Tässä kannattaa miettiä, että