluttu eritellä?

Kansanterveydellisellä tasolla olisi varmasti hyödyllistä tietää miten suuri määrä käyttää juuri tällä hetkellä mitä. Eikö alkoholin suurkuluttajat ja huumeidenkin käyttäjät määritellä nykytilanteen mukaan?

Tarkoitus ollut varmasti hyvä, mutta helposti tuollaisista tuloksista tulee skandaalin hakuisia.
 
Modified:

1) Olen pohdiskellut satunnaiskäyttäjien ja kokeilijoiden eroa alaluvussa 5.4.

2) Kyselylomake löytyy myös www.pumppaa.fi :ltä. Sen kolmannelta sivulta voit katsoa, miten aineita ja niiden käyttöä on kysytty. Ideana kuitenkin oli tiivistettynä se, että kaikista eri aineista kysytään vastaajien omaa näkemystä siitä, käyttävätkö he aineita kokeilumielessä, satunnaisesti vai säännöllisesti. Mitään rajoja käytön eri intensiteeteille ei annettu, koska silloin sellaiset olisi pitänyt antaa jokaisesta aineesta erikseen, mikä taas olisi ollut teknisesti hankalaa ja se olisi myös pidentänyt vastauslomaketta ja siinä olevien tärkeiden ohjeiden määrää huomattavasti. Pyrin pitämään kyselylomakkeen mahdollisimman selkeänä ja lyhyenä (yht. 4 x A4). Pyrin näin vaikuttamaan sekä vastausten laatuun että määrään.

3) "On käyttänyt" oli vastausvaihtoehtona (siis näin: "käytin aiemmin säännöllisesti, mutta lopetin"), mutta siihen ei tullut tilastollisesti merkittävää määrää vastauksia, joten sitä ei ole mukana näissä analyyseissä. Näin ollen kyse on ns. nykytilanteesta loppusyksyllä 2006.

4) Jotta voitaisiin varmuudella tietää, kuinka moni käyttää juuri tällä hetkellä Suomessa, tarvittaisiin aika laaja väestötutkimus, joka perustuisi satunnaisotantaan. Tämä tutkimus antaa vain viitteitä käytön yleisyydestä, koska aineisto on kerätty niin kuin on kerätty. Tämän tutkimuksen tuloksia tullaan toivottavasti tarkentamaan yleisyyden osalta lähivuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että jopa väestötutkimuksen suorittamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kun kyse on näin arkaluontoisesta aiheesta. Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että tämän tutkimuksen tärkeintä antia on, mitä sen perusteella voidaan saada selville käytön sisällöistä ja käyttäjistä. Näitä asioita olen myös painottanut itse eniten. Yleisyydestä kuitenkin kysytään aina ensimmäiseksi, kun aiheesta aletaan puhua.
 
Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että tämän tutkimuksen tärkeintä antia on, mitä sen perusteella voidaan saada selville käytön sisällöistä ja käyttäjistä. Näitä asioita olen myös painottanut itse eniten. Yleisyydestä kuitenkin kysytään aina ensimmäiseksi, kun aiheesta aletaan puhua.

Tuo kuulostaa erittäin fiksulta. Aika surullista jos lopulta se mikä mediaa ja suurta yleisöä tuossa kiinnostaa on jo otsikoissa nähty "joka kuudes kuntosaliharrastaja douppaa."

Kummallista jos "olen käyttänyt" ei kerännyt vastauksia. Ellei siitä sitten päätellä, että lopullisesti eroon pääseminen on erittäin vaikeaa ja se jatkuu hamaan tulevaisuuteen vähintään satunnaisesti.

Jos unohdetaan prosentit, niin kai se on hyvä, ettei kokeilijoiden määrä ole tuota suurempi.

Olihan tuolla näköjään 9 vaihtoehtoa mistä valita ja sai valita useampia.

TAULUKKO 6. Efedriinin, klenbuterolin ja anaboliset hormonien käyttö miestenpuolisten
vastaajien keskuudessa
miehet (n=967)
ei käytä, eikä ole harkinnutkaan käyttöä 77,7 %
ei käytä, mutta on harkinnut käyttöä 5,8 %
ei käytä, kaikki yhteensä 83,5 %
on kokeillut käyttöä 4,7 %
käyttää satunnaisesti 8,6 %
käyttää säännöllisesti 3,3 %
käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti 11,9 %
on kokeillut, käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti 16,5 %
yhteensä 100 %

3,3% käyttää efeä, klenbuterolia tai anabolisia säännöllisesti ja 2,2% käyttää anabolisia säännöllisesti. Eli vain 1,1% käyttää efeä tai klenbuterolia säännöllisesti???
 
Modified: Tutkimuksessa ei ole erillistä taulukkoa, missä olisi vedetty efedriini ja klenbuteroli yhteen. Efedriinin säännöllisiä käyttäjiä kuitenkin on juuri tuo 1,1 %. Sen sijaan sen satunnaiskäyttäjiä on miesten keskuudessa 7,6 %, kun anabolisten satunnaiskäyttäjiä on "vain" 4,7 %. Taulukossa, missä kaikki on vedetty yhteen, erot tietysti tasoittuu. Mutta tulos näiden kahden aineen / aineryhmän välillä on kuitenkin mielestäni ihan looginen, jos ajatellaan sitä, mitä efedriinillä yleensä ensisijaisesti tavoitellaan.
 
Teemhaastattelupyyntö

Tutkimukseni on nyt siinä vaiheessa, että kyselyosiosta on lisensiaatintyö valmis, tarkastettu ja hyväksytty. Voit tutustua tutkimukseen ja sen tarkastuslausuntoon www.pumppaa.fi -sivuilla.

Jatkan edelleen tutkijana (Turun yliopiston sosiologian laitoksella) tämän aiheen parissa, vaikka Elämä On Parasta Huumetta EOPH ry:n Nuoret, liikunta ja doping -projekti loppuukin tämän kuun lopussa. Tämän kevään aikana on tavoitteena saada kasaan teemahaastatteluaineisto väitöstyötä varten. Koko väitöstutkimuksen toivon olevan valmiina seuraavien kolmen vuoden aikana. Minulla on jo osa haastateltavista valikoituna, mutta otan vielä lisääkin ilmoittautumisia vastaan. Tarkoitukseni on haastatella 30-40 kuntosaliharrastajaa, joista a) osa käyttää dopingaineita, b) osa ei, c) osa on lopettanut (tai yrittänyt lopettaa) käytön ja d) osa harkitsee aineiden käyttöä.

Jos olet kiinnostunut auttamaan minua tutkimuksenteossa suostumalla haastateltavakseni, lähetä jompaan kumpaan seuraavista sähköpostiosoitteista lyhyet vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Tietojasi en luovuta ulkopuolisille! Haastateltaville taataan tutkimuksessa siis täysi anonymiteetti, eli nimettömyys ja tunnistamattomuus.

Ystävällisin terveisin,

Tuuli Salospohja
VTL projektipäällikkö / tutkija
tuuli.salospohja@utu.fi
tuuli.salospohja@eoph.fi (31.1.2009 asti)
http://www.pumppaa.fi


Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.

1. Ikäsi tällä hetkellä?

2. Asuinpaikkasi tällä hetkellä?

3. Parisuhdetilanteesi tällä hetkellä?

4. Ylin koulutuksesi sekä sosiaalinen asemasi tällä hetkellä?

5. Käytätkö tällä hetkellä...
a) efedriiniä,
b) klenbuterolia,
c) anabolisia hormoneita,
d) joitain muita dopingaineita?
--> Jos käytät jotakin / joitakin edellisistä, kuvaile vastauksesi perään lyhyesti käyttöhistoriaasi sekä käyttömääriäsi tällä hetkellä.
--> Jos et käytä em. aineita tällä hetkellä, kuvaile lyhyesti suhdettasi ko. aineiden käyttöön (mielellään sekä ainekohtaisesti että yleisesti).

6a. Mikä on suhteesi kuntosaliharjoitteluun ja mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi salilla käymiseen liittyen tällä hetkellä?
6b. Kilpailetko tällä hetkellä / aiotko lähitulevaisuudessa kilpailla jossain voimailu- / urheilulajissa?

7. Onko sinulla mahdollisuutta käydä tämän kevään / alkukesän aikana jonakin sinulle sopivana ajankohtana omakustanteisesti...
a) Turussa,
b) Helsingissä tai
c) Tampereella haastateltavana?
 
Back
Ylös Bottom