- Liittynyt
- 20.5.2003
- Viestejä
- 1 589
Niin, tässä kun nyt välillä innostutaan hehkuttaan ja antaan levyvinkkejä niin annanpa tässä nyt yhden mikä ei nyt juuri ihan uutuus ole vaan kaivan levyhyllystäni yhden parhaista levyistä jonka olen kuullut. Kyseessä on Seattlesta kotoisin kvartetti Botch, joka on jo hajonnut aikaa sitten mutta jonka jalanjäljet jäivät hardcoreen pysyvästi näkyviin. Hardocre. mathcore, noisecore, proge, kaikkia näitä termejä on käytetty vuosien mittaan bändin saundin lokeroimiseen. Kaikki käyvät, jopa samanaikaisesti.
Biisien kirjoitus on tällä levyllä suorastaan mullistavaa vaikka samantapaisia mathcoreilijoita onkin, mutta ei näin onnistuneita levyjä kuule kuin aniharvoin. Oli vain yksi Botch ja siitä ei kiistellä. Koukkuja löytyy, rytmivaihdoksia, huomattavaa yhteispeliä instrumenttien kesken, riffit on mutkikkaita ja vaihtelevia ja niiden rytmitys kiemurtee tahoillaan taitavasti kuin käärme mutta missään kohdassa mihinkään kikkailun sudenkuoppiin ei tiputa.
Biiseissä on vaihtelua, eri osat on eri osia mutta sulautuvat lopulta yhteen kuin muovailuvaha. Jotkut kohdat ovat yhtä luonnollista kuin hengitys, jopa kuulostaa välillä siltä jos oikein kuvittelee. Tämä on musiikkia, sen suurimmassa ja mahtavimmassa muodossa! Vokaalit sopivat myös kuin kyrpä otsaan ja pitää omalta osaltaan saundin visusti coressa. Kaaosta, väkivaltaisuutta ja teknistä taituruutta möreillä saundeilla mutta kuitenkin vähän pilke silmäkulmassa ehkä. Biisien nimetkin ovat itsessään melko mielenkiintoisia, esim. "C. Thomas Howel As The 'Soul Man' ".
Mielestäni kenenkään ei pitäisi jättää tätä levyä kuuntelematta. En tarkoita taustamusiikkina, vaikka siitäkin on hyvä aloittaa kunhan jatkaa kuuntelemista mutta lyökää laadukkaat kuulokkeet korville, nuppi kaakkoon, säädöt kohdilleen, istukaa paikallenne ja varatkaa se aika tälle minkä se ansaitsee. Epäilemättä levy kaipaa kypsyäkseen useampia kuuntelukertoja niinkuin kaikki tämän tason mestariteokset mutta kun sen ymmärtää että se kaikki on sen arvoista niin sen tekee mielellään. Itse olen kuunnellut levyn ehkä tsiljoonia kertoja tähän päivään mennessä enkä osaa löytää siitä heikkouksia vieläkään. Olen siis sen lumoissa edelleen, ehkä yhä vain vahvemmin kuin koskaan. Tähän levyyn kasvaa kiinni. Siihen vajoaa sisälle ja sinne jäädään eikä koskaan haluta pois. Harmoniaa.
Päätän elämää suuremman hehkutukseni biisin Saint Matthew Returns to the Womb lyriikoihin:
"On the porch, two words changed life for me
And I'm not the same
He said, "Son, soon your life will change"
And I believed in him
"Your soul will be free of the pain"
"In time you'll know that it's true"
The hand of God will pick me up
"So pledge your loyalty"
So I fall to you
False eyes
Forked words
I'm ten
Now that I see you're just a man
Recruiting your followers
And this was not won by your hand
Questions and contradictions
It's like I'm following the rabbit around the track again
Around and around
And you're so sure
Two words
The changes I've endured
And I know it is all shit."
Amen. Ja jos ette levyä kuuntele läpi niin hävetkää!
Biisien kirjoitus on tällä levyllä suorastaan mullistavaa vaikka samantapaisia mathcoreilijoita onkin, mutta ei näin onnistuneita levyjä kuule kuin aniharvoin. Oli vain yksi Botch ja siitä ei kiistellä. Koukkuja löytyy, rytmivaihdoksia, huomattavaa yhteispeliä instrumenttien kesken, riffit on mutkikkaita ja vaihtelevia ja niiden rytmitys kiemurtee tahoillaan taitavasti kuin käärme mutta missään kohdassa mihinkään kikkailun sudenkuoppiin ei tiputa.
Biiseissä on vaihtelua, eri osat on eri osia mutta sulautuvat lopulta yhteen kuin muovailuvaha. Jotkut kohdat ovat yhtä luonnollista kuin hengitys, jopa kuulostaa välillä siltä jos oikein kuvittelee. Tämä on musiikkia, sen suurimmassa ja mahtavimmassa muodossa! Vokaalit sopivat myös kuin kyrpä otsaan ja pitää omalta osaltaan saundin visusti coressa. Kaaosta, väkivaltaisuutta ja teknistä taituruutta möreillä saundeilla mutta kuitenkin vähän pilke silmäkulmassa ehkä. Biisien nimetkin ovat itsessään melko mielenkiintoisia, esim. "C. Thomas Howel As The 'Soul Man' ".
Mielestäni kenenkään ei pitäisi jättää tätä levyä kuuntelematta. En tarkoita taustamusiikkina, vaikka siitäkin on hyvä aloittaa kunhan jatkaa kuuntelemista mutta lyökää laadukkaat kuulokkeet korville, nuppi kaakkoon, säädöt kohdilleen, istukaa paikallenne ja varatkaa se aika tälle minkä se ansaitsee. Epäilemättä levy kaipaa kypsyäkseen useampia kuuntelukertoja niinkuin kaikki tämän tason mestariteokset mutta kun sen ymmärtää että se kaikki on sen arvoista niin sen tekee mielellään. Itse olen kuunnellut levyn ehkä tsiljoonia kertoja tähän päivään mennessä enkä osaa löytää siitä heikkouksia vieläkään. Olen siis sen lumoissa edelleen, ehkä yhä vain vahvemmin kuin koskaan. Tähän levyyn kasvaa kiinni. Siihen vajoaa sisälle ja sinne jäädään eikä koskaan haluta pois. Harmoniaa.
Päätän elämää suuremman hehkutukseni biisin Saint Matthew Returns to the Womb lyriikoihin:
"On the porch, two words changed life for me
And I'm not the same
He said, "Son, soon your life will change"
And I believed in him
"Your soul will be free of the pain"
"In time you'll know that it's true"
The hand of God will pick me up
"So pledge your loyalty"
So I fall to you
False eyes
Forked words
I'm ten
Now that I see you're just a man
Recruiting your followers
And this was not won by your hand
Questions and contradictions
It's like I'm following the rabbit around the track again
Around and around
And you're so sure
Two words
The changes I've endured
And I know it is all shit."
Amen. Ja jos ette levyä kuuntele läpi niin hävetkää!