Ansiosidonnainen päiväraha ja ilta-/viikonlopputyöt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja teumu-
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
8.9.2009
Viestejä
40
Otsikko sen kertoo, eli onko jengillä kokemuksia ko. töistä jos nostaa samalla liiton päivärahaa? Jos vastasit kyllä, niin kannattiko se?

Opiskelen tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa uuteen ammattiin, ja opiskelut koostuvat pelkästään palkattomasta työharjoittelusta jossa vietän viikon kaikki arkipäivät. Elämäntilanteeni muuttuu taas kerran, ja edessä olisi muutto toiselle paikkakunnalle ja sen sijaan että :kippis1: viimeisetkin pennini viikonloppuisin, olisi ehkä järkevämpää mieluummin tienata jokunen penni extraa(?) Itse pystyisin siis tekemään juurikin viikonloput töitä eli joka kuukaudelle kertyisi 8-10 työpäivää, ja valmistuttuani 7 kuukauden kuluttua pääsen oman alani töihin jolloin edessä häämöttää joka tapauksessa liiton vaihto sekä edellistä palkkaani hieman korkeampi liksa. Ei siis tarvinne kuumotella pätkätöiden vaikutusta tuleviin ansiosidonnaisiin?

Yritin toki katsoa josko asiaan tulisi selkoa oman liittoni (Metalliliitto) sivuilta, mutta siellä saa vain naputella omia mutu numeroita laskuriin ja äimistellä joka kerta eri lopputulosta. Eli juurikaan mistään ei ole sen kummemmin eritelty juurikaan mitään... Netistä muualta etsiessäni löysin vain vanhoja (2006 ->) kirjoitettuja ketjuja vähintäänkin kyseenalaisilta forumeilta, joten en uskalla tehdä mitään päätöksiä niiden pohjalta.

Mainittakoon vielä että oman tilanteeni tekee erikoiseksi se, että jäätyäni työttömäksi viime vuoden lopulla, muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja laitoin ostamani rivitalon pätkän vuokralle, eli saan jo vuokratuloja sivutuloverokortilla. Lasketaanko mahdollisen palkkani ennakonpidätys siis saman sivutuloverokortin mukaan vai pitääkö uudelle palkalle tehdä oma tapauskohtainen kortti?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
itse olin vastaavanlaisessa tilanteessa ja tein hommia salin respassa. Sain tuolloin liitosta n.1000e bruttona ja jos tienasin esim 500e salilta. Tuolloin saamani palkka puolitettiin ja se miinustettiin saamastani liitonpäivärahasta. Eli karkeasti kokonais euromäärä olisi ollut 1250e/kk. Saatu palkka ei vaikuta ylläpitokorvaukseen. "jokainen tienattu euro puoliksi ja se vähennetään liitonrahasta" Noin sen voi laskea mitä saa. Ja se lasketaan siitä bruttopalkasta.

Ennen oli joku raja ollut mihi asti sai tienata ilman että siitä vietiin välistä. Ei ole enää. Jos työ olisi ollut jotain muuta kuin salin respassa istumista olisin todellakin harkinnut olisiko ollut sen arvoista. Tuosta kun laskee tuntipalkan tehdystä työstä niin paljoa ei käteen jäänyt. Ei paljo tälläisessäkään tilanteessa valtio auttanut työtöntä. JV hommiakin olisi päässyt tekemään vkl mut tälläisillä "hyvillä, työllistymistä edistävillä avuilla" jäi itseltä ainakin tekemättä.
 
Lainaapa tätä vanhaa triidiä. Eli miten tuo ansiosidonnaisen 500 arkipäivää määräytyy käytännössä? Eli jos otetaan tilanne, että irtisanoudun ja menen opiskelemaan vuodeksi tai kahdeksi, niin saanko opiskelun jälkeen vielä tuota ansiosidonnaista? Ja jos saan, niin kuinka kauan?
 
Lainaapa tätä vanhaa triidiä. Eli miten tuo ansiosidonnaisen 500 arkipäivää määräytyy käytännössä? Eli jos otetaan tilanne, että irtisanoudun ja menen opiskelemaan vuodeksi tai kahdeksi, niin saanko opiskelun jälkeen vielä tuota ansiosidonnaista? Ja jos saan, niin kuinka kauan?

Miksi irtisanoutuisit? Hae opintovapaata jonka ajalta saat aikuiskoulutustukea. Jos on min. 8v työhistoriaa ja min. 1v nykyisen työnantajan parissa niin voit saada jopa 18kk opintovapaata (voit käyttää osissa eli käytännössä 18kk riittää 2 lukuvuodeksi). Aikuiskoulutustuki on saman verran kuin ansiosidonnainen. Ei tarvtse opiskella pelkällä opintotuella.

Lisätietoa: http://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki/

Tässä vastaus sun alkuperäiseen kysymykseen:

Jäsenyys- ja työssäoloehto

Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 34 kalenteriviikkoa. Työssäoloehto voi siis lyhimmillään täyttyä noin kahdeksassa kuukaudessa. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on vuonna 2013 oltava vähintään 1134 euroa kuukaudessa.

Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso on 28 kuukauden mittainen ja se lasketaan taaksepäin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain jos työssäoloehto täyttyy kassan jäsenyysaikana. Jäsenyysaikaa on siis oltava vähintään 34 viikkoa.

Työssäoloehdon voimassaolo

28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, jos olet hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tarkastelujaksoa pidennetään enintään seitsemän vuotta.

Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat pääsääntöisesti:

osallistuminen TE-toimiston määräämään työllistymistä edistävään palveluun
sairaus
aika, jolta henkilö on saanut osasairauspäivärahaa
laitoshoito
kuntoutus
asevelvollisuus
siviilipalvelus
päätoiminen opiskelu
vuorotteluvapaa
lapsen syntymä
enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
omaishoito tai perhehoito, ellei hoitotyö ole ollut vähäistä
osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, mikäli työtä alle 18 tuntia viikossa
vankeusrangaistus
palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
yhdistelmätukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
päätoiminen työskentely, jota ei huomioida työssäoloehtoon: työskentely YK:ssa tai sen erityisjärjestöissä tai muussa kansainvälisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu, sekä ns. kolmannessa maassa työskentely, jota ei kansainvälisten sopimusten mukaan voida lukea hyväksi Suomen työttömyysturvajärjestelmässä, au-pair-työskentely
apurahakaudet - jos apurahapäätöksestä ei muutoin käy ilmi apurahakauden kestoa, lasketaan kesto jakamalla työskentelyyn myönnetty apuraha myöntövuoden verottoman apurahan kuukausimäärällä
muu näihin verrattava syy.

http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_edellytykset/jasenyys-_ja_tyossaoloehto/
 
Back
Ylös Bottom