Hmm... vaikka en nyt olekaan kisannut enkä voi sanoa OIKEASTI tietäväni fitness-kisaajan treenijaosta sen enempää kuin muutkaan harrastelijat, niin tässä jotain ajatuksia joita olen kaapinut ympäri nettiä ja soveltanut omaan viikko-ohjelmaani...
Tärkeintä on etukäteen suunnittelu (kuten Halo ootkin huomannut). Viikko-ohjelmat on käytännössä pakko tehdä etukäteen jotta kaiken saa mahtumaan ja hommat tulee todellakin tehtyä. Treenejä tulee väkisinkin enemmän kuin body fitnessiin tähtäävälle, koska vaparipuolella on niin monta osa-aluetta joita on pakko painottaa ja harjoitella.
Monet kisaajat suunnittelevat myös saliohjelmansa sellaiseksi, että se sisältää lajivoimaa. Esim. prässisarjan jälkeen välittömästi kyykkyyn-ylös-hyppyjä sarja, penkkisarjan jälkeen punnerrushyppyjä sarja jne. Näin ainakin näin tehtävän rapakon takana, tiedä sitten kuinka yleistä se Suomessa on.
Lajivoimaa tarttis tehdä n. kerta viikkoon, ellei sitten sisällytä sitä tuonne punttien väliin (vai liekö sen erillään pitäminen siltikin välttämätöntä? Pinja, anyone?). Lajivoimajuttuja voidaan varmaan apinoida tuolta kilpa-aerobiccaajien maailmasta ihan mukavasti, siitä lisää mm.
tuuli.netissä.
Tuuli.netin kilpa-aerobicinfo sanoi:
Oleellista on pystyä siirtämään painoharjoittelulla saatu voima lajisuoritukseen. Tässä apuna käytetään lajivoimaharjoittelua, joka koostuu harjoitteista, jotka tehdään punttisalin ulkopuolella. Tyypillisiä lajivoimaharjoitteita ovat liikkeet, joissa käytetään kehon omaa painoa vastuksena ja liikkeet vastaavat nivelkulmiltaan ja suoritusnopeudeltaan lajiliikkeitä. Lajivoimaharjoittelussa käytetään myös apuna esim. nojapuita, penkkejä, puolapuita ja rekkiä.
Esimerkkiliikkeitä lajivoimaharjoituksiin:
1. Etunojaliikkeet
- tavalliset ojentaja- ja rintalihaspunnerrukset
- joustopunnerrukset (alhaalla pari joustoa)
- puolelta toiselle punnerrukset rintalihaksille
- etunojassa jalkojen ponnistukset ilmaan suoraksi vartalon jatkeeksi (punnertaen tai ilman)
- taputuspunnerrukset
- jalat korokkeella punnerrukset
- yhdenkäden punnerrus tukien penkistä vapaalla kädellä
- etunojassa jalkojen hypyt lattialla auki ja kiinni
- etunojassa jalkojen heitot sivulle (punnertaen tai ilman)
2. Pressin oheisliikkeet
- pressi asennossa jalat maassa pepun nostot
- jalkojen nostot puolapuilla käsillä roikkuen tai dippitelineessä
Liikkuvuutta täytyy harjoitella syvävenyttelyjen ja ylivenytysten avulla (jos nyt ensin saisi edes sen spagaatin). Jostain luin, että venyttelyä pitäisi tehdä joka ikinen päivä jos lavalle mielii. Tuo varmaan onkin totta. Ylivenytyksiä ei ehkä ihan niin usein kuitenkaan kannata tehdä?
Aerobisen kunnon ylläpito on tietysti aika olennainen osa fitness-kisaajan ohjelmaa. Siinä missä monet BF-kisaajat pudottavat aerobisen kokonaan pois harjoitusohjelmasta kisakauden ulkopuolella, ei oppimani perusteella fitness-kisaajalle pitäisi tämmöinen tulla edes mieleen. Jotta jaksaa vetää sen 1.5-2 minuuttia lavalla täysillä, on kestävyyskunnon hyvä olla aika lailla tapissa. Mulle parhaita kestävyyskunnon nostattajia ovat olleet mm. bodycombat, jossa mennään kovalla sykkeellä koko tunti ja sprintti/porrasharjoitukset. Ehkäpä tuon intervallityyppisen luonteen vuoksi ne ovat nostaneet kestävyyskuntoa nopeasti. Eli ainakin mun tarkoitus olisi ottaa aerobisen kunnon kehitys/ylläpitoharjoitukset aluksi noiden treenien kautta, ja sitten kun vapari on valmis niin varmaan senkin harjoittelu kokonaisuudessaan menee vastaavasta.
Ja sitten se puntti. Aika olennainen osa sekin jos lihasta halajaa. :D En tiedä voisiko tässä riittää se kolme kertaa viikkoon kovia painoharjoituksia (vaikka sitten sillä kaksijakoisella) + päälle loikkatreeni toisena jalkatreeninä? Tai sitten vaihtoehtoisesti kropan jakaminen pienempiin osiin ja esim. pikkulihasten erottaminen omiksi treeneikseen vaikka aamuihin. Oon nyt itse tehnyt käsiä, vatsoja+pohkeita ja olkapäitä aamuisin omina treeneinä 2-3 x vk) ja se on ollut kyllä ihan kiva jako. Isot treenit sitten iltoihin 3 x vk.
Voikohan fitness-puolen harjoittelua pitkällä tähtäimellä toteuttaa muuten kuin niin, että joinakin päivinä tekee sekä aamu- että iltatreenin tai pidemmän treenin illalla (kuten ilmeisesti puustinen on tehnyt yhdistämällä kaksi treeniä yhdeksi treenikerraksi?). Alkuun kroppaa kannattaa totuttaa siihen vähitellen, mutta sitten kun totutteluvaihe on ohi niin treenirytmi tuntuu hyvältä - kunhan muistaa syödä tarpeeksi ja nukkua.
Jotain tällaista jakoa itse ajattelin nyt kun vedän tätä jonkin sortin pikkudieettiä:
1. päivä:
AM: aamutreeni #1 + kevyt aerobinen
PM: voimistelu/akrobatia illalla
2. päivä:
AM: lepo
PM: punttitreeni #1 + kehonhuolto/core-harjoitus + venyttely
3. päivä:
AM: aamutreeni #2 + kevyt aerobinen
PM: bodycombat/bodystep/aerobic-tunti (myöhemmin vaparitreeni)
4. päivä:
AM: lajivoima
PM: punttitreeni #2 + kevyt aerobinen + venyttely
5. päivä:
AM&PM: lepo
6. päivä:
AM: loikka/porras/sprinttitreeni
7. päivä:
AM: lepo
PM: punttitreeni #3 + venyttely
En tiedä voiko tällaista käytännössä saada toimimaan. :D Tanssia en ehkä itse tähän lähde sisällyttämään, koska olen sillä osiolla aika surkea ja vaparini taitaa tulla olemaan hiukan eri tyylinen. Veikkaisin, että ekaa vaparia varten harjoittelen vaan tiettyjä juttuja enkä edes yritä oppia ihan joka ikistä osa-aluetta. Mun kroppa alkaa olla tottunut isoihin harjoitusmääriin eikä se ihan helposta onneksi enää älähdä. Pidän sitten extralepoja jos siltä tuntuu, mutta helpompaa on kun suunnitelma on paperilla jo etukäteen. Kyllä se sitten venyy ja paukkuu jos on tarvis. ;)
Tässä amatöörin pohdintaa... joku enemmän tietävä saattaa kyllä nähdä tässä isoja puutteita tai ongelmia, mutta näin olen itse harmaine aivosoluineni pohtinut.