Bluesin paluu?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja protsku
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl

protsku

Banned
Liittynyt
13.3.2003
Viestejä
4 178
Rock ja metalli ovat silkkaa bluesia soolojen osalta mutta missä mahtaa olla seuraava blues Sankari? Näyttää siltä että Stevie Ray Vaughanin kuoleman jälkeen kukaan ei ole kyennyt enää herättämään samanlaista blues innostusta kuin SRV aikoinaan. Ja aikaa on sentään vierähtänyt jo melkein 15 vuotta! On tietysti hyvä juttu että BB King ja Robert Cray vetävät yleisöä johonkin Pori Jazziin mutta kyllä toisaalta kirpaisee kun levyrintamalla on tarjolla pelkkiä SRV-lämmittelyjä uusien kokoelmien muodossa. Viimeisin tupla CD taitaa olla Essential SRV jossa on ilmeisesti vain Greatest Hits I & II samoissa kansissa.

Henkka-Clapton-Vaughan on hieno kolmikko mutta jotain uutta tarttis saada kehiin!



:david:
 
Outlet Pre-Workout, 400 g -40%
Oletko kuunnellut Gary Moorea? Itse olen pitänyt hänen biiseistään enemmän kuin Claptonin tai Vaughanin. Esim. Still Got the Blues levy on yksi kaikkien aikojen parhaista.
 
Nuorista bluesmiehistä Jeff Healey (tai nuori ja nuori, onhan kaveri nyt jo yli kolmekymppinen) on ainoa joka kiinnostaa.
 
Älkää sanoko Jonny Lang, mä en voi sietää sitä. Onhan se ihan siedettävä kitaristi, mutta sitä sen äänenmurrosääntä ei kyl pysty kuunnella. Kappaleet toki hyviä.

Gary Moore on taas vähän semmonen hovikitaristi, ei ole oikein uskottava bluesin saralla (ainakin joidenkin tosidiggareiden mielestä). Bluesia hevisäröillä jne.
 
Originally posted by SirVili
Siedettävä kitaristi, mutta sitä sen äänenmurrosääntä ei kyl pysty kuunnella. Kappaleet toki hyviä....
Click to expand...

SRV on toistaiseksi ainoa kaveri joka soittaa samassa konsertissa Voodoo Chilen niin että jengi sanoo "Jimi Who?" ja heti perään 10-minuuttisen bluesjärkäleen Texas Flood. Lisäksi miehellä oli aivan uskomaton taito soittaa bluesia unplugged tyyliin jonka kuulee parhaiten Live at Carnegie Hall -CD:n biisistä nimeltä Lenny. Vaughanin taito soittaa komppia ja sooloa samaan aikaan on sekin aika legendaarinen, moni SRV:n levyjä kuunnellut sanoo luulleensa bändissä olevan kaksi kitaristia. Ja tietysti jos pitää mainita *Kaikkien Aikojen Paras Blues Soolo* niin se on Greatest Hits I -CD:llä oleva Little Wing revitys.

Nykyään suurin osa "Bluesista" on itse asiassa Adult Oriented Rock paskaa jota ei jaksa kuunnella naapurin Erkkikään. Oikean bluesmiehen tunnistaa siitä että se kunnioittaa vanhoja mestareita ja pystyy kehittämään näistä aineksista oman, tunnistettavan soundin. SRV:n soittokavereita olivat aikoinaan mm. BB King ja Albert Collins. Hendrixin kanssa SRV ei tietääkseni kerinnyt jammailemaan Jimin ennenaikaisesta kuolemasta johtuen. Mutta olihan Double Trouble yhtyeen basisti Tommy Shannon todella kovan sarjan kehäkettu, soitellut aikaisemmin mm. Johnny Winterin kanssa.

Mitä enemmän tulee ikää niin sitä enemmän arvostaa bluesin ohella sellaisia kitaristeja kuin Mark Knopfler ja Ry Cooder joitten soitossa on toki bluesiakin roppakaupalla, samoin nuoruusvuosien sankareista Eddie Van Halen ja A.Young saavat aina hymyn huulille juuri bluestuntemuksensa ansiosta. Van Halenin 1984 on itse asiassa blueslevy!

