Apua vuokrasopimuksen laadintaan

[Anonymity]

Mun pitäisi kirjoittaa vuokrasopimuspohja tässä kuussa (lokakuu 2011) ja tarvitsisin apua seuraavan kohdan laadintaan, jonka kuvittelin ymmärtäväni, mutta jota en sittenkään ymmärrä...

Tilastokeskuksen sivut: http://www.stat.fi/til/khi/2011/08/khi_2011_08_2011-09-14_tie_001_fi.html


Onko tässä alla olevassa kappaleessa mitään järkeä? Puuttuuko siitä joku olennainen tieto tai ovatko lukemat väärin? Pitääkö tohon ujuttaa kuluttajahintaindeksi johonkin kohtaan?

Vuokraa voidaan tarkistaa kerran vuodessa syyskuun alussa, joko:

A) Elinkeinoindeksin (1951:10=100) nousua vastaavasti. Tarkastusindeksinä käytetään tarkastushetkellä viimeistä tilastokeskuksen julkaisemaa indeksiä. Perusindeksinä käytetään pistelukua 1815, joka on elokuun 2011 indeksi. Jos indeksi laskee, ei vuokra kuitenkaan laske

B ) Sopimuksen mukaan yleisen kustannustason nousua vastaavasti, kuitenkin säilyttäen vuokran alueella vallitsevalla kohtuullisella tasolla

 

[Robertto]

Mun pitäisi kirjoittaa vuokrasopimuspohja tässä kuussa (lokakuu 2011) ja tarvitsisin apua seuraavan kohdan laadintaan, jonka kuvittelin ymmärtäväni, mutta jota en sittenkään ymmärrä...

Tilastokeskuksen sivut: http://www.stat.fi/til/khi/2011/08/khi_2011_08_2011-09-14_tie_001_fi.html


Onko tässä alla olevassa kappaleessa mitään järkeä? Puuttuuko siitä joku olennainen tieto tai ovatko lukemat väärin? Pitääkö tohon ujuttaa kuluttajahintaindeksi johonkin kohtaan?

Vuokraa voidaan tarkistaa kerran vuodessa syyskuun alussa, joko:

A) Elinkeinoindeksin (1951:10=100) nousua vastaavasti. Tarkastusindeksinä käytetään tarkastushetkellä viimeistä tilastokeskuksen julkaisemaa indeksiä. Perusindeksinä käytetään pistelukua 1815, joka on elokuun 2011 indeksi. Jos indeksi laskee, ei vuokra kuitenkaan laske

B ) Sopimuksen mukaan yleisen kustannustason nousua vastaavasti, kuitenkin säilyttäen vuokran alueella vallitsevalla kohtuullisella tasolla

Olet ilmeisesti vuokranantajan roolissa? Henkilökohtainen vinkkini on, että jätä vuokrasopimuspohjaan ainoastaan mainitsemasi "B-"kohta.

Tällä säilytät hieman laajemmat oikeudet mahdollisiin vuokrankorotuksiin, etkä sido vuokratasoja indekseihin. Elinkeinoindeksi kun ei ole ainut asia mikä voi vaikuttaa vuokranantajalle aiheutuneisiin lisäkustannuksiin, jotka vastaavasti aiheuttavat vuokran korotuspaineita.

 

[HITB]

Itse jättäisin kaikki "yleisluontoiset" ehdot pois, koska niistä ei voi oikein sanoa juuta eikä jaata, jos toinen alkaa asiasta joskus myöhemmin riitelemään. Paras on sopia kaikki mahdollisimman tarkasti siten, että kummallakaan ei tule mitään epäselvyyksiä esim. "alueen kohtuullisesta vuokratasosta". Ne vuokrasopimukset (liikehuoneen), joita itse olen katsellut, niin ehdoksi on laitettu jokin noista yleisesti käytettävistä indekseistä sekä ehto, että vuokra ei kuitenkaan laske, jos indeksi laskee. Jonkun vakiokorotuksen voi myös laittaa, esim. vuokra nousee kuitenkin vähintään 2% joka vuosi vaikka indeksi ei nouse.

 

[MHK]

Uudet vuokralaiset tulossa vuodenvaihteessa ja nyt tuli sellainen pyyntö että tarvisi hieman hjelppiä.

-2henkilöä
-Pyyntö on että molemmille oma soppari, mahdollistaa tukien noston paremmin tulevaisuudessa
-Kaksio 58m2

Miten jaan asunnon paperilla?

vaihtoehto A: Molemmille oma huone (esim. 16m2 ja 20m2)? Yhteisiksi tiloiksi merkataan vessa, eteiskäytävä ja keittiö (loput neliöt)?

vaihtoehto B: Molemmille 58m2 kokonaisuudessaan ehdolla että osa tilasta on yhteistä tilaa toisen vuokralaisen kanssa?

vaihtoehto C: Molemmille 29m2 ilman erittelyä.

Onko näillä vaihtoehdoilla mitään käytännön merkitystä kelan ja verottajan silmissä? Vuokrahinta on tietty kaikissa vaihtoehdoissa sama, eli rahaliikenne ei eroa.

 

[timse]

Uudet vuokralaiset tulossa vuodenvaihteessa ja nyt tuli sellainen pyyntö että tarvisi hieman hjelppiä.

-2henkilöä
-Pyyntö on että molemmille oma soppari, mahdollistaa tukien noston paremmin tulevaisuudessa
-Kaksio 58m2

Miten jaan asunnon paperilla?

vaihtoehto A: Molemmille oma huone (esim. 16m2 ja 20m2)? Yhteisiksi tiloiksi merkataan vessa, eteiskäytävä ja keittiö (loput neliöt)?

vaihtoehto B: Molemmille 58m2 kokonaisuudessaan ehdolla että osa tilasta on yhteistä tilaa toisen vuokralaisen kanssa?

vaihtoehto C: Molemmille 29m2 ilman erittelyä.

Onko näillä vaihtoehdoilla mitään käytännön merkitystä kelan ja verottajan silmissä? Vuokrahinta on tietty kaikissa vaihtoehdoissa sama, eli rahaliikenne ei eroa.

Ainakin omana opiskeluaikana kelan mukaan "sama jääkaappi ---> sama ruokakunta". Yhteiskeittiö voi toki olla mutta tosiaan kynnyskysymys oli se että huoneistosta löytyy kaikille oma jääkaappi ja se oma huone löytyikin kuvauksestasi.
Sukupuolesta ei ollut puhetta. Jos on mies ja nainen niin kela laittaa surutta avopuolisoiksi jolloin ovat samaa ruokakuntaa. Jos samaa sukupuolta niin ainakin toistaiseksi (heh) kela ei tietääkseni pakkonaita.

Ruokakunnan koko ratkaisee tuet... onko siis kaksi yhden hengen ruokakuntaa vai yksi kahden hengen. Eri tuet. Ensimmäisessä on jompikumpi ruokakunnan valtuutettu ja hoitaa kela-asiat muiden puolesta (selvittää esim kaikkien tulot, menot ja varallisuuden). Jälkimmäisessä kumpikin hoitaa erikseen.

 

[MHK]

Eikös soluasunnot kuitenkin ole tämän tyyppisiä, oma huone ja yhteiset tilat? Kai he saavat kelan tuet?

 

[pooli6287]

Eikös soluasunnot kuitenkin ole tämän tyyppisiä, oma huone ja yhteiset tilat? Kai he saavat kelan tuet?

(Osa lukijoista varmaan suuttuu kannastani mutta mielipiteeni on ) Toivottavasti ei. Itseäni ällöttää moinen yhteiskunnan tukien ( veronmaksajien rahoilla asusteleminen) väärinkäyttö.

MHK varmasti löytää kohteeseensa jonkun työssäkäyvänkin

Ja eriävän kannan omaavien ei tarvitse tulla selittämään kuinka paljon muita väärinkäytöksiä on, aivan liikaa :/ mutta ainahan noita valitettavasti on!

 

[Sinoli]

Uudet vuokralaiset tulossa vuodenvaihteessa ja nyt tuli sellainen pyyntö että tarvisi hieman hjelppiä.

-2henkilöä
-Pyyntö on että molemmille oma soppari, mahdollistaa tukien noston paremmin tulevaisuudessa
-Kaksio 58m2

Miten jaan asunnon paperilla?

vaihtoehto A: Molemmille oma huone (esim. 16m2 ja 20m2)? Yhteisiksi tiloiksi merkataan vessa, eteiskäytävä ja keittiö (loput neliöt)?

vaihtoehto B: Molemmille 58m2 kokonaisuudessaan ehdolla että osa tilasta on yhteistä tilaa toisen vuokralaisen kanssa?

vaihtoehto C: Molemmille 29m2 ilman erittelyä.

Onko näillä vaihtoehdoilla mitään käytännön merkitystä kelan ja verottajan silmissä? Vuokrahinta on tietty kaikissa vaihtoehdoissa sama, eli rahaliikenne ei eroa.

Vaihtoehto A on ainakin käytössä monissa opiskelijoille vuokratuissa kimppakämpissä. Työttömien ja muiden kela-asioinneista ei ole tietoa, mutta uskoisin, että suo sopimusmuoto on kaikille paras ja menee kelallakin "paremmin läpi". Vuokralaiset saavat sitten itse todistella ovatko yhteistä ruokakuntaa vai kämppiksiä tai vaikka butt buddyjä.

 

[kiivi3]

Jos tota alkaa pilkkomaan, kuten tossa ylempänä puhuttiin, että vaihtoehto A, niin mites jos homma meneekin puihin ja toinen niistä lähtee menee, toista et varmaan saa potkastuu samalla pihalle vaan sulle jää yks huone vuokrattavaks?
Voi olla, ettei ookkaan enää sulle se parasmahdollinen tilanne sit. Lähinnä worst case scenarioita tässä pyörittelen, ettei jää sulle luu käteen.

 

[Sinoli]

Jos tota alkaa pilkkomaan, kuten tossa ylempänä puhuttiin, että vaihtoehto A, niin mites jos homma meneekin puihin ja toinen niistä lähtee menee, toista et varmaan saa potkastuu samalla pihalle vaan sulle jää yks huone vuokrattavaks?
Voi olla, ettei ookkaan enää sulle se parasmahdollinen tilanne sit. Lähinnä worst case scenarioita tässä pyörittelen, ettei jää sulle luu käteen.

Tekee vuoden määräaikaisia sopimuksia, niin on se muutaman kuukauden pelivara siinä jos toinen päättää kesken sopimuskauden lähteä kävelemään. Eli sakkoja sakkoja, isoja sakkoja vaan jos yrittää livahtaa...

Mutta hyvä kun otit tuon asian esille! Kannattaa tosiaan vuokranantajana tätäkin miettiä, ettei tule tyhjiä tai puolityhjiä kuukausia syömään tienistejä!