Umi ga kikoeru (1993)
https://www.imdb.com/title/tt0108432/

Ystävykset Matsuno ja Taku olivat lukiossa kiinnostuneita samasta tytöstä. Tokiosta poikien kouluun siirtynyt Rikako Muto sekoitti kuviot. Näyttävä rikako oli luokan kärjessä tenteissä ja pelikäntällä, mutta kaikki eivät pitäneet Tokiolaisesta tulokkaasta. Miksi Takun oli vaikea sulattaa sitä, että hänen paras ystävänsä Matsuno tuntui ihastuneen tulokkaaseen?
Vaikka leffa ei ole mestariteos tai 9 tasoinenkaan, mutta se on perushyvä 8 Ghiblin leffa. Yksi syy miksi leffa ei nouse upea tasolle mitenkään, johtuu siitä että leffa on hyvin pienimuotoinen tosi lyhyellä kestollaan 1h10min. Jos leffa olis kestänyt vaikka 1h45min niin olisi arvosana varmaan saattanut olla 9-, mutta tuo on jossittelua. Lisäksi senkään takia ei nouse kiitettävä tasolle, kun mitään tajunnan päräyttävää leffa ei tarjoa.
Hyvä leffa kuitenkin ehdottomasti. Leffan alussa taustoitetaan hyvin asioita ja juoni rullaa hienosti kerrotulla tavalla eteenpäin ja dialogi on kanssa hyvää tasoa, realistisen tuntuista. Sitten kolme pääosaisimmat henkilöähahmot on hyvin tehty ja etenkin se on hyvin toteutettua ne hahmojen välit millaiseksi ne menee kun syntyy kolmiodraama, kun kumpikin pojista ihastuvat samaan tyttöön ja soppahan siitä syntyy... mutta vaikka soppa syntyy, niin koko soppa/kolmiodraama on hienon hillitysti tehty. Aidon tuntuista tuollainen hillitympi soppa tuollaisessa tilanteessa. Parhaiden kaverien Takun ja Matsunon riidan sopiminen on helvetin hyvin tehty ja leffan lopetuksen jälkeen paras kohtaus on tuo riidan sopiminen ja siinäkin pakko mainita realistisuudesta, noin se sovinto ainakin mulla menis.
Sitten se pitää mainita että tää on aikuisille suunnattu anime aiheeltaan ja sisällöltään. Pojat puhuu mm yhden tennistä pelaavan tytön isoista tisseistä.
Sitten tyttö leffassa eli Rikako on ihan hyvin toteutettu leffan aikana henkisesti kasvava hahmo. On kärjessä koulussa tenteissä ja harrastuksissa ja hän on ylimielinen ja kukaan koululaisista niitä kahta poikaa lukuunottamatta ei oikein tykkää hänestä ja hän pompottelee häneen ihastunutta poikaa töykeästi ja välinpitämättömästi, mutta silti hänen kovan pinnan alta löytyy loppujen lopuksi sydän ja kun menee vuosia leffassa ettei tyttöä näy, niin hän on sinä aikana kasvanut henkisesti paljon. On kuin eri tyttö.
Sitten vaikka leffan pointti on ihmisuhdedraama, niin ite huomasin tässä myös pointiksi sen, joka oli ainakin Sydämen kuiskauksessa myös, eli voittaako rakkaus vai intohimo omia unelmiaan kohtaan, jolla tarkoitan kovaa opiskelua ja muuttoa eri kaupunkiin, esim Tokioon. Leffassa kuvataan opiskelu ja pärjääminen tenteissä hyvin arvostettavana asiana, niinkuin Japanissa oikeastikin.
Leffan aikana soivista musiikeista piti vielä mainita, niin ne on hyvin tunnelmaa tukevat ja etenkin suht lopun hyvä laiturikohtaus jossa kuvataan pilviä ja iltaruskoa niin musiikit on parhaimmillaan tuossa kohtauksessa.
Loppuratkaisu on tosi hienosti tehty jättäen hyvän mielen leffan jälkeenkin,
kepeä tunnelmainen ja tosiaan hyvän mielen tuoma pienimuotoinen leffa, jossa ytimessä on kolmiodraama, sisältäen hyvin realistisesti toteutetut riidat ja sovinnot.
8+