:worship: :worship: :worship:
 
Originally posted by protsku
Rock ja metalli ovat silkkaa bluesia soolojen osalta mutta missä mahtaa olla seuraava blues Sankari? Näyttää siltä että Stevie Ray Vaughanin kuoleman jälkeen kukaan ei ole kyennyt enää herättämään samanlaista blues innostusta kuin SRV aikoinaan. Ja aikaa on sentään vierähtänyt jo melkein 15 vuotta! On tietysti hyvä juttu että BB King ja Robert Cray vetävät yleisöä johonkin Pori Jazziin mutta kyllä toisaalta kirpaisee kun levyrintamalla on tarjolla pelkkiä SRV-lämmittelyjä uusien kokoelmien muodossa. Viimeisin tupla CD taitaa olla Essential SRV jossa on ilmeisesti vain Greatest Hits I & II samoissa kansissa.

Henkka-Clapton-Vaughan on hieno kolmikko mutta jotain uutta tarttis saada kehiin!
Click to expand...

Mulle toi SRV on aina ollut se numero ykkönen. Aina kun haluan hyvä fiiliksen niin laitan "In Step"´-levyn soimaan ja nupit kaakkoon. Harmi että kaveri meni kuolemaan niin aikaisin..

Mutta mitä tulee aiheeseen Bluesin paluu, niin varmaan aika hiljaista on tolla rintamalla. Tietynlainen "kitarasankaruus" on vahvasti ollutta ja mennyttä tällähetkellä (toivottavasti vielä tulevaisuudessa nostaa päätään). Eipä enää paljoa haloota tehdä sentyyppisistä kitarajumalista kuin SRV-Clapton-Page-Vai-Beck-King + monet muut, joiden musiikki oli aikoinaan mainstream-musiikkia, mutta nykyään hyvin marginaalista. Puhumattakaan perinteisemmästä bluesista, jonka tyyppistä musiikkia ostaa vain alan diggarit. Eli vallitsevat trendit sanelee paljon mitä levy-yhtiöt ulos pukkaavat ja minkälaisia artisteja signaavat...ikävä kyllä.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Yhdysvaltojen Kongressi on julistanut tämän vuoden Bluesin Vuodeksi:

http://www.yearoftheblues.org/

Kannattaa tsekata varsinkin linkki "52 Greatest Recordings" joista yhtenä mainitaan SRV:n Texas Flood levy vuodelta 1982. Kuinkahan moni muuten tietää että Stevie soitti kaikki kitarat David Bowien suurimmalla hittilevyllä Let's Dance!

:thumbs: :thumbs: :thumbs:
 
Kas, täällä on joskus Bluesistakin keskusteltu. Seuraava Blues-ihme tulee kun joku muusikko tajuaa bluesin olevan muutakin kuin soulia pitkillä kitarasooloilla. Oikeastaan B.B. Kingin lisääminen blues muusikoiden joukkoon on pilannut ihmisten käsityksen bluesista.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Miksi etsiä 'seuraavaa bluesin sankaria', vaikka parhaimmat jutut on tehty jo ennen toista maailmansotaa. Sen jälkeenkin ilmestyneissä levyissä riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa. Ja voiko sellainen tehdä paluuta, joka ei ole koskaan poissa ollutkaan.

- Robert Johnson
- Howlin' Wolf
- Muddy Waters
- Memphis Slim
- Mississippi Fred McDowell
- R.L. Burnside
- Blind Willie Johnson

Tuossa muutama nimi, joilla kannattaa aloitella. Noilla claptoneilla ja langeilla voi pyyhkiä persettä. Soitto kulkee, mutta sydäntä on saman verran kuin Harlinin leffoissa.

Esim. Skeleton key -leffan soundtrack on vanhaa laatutavaraa etsivälle hyvä hankinta.

:)
 
Edellisellä miehellä on vuoden paras kuva nimimerkin alla. Cash on kuningas:offtopic:

Kyl noi edellisen kirjaamat muddyt ja muut on ihan kurkoja ja unoja, vaikka ite olenkin enemmän rockabilly/50's rock'n'roll henkinen jamppa. Uusia blues miehiä jotka soittaisivat nopeaa bluesia kuten Toveri Horogood:lol2: on vähän vaikea löytää. Ja mitä tulee edesmenneeseen SRV niin sukumine perustella onko kukaan kuunnellu Jimmie Vaughania? Tai Rhythm'n'Blues miestä Nick Currania? Vähänhän se Rockabilly yritti tulle muotiin muutama vuosi sitten mutta hiipui aika nopeasti. Samalla vähän odottelin että bluesin uusi nousu alkaisi samalla hötäkällä mutta EI. Alakulttuuri hommiksi taitaa jäädä vielä pitkäksi aikaa.....
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom