Jep, vaikka tanne juuri vahan aikaa sitten puski Rooma raporttia, ajattelin silti heittaa omat kuvat ja stoorit tanne; kavin itse myos Firenzessa ja Venetsiassa. Aloitellaan siis Firenzella sitten ettei tule heti alkuun liikaa toistoa.
Firenzen ykkosnahtavyys on ilman muuta Duomo; aivan jarkyttavan kokoinen kirkko jossa tajuttoman kokoinen kupoli. Harmisemme vasemmalla olevat torni oli kiinni ollessamme silla, mutta Murphyn lakeja taydellisesti mukaillen, aukesi seuraavana paivana lahtomme jalkeen. Klassikkokuva Duomosta jai siksi ottamatta.
No, paasimme kuitenkin kiipeamaan itse torsin huipulle ja todella hienot nakymatkan sielta avautuikin. Kuvasta ei nay selvasti tornissa olevaan turva-aitaa; Duomossa ei aitaa ollut ollenkaan jostain syysta. Ehka taa on paikallisten itsemurhakandidaattien "best kept secret"
Ja tassa kuvassa Firenzen kuuluisa silta, Vecchio. Oppaassa hehkutettiin kuinka romanttinen se on ja kuinka kasityolaiset ovat pyorittaneet kojujaan sillalla sukupolvesta toiseen. Pettymys oli melkoinen kun silta oli taynna sikakalliita kultakauppoja eika mitaan muuta.
Tassa Duomon vastapaata olevat kuuluisat pronssiset ovet. Muistaakseni jokainen ruutu edusti kertomusta raamatusta. No joka tapauksessa komiat ovet ja pirun yksityiskohtaiset. Harmi vaan etta niitten edessa oli koko ajan jatkuva turistivirta eika siihen montaa sekuntia kauempaa viitsinyt jumittaa kun muuten olis alkanu kuulua nurina selan takaa...
Tassa Duomon kuva juurelta. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se etta sita oltiin juuri perusteellisesti puhdistamassa. Noin puolet kirkosta oli puhdas ja toinen puoli aivan pinttyneen vihrea. Taitaa menna pullo jos toinenkin Vimia tuohon projektiin...
Tassa Daavidin kopsu. Ei jaksettu lahtea katsomaan alkuperaista, maksamaan ja odottamaan jonossa pari tuntia. Patsas mika patsas.
Stoppimme Firenzessa oli melko lyhyt koska se oli menomatkalla Venetsiaan. Firenzesta voisi sanoa etta se on kivan lupsakka kaupunki josta puuttuu Rooman hektisyys ja jolla on oma identiteetti; niinkuin monella muullakin Italialaisella kaupungilla.
Je sitten Venetsiaan. Ja gondoleitahan siella oli tietty heti ensihetkesta lahtien pilvin pimein. Lueskelin etta Venetsian populaatio on kutistunut 200,000:sta 70,000:een vuosien varrella. Tietylla tavalla kaupunki olikin hyvin turistimainen ja samalla ilmapiiri surullinen. Kuoleva ja uppoava kaupunki.
Toinen tyypillinen turistikraasa jota Venetsiassa on joka puolella on nama teatterimaskit. Ihan hienojahan ne kieltamatta on. Harmi etta missassimme kyseisen festivaalin muutamalla paivalla. Olisihan se varmaan ollut ihan katsomisen arvoinen spektaakkeli.
Tassa Venetsian paasilta, Rialto. Olin nahnyt kuvan sillasta monta kertaa ennen sinne menoa ja olin yllattynyt kun sillan sisapuoli oli taynna kauppoja. Niinkun saatatte arvata, kaikki oli turistikraasakauppoja.
Tassa tyypillinen sivukanaali. Tosi nattejahan ne on. Kuulin jalkeenpain etta ne haisee kesalla pahalta, joten ajoituksemme ei tuntunut jalkikateen erityisen huonolta (Helmikuun puolivali). Ilma oli kivan viilea ettei kavellessa tullut hiki. Tietty yolla olikin sitten jo aika kylma.
Ja lisaa gondolikapitalistihapatusta. Itse jatimme ajelun valiin, kun ei tehnyt mieli tehda mita meidan "kuuluu tehda" ja maksaa siita ilosta parisataa euroa / 30 minuuttia.
Tama kuva onkin sitten St. Mark's aukiolta (sori kuvat on vahan sekavassa jarkestyksessa). Kirkon katto kylpi auringon viimeisissa sateissa ja varitti se natisti. Harmi etta kuva piti rajata niin ettei kupoli mahtunut kokonaan kuvaan; kirkko oli remotissa ja sen edessa oli iso aaltopellista rakennettu ruma hassakka.
Tama rakennus onkin sitten rakennettu pinkista marmorista Palazzo Ducale.
St. Mark's aukiolla on sitten miljoona pulua joita ruokkimalla saa hassuja kuvia. Vinkkina voin heittaa ettei siemenia kannata ostaa paikallisilta kauppialta, koska pulut ovat ehdollistuneet kaden nostoon; kasi ojoon ja pulut tulee syomaan sun "siemenia".
Tassa St. Mark's aukion takana oleva huokausten silta (?). Tarinan mukaan rikolliset vietiin sillan yli tuomittavaksi ja sillan rei'ista avautui viimeinen mahdollisuus nahda Venetsia ennen vankilaan menoa.