Useiden viime viikkojen aikana on tullut enenevässä määrin uutisia mielenosoituksista, mellakoista ja muista jopa sotilaallisiin toimiin johtaneista tapahtumista pohjoisen Afrikan valtioista ja lähi-idästä. Yhteistä näillä tapahtumilla lienee ainakin pitkän diktatuurimaisen hallitsijan / hallituksen vastustaminen ja vallankumoukseen pyrkiminen. Konfliktit ovat olleet maan sisäisiä, eli vastakkainasettelu valtioiden välillä ei ainakaan mediassa ole noussut merkittäväksi seuraukseksi. Tapahtumien ketju käsittää rajanaapureita, mukaan lukien ainakin Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja Egypti. Lisäksi levottomuudet ovat nousseet esille Jordaniassa ja Bahrainissa.
Ovatko nämä merkit osoitus tulevasta demokratian, sivistyksen ja "länsimaistumisen" kehityksestä kyseisillä alueilla? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa poliittisesti ja taloudellisesti? Katoaako Afrikan ja lähi-idän "eksotiikka" kun pitkään hallinneet tahot kumotaan pois vallasta ja mahdollisesti saadaan aikaan uudenlainen demokratia joka muuttaa ilmapiirin? Vai onko tämä nopea tie sisällissotien kautta lähi-idän ja Pohjois-Afrikan horjuvien valtioiden aloittamaan WW3:een?
Arvon poliitikot, sana on vapaa.
Ovatko nämä merkit osoitus tulevasta demokratian, sivistyksen ja "länsimaistumisen" kehityksestä kyseisillä alueilla? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa poliittisesti ja taloudellisesti? Katoaako Afrikan ja lähi-idän "eksotiikka" kun pitkään hallinneet tahot kumotaan pois vallasta ja mahdollisesti saadaan aikaan uudenlainen demokratia joka muuttaa ilmapiirin? Vai onko tämä nopea tie sisällissotien kautta lähi-idän ja Pohjois-Afrikan horjuvien valtioiden aloittamaan WW3:een?
Arvon poliitikot, sana on vapaa.