it-alan lakko

Liittynyt
28.12.2007
Viestejä
264
It-alasta puhutaan paljon huonoa. Toimisiko lakko, jolla yritettäisiin parantaa työntekijöiden jaksamista?

Lakon ensimmäinen osa kohdistuisi painostamaan opetusministeriötä laskemaan alan opiskelupaikat sille tasolle, että ne kattaisivat vain sellaiset työt, jotka on välttämättömiä tehdä paikallisesti Suomessa. Työnantajilta ei painostettaisi lisää liksaa. Tavoite olisi ainoastaan laskea sisäänottomääriä alalle.

Ensimmäisen osan jälkeen koittaisi "siirtymävaihe", jonka aikana it-alan negatiiviseen valoon saattaneita stressitöitä olisi vielä jäljellä paljon. Vielä joutuisi tekemään palkatonta ylityötä, ja olemaan epävarma työpaikan ulkoistamisesta. Siirrtymävaiheen aikana kuitenkin näiden töiden määrä vähenisi koko ajan pienten sisäänottomäärien vuoksi.

Lopulta työntekijämäärän vähetessä saavutettaisiin tilanne, jossa suurin osa it-työläisistä olisi vähemmän stressaavissa hommissa tekemässä sellaista it-työtä, jota ei kannata/voi ulkoistaa halpamaihin. Enää ei tarvitsisi painaa palkatonta ylitytötä, koska työtä ei voisi helposti ulkoistaa. Ay-liikkeellä olisi tälläkin alalla valtaa.

Tämän kirjoituksen innosti tekemään netin keskustelut it-työn stressaavuudesta. Mielipiteitä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Näinhän se taitaa olla. Itseänikin uhkaa ulkoistus 1,5v päästä. Toivottavasti natsaa joku kiva virka ennen sitä, ettei tarvitse mennä seuraavaan työpaikkaan odottamaan ulkoistusta.
 
Mitäs nää it-murot sitten tekee?

No ne ylläpitää sun verkkopankkias, kauppojen kassajärjestelmiä, Pakkotoiston palvelimia jne. Sitten ne koodaa kaikenlaista kivaa älyä sun pesukoneesees ja autosi moottoriin. Kuvittelisin, että nykypäivänä ei tulis sähköä pistorasiasta, mikäli IT-murot menee oikeasti lakkoon. Että aika laidasta laitaan tota hommaa on.

Karkea jako voidaan tehdä ylläpidollisiin tehtäviin, joiden avulla jo toteutetut palvelut pidetään pörräämässä (firmojen mikrotuki -> pankkijärjestelmät, liikenteen ohjaus ym. yhteiskunnan kannalta oleellinen infra) ja koodauspuoleen, jonka avulla toteutetaan uusia palveluita tai parannuksia entisiin. Koodauksessa skaala vaihtelee sulautetusta softasta (ne pesukoneet, digiboksit, matkapuhelimet jne. Ongelmana reaaliaikaisuus) normaalien työpöytäohjelmistojen kautta erilaisiin verkkopalveluihin (ongelmana pahimmillaan miljoonien yhtäaikaisten käyttäjien palveleminen).

Koodareiden lakolla ei todennäköisesti olisi mitään dramaattisia vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan, ainakaan välittömästi. Sen sijaan, jos ylläpitopuolen pojat ja tytöt alkavat lakkoilla ja paperimiesten tavoin ajavat koneet alas lähtiessään, palaa yhteiskunta kivikaudelle välittömästi. Internet, puhelinverkot, pankkijärjestelmät, kauppojen kassat, mahdollisesti sähkönjakelu jne. lakkaavat toimimasta...
 
Yksittäisten laitteiden säätäjiä löytyy, mutta suuret kokonaisuudet ne on mitkä stressaa. Nythän joka jannu osaa säätää tietokoneita, mutta harvempi kaveri pystyttää clusterin. Vielä harvempi kaveri pystyttää sen clusterin suureen kokonaisuuteen ja jonkun täytyy rakentaa/suunnitella se kokonaisuuskin järkeväksi.
 
It-alasta puhutaan paljon huonoa. Toimisiko lakko, jolla yritettäisiin parantaa työntekijöiden jaksamista?

Lakon ensimmäinen osa kohdistuisi painostamaan opetusministeriötä laskemaan alan opiskelupaikat sille tasolle, että ne kattaisivat vain sellaiset työt, jotka on välttämättömiä tehdä paikallisesti Suomessa. Työnantajilta ei painostettaisi lisää liksaa. Tavoite olisi ainoastaan laskea sisäänottomääriä alalle.

Ensimmäisen osan jälkeen koittaisi "siirtymävaihe", jonka aikana it-alan negatiiviseen valoon saattaneita stressitöitä olisi vielä jäljellä paljon. Vielä joutuisi tekemään palkatonta ylityötä, ja olemaan epävarma työpaikan ulkoistamisesta. Siirrtymävaiheen aikana kuitenkin näiden töiden määrä vähenisi koko ajan pienten sisäänottomäärien vuoksi.

Lopulta työntekijämäärän vähetessä saavutettaisiin tilanne, jossa suurin osa it-työläisistä olisi vähemmän stressaavissa hommissa tekemässä sellaista it-työtä, jota ei kannata/voi ulkoistaa halpamaihin. Enää ei tarvitsisi painaa palkatonta ylitytötä, koska työtä ei voisi helposti ulkoistaa. Ay-liikkeellä olisi tälläkin alalla valtaa.

Tämän kirjoituksen innosti tekemään netin keskustelut it-työn stressaavuudesta. Mielipiteitä.

Osaajat tasapäistettäis normijamppoihin ja joku liittopelle kertois mulle sovitun palkankorotuksen. Ei ikinä.
 
Ei opetusministeriö huvikseen niitä sisäänottomääriä ole nostanut. Sisäänottomäärät IT alalla on aikoinaan nostettu kattoon teollisuuden painostuksesta, eikä sekään riittänyt. Nokiakin osti kursseja yliopistoilta lukiolaisille. Työntekijöitä haettiin siis jo tuolta tasolta. Opetusministeriö on vain kuunnellut isännän eli teollisuuden ääntä.

Hupaisaa on, että nyt sitten yrityksissä vingutaan siitä miten yliopistoista valmistuu luokatonta porukkaa, ja firmat joutuvat ostamaan rekryfirmoilta esikarsintapalveluja, joilla materiaalista saadaan toivottomat tapaukset karsittua pois. Ikään kuin tämä nyt olisi yllätys. Sisäänottoja rajataan juuri sen vuoksi, että koulutukseen pääsee ja todistuksen kanssa lähtee vain ihmisiä, joilla on kyky oppia ja toimia alallaan pätevästi. Nyt kun rajoja on laskettu jotta sisäänottoja voidaan kasvattaa, voi tuloksena olla vain se, että laatu laskee. En ymmärrä, miten joku voi kuvitella, että jos vain otetaan enemmän ihmisiä koulutukseen, niin sitä enemmän saadaan päteviä osaajia.
 
Back
Ylös Bottom