Kamppailulaji ja punttitreeni ne yhteen soppii...?

[rautaneito]

Muita naisia joilla kokemusta kamppailulajin ja punttitreenin yhdistämisestä? Itsellä kyseessä siis potkunyrkkeily. Ainakin yleisen puolen keskustelussa aika lailla tyrmätään puntin ja potkunyrkkeilyn yhdistäminen, ainakin siinä mielessä että salilla yrittää hankkia massaa ja toisessa lajissa pitäisi olla nopea ja kestävä. Kyllähän järkeen käy, että ovat hieman tarkoitukseltaan vastakkaisia, mutta kun vaan tykkää molemmista... Kestävyyskunto on kasvanut potkunyrkkeilyn aloittamisen jälkeen, toisaalta kulutuskin on kasvanut ja painon nostaminen on ollut työn takana. Tulokset eivät ole tippuneet, mutta eivät ole kyllä nousseetkaan (paitsi vatsaliikkeiden osalta). Pitäisi varmaan keskittyä jompaankumpaan tai salilla tehdä potkunyrkkeilyä tukevia liikeitä, mutta kun ei malta.

Lähinnä siis kiinnostaa jos on kokemuksia että joku harrastaa potkunyrkkeilyä (miksi ei nyrkkeilyä tai thainyrkkeilyä) ja salilla treenaa "tosissaan", siis isojen painojen kanssa. Ja molempia useammin kuin kerran viikossa.

 

[Akikonomu]

tässä nopeasti jokunen rivi väärän lajin treenaajalta.

Mitä hittoa sitä massaa keräämään, jos se kerran on tiellä. Mutta, voima on nopeutta, ja päinvastoinkin. Eli kyllä se punttitreeni ihan ok on. Varsinkin, kun näin naisena se massan hankinta on toivotonta raatamista.

Itse olen aiemmin treenaillut karatea, nyt viimeaikoina vanhana rämänä tätinä vain aikidoa, mutta se vain sanon, että hyvin se puntti näihin tappeluksiin sopii. Esim. polvet pysyvät paremmin kasassa, kun on vähän "ylimääräistä" massaa ja voimaa jaloissa. Tietysti, jotain rajaa treenatessa, ettei ole ihan umpikireänkipeä seuraavina päivinä...

 

[Blanc]

Treenaatko kilpailumielessä vai muuten vaan?

Jos et kilpaile, niin se massa ei haittaa. Jos kilpailet, niin paljosta lihasmassasta ei ole hirveesti etua, koska yleensä tulee vastaan se, että vastustaja on sitten hemmettin pitkä honkkeli ja yletyy pidemmälle (nim. "kehässä radiomaston kohdannut" ) :jahas:

Plus sitten tietysti se, että voimaharjoittelu kangistaa liikaa kilpakaudella, kun pitäisi olla nopea ja herkkä.
Jokaiselle tietysti löytyy se oma harjoitusohjelma, mikä tukee sitä omaa ottelutyyliä. Jotkut on nopeita ja jotkut pelaa puhtaalla voimalla.

Kehotan kokeilemaan ihan henk.koht. miltä tuntuu treenata molempia. Jos kilpailet/aiot kilpailemaan niin mieti tarkkaan tukeeko se juuri sun ottelutyyliä.

Tsemppiä treenailuun ;)

 

[Uwish]

Mutta jos se punttitreeni on voimapainotteista niin tulee voimaa, muttei juuri massaa? Varsinkin kun se massa ei kasva muuten kuin plussakaloreilla? Vai olenko väärässä?

 

[Blanc]

Puntti ei oikein sovi kisakaudelle (IMO)

Peruskuntokaudella useat kisaajatkin tekee voimaharjotteita, koska silloin ei tarvitse olla niin "rennossa" kunnossa. Kauden aikana treenaillaan köykäsillä painoilla ja harvemmin.
Kukin tamppaa tyylillään ja korostan edelleen sitä, että mitä treenaa ja millon riippuu ihan tavoitteista ;)

Itse odottelen innolla kesää, että pääsisin vihdosta viimein takasin puntille ja juokseen PITKIÄ lenkkejä.

 

[rautaneito]

Ongelma on itsellä siinä, että kun tykkään niin paljon molemmista lajeista. Niinä päivinä kun ei ole harkkoja, pääsee yleensä töidenkin puolesta puntille. Ja salilla taas tykkään tehdä lyhyitä sarjoja isoilla painoilla. Mahdollisissa kisoissa yritän päästä hieman kevyempään sarjaan, muuten tulee tosiaan pitkä kaveri vastaan. KB harrastus on vielä niin aluillaan, että tulevaisuus varmaan opettaa miten yhdistää kaksi lajia ja juuri alkaa löytymään tuo oma ottelutyyli. Lihaksen kasvatus on tosiaan niin pirun kovaa hommaa, ettei kyllä malta luopua grammastakaan mitä on saanut kasaan. Ja eihän sitä koskaan ole tarpeeksi, lisää saisi tulla. Mutta hyvä vinkki tosiaan on miettiä omaa ottelutyyliä.

 

[Venla]

Totta kai punttia voi tehdä kisakaudella. Mutta syytä on sitten tehdä oikeanlaisia liikkeitä ja oikeanpituisia sarjoja. Räjähtävää voimaa treenataan. Ei ne lihakset siitä ainakaan mihinkään katoa. (Ihan kuin olisin selittänyt tätä samalla osiolla hiljattain aiemminkin.) 1-2 viikkoa ennen kilpailuja on paras sitten unohtaa punttailu kokonaan. Tästä on sitten todella monia mielipiteitä. Vanhan liiton miehet ja naiset eivät todellakaan voisi suositella punttia kisakaudella. Lyhyet sarjat muuten ovat hyviä, jos ne ovat tosiaankin lyhyitä eli 3-5 toistoa... tärkeintä on kuitenkin räjähtävyys. Ja jaksottaminen. On aivan typerää tehdä samaa punttiohjelmaa koko kausi. Hölmömpikin sen tajuaa.

Punttitreeni ja painonpudotuskaan eivät sulje toisiaan pois. Vähän siinä on kuitenkin uhrattava. Lajitreenissä tehty aerobinen kuitenkin auttaa aika hyvin painonpudotuksessa. Itse teen punttia kisakaudellaKIN, mutta täysin erilaista kuin peruskuntokaudella, jolloin teen pidempiä sarjoja eli ns. perusvoimaa. Kisakauden lähentyessä ohjelma muuttuu. Paino on nyt kesästä laskenut sen viitisen kiloa, ja väitän, etteivät ainakaan kaikki lihakset ole lähteneet, ja lihaserottuvuus on lisääntynyt joka tapauksessa. Vielä ois varaa varmaan tiputtaa enempikin. Mutta mä olenkin omapäinen kapinallinen näiden punttailuiden ja painojuttujen kanssa. Liian isossa sarjassa pituuteeni nähden ottelen itsekin. Mäkin tykkään hirveesti molemmista lajeista, mutta mä en bodaa, tykkään enempikin voimailusta. Ja sitä paitti tiiän yhden tytön joka sekä bodaa että kamppailee kilpaa!!1!

Kuinka paljon on muuten "hieman pienempi sarja"?

Kyse on ihan vaan omista valinnoista. Jos aiot kilpailemaan, jossain vaiheessa on ikään kuin uhrattava se punttitreeni kamppailulajille. Opettele ensin kamppailulaji ja mieti vasta sitten painosarjoja, ohjelmia ja jaksottamista. Tosi moni aloitteleva kamppailu-urheilija koettaa mennä perse edellä puuhun. Kaikkea et kuitenkaan voi samaan aikaan saada: voimaa, kestävyyttä, nopeutta, tekniikkaa, taktiikkaa ja painon putoamista. Priorisoi.

Ja lue tota kamppailuosiota. Siellähän näistä väännetään, ja mielipiteitä on varmaan ihan laidasta laitaan. Voit sitten löytää omasi, kokeilla, epäonnistua ja taas löytää omasi ja kokeilla. Lajitekniikka on joka tapauksessa opittava jossain vaiheessa, muuten et pärjää, jos tavoitteet ovat korkealla. Voimaa tarvitset, et lihaksia, mutta onneksi jotkut saavat lihaksia voimatreenilläkin. Vielä kerran: mieti, mitä haluat. Kaikkea et voi saada. Ja pelkällä voimalla ei kukaan pärjää.

 

[Kylli]

Hmm, olenpa minäkin miettinyt jos palaisin vanhan rakkauden eli taekwondon pariin.... hyviä pointteja tulut esiin! Potkunyrkkeilystä en tiedä, mutta ainakin taekwondo tuntui itsestäni niin rankalta, etten näe miten pystyisin tekemään sekä tkd:a että salia tosissaan. Itse suosittelisin valitsemaan sen oman lajin, ainakin siinä tapauksessa että on tarkoitus kilpailla. Mikäli ei ole tarkoitus kilpailla, niin tässähän on mainio keino vetää itsensä huippukuntoon! Jos tekee sekä raakaa voimaharjoittelua, että raakaa aerobista, näkyy se kyllä ennen pitkää upeana fysiikkana. Sitä paitsi, aina ei kannata mennä siitä mistä aita on matalin...