Mielenkiintoinen aihe.
Oma työtilanteeni on sellainen, että ekstratyötä teen ja työpäivät on tosi lyhyitä, joten salille ehtii aivan mainiosti.
Niuhottamisesta. Olen epäsosiaalinen, joten ei ole sitä ongelmaa, mutta voisin olettaa, että nyt ne sanoo, että olet tiukkapipo ja niin pois päin, mutta annas olla, kun sulla on tiukka kroppa niin ne voi miettiä pari kertaa uusiksi mielipiteitään.
Noilla omilla tuloksillani olen saanut mun epäurheilulliset siskoni kiinnostumaan treenaamisesta ja monen kaverinkin olen onnistunut raahaa salille oman innostukseni motivoimana.
Ruokailuista sellaista, että hyvä tapa saada ymmärrystä syömiselle on puhua ruokavaliosta. "Mun täytyy syödä usein ja vähän, koska muuten refluksiesofagiitti yltyy liian pahaksi." tai jotain muuta vastaavaa. Omassa tapauksessani tuo on ihan tottakin, mutta yleensä sanon vaan, että on ruokavalio ja täytyy syödä säännöllisesti.
Yksi voimamies vanhassa koulussa (amk) söi aina tuntien aikana raejuustoa ja kerran yksi ope sitä kovasti ihmetteli ja se vastasi sille, että jos ei syö koko ajan ni se rupee kutistuu.
Tällaista löpinää mun suusta tällä kertaa.
Olen samaa mieltä SUSIEn kanssa. Pitää priorisoida. Se on oma päätös loppujen lopuksi ehtiikö treenata ja pystyykö syömään kunnolla.
Mutta tsemppiä! :kippis1:
