Eiliseen tulokseen mitenkään viittaamatta yksi asia suorastaan vituttaa kun seuraa lätkää:
Ainainen itkuvirsi, mantra jota nuo kiekkolijat/valmentajat suoltavat suustaan ulos.
Nimittäin ärsyttävä vonkuminen itseluottamuksesta, vittu sanon minä.
"onnistumisten kautta itseluottamusta"...."itseluottamus on korkeaa tasoa"...
" pitää parantaa itseluottamus tasoa" jne. siis täyttä skeidaa.
Joka pelaaja ja valmentaja kuulostaa ihan aivopestyiltä idiootilta jotka on ohjelmoitu suoltamaan samaa sontaa tuutin täydeltä.
Ennen peliä pelaajat vakuuttaa haastattelussa että ennakkoasetelmat on hyvät ja on saanu edellisessä pelissä itseluottamusta.....viimeistään toisella erätauolla sama tyyppi lässyttää että kolmanteen erään mennään taistelemaan ja pitää vain saada itseluottamus kohdilleen
Valmentajat sais keskittyä vähän muihin asioihin kuin pelaajien aivopesuun.
Kisoihin on turha valita yhtäkään joilla ei ole itseluottamusta jo lähtiessä.
"Onnistumisten kautta"-...mitä helvettiä, eli jos pari ekaa peliä menee vituiksi niin tuolla ajatusmallilla menee kaikki.
Turha sinne kisoihin on lähteä itselleen itseluottamusta hakemaan, ei ne munat siellä turnauksessa yhtäkkiä kasva jos ne ei ole ennen sitäkään ilmaantuneet
Ainoa mies jolla suomenkiekkoilussa oli munat on Summanen ja sen takia sivuun laitettiinkin. Piipittäjät joutakoon kanahäkkiin, olen satavarma että kun lopetaan tuo naistenlehtimäinen lässytys henkisistä voimavaroista ,alkaa heti löytyä älyllisiä ja fyysisiä pelaajia jotka ratkovat pelit edukseen eivätkä piipitä vailla itseluottamusta.
Joukkuelaji, miten voidaan sanoa että henkilöiden itseluottamuksella on mitään tekemistä pelin sujuvuuden kanssa. Vai onko kiekkoilijat kehittäneet kollektiivisen itseluottamuksen.
Noo, touhutkoon mitä lystäävät mutta näin yksilölajien vankkumattomana kannattajana tuollainen lässytys pistää kiehumaan päänupissa ;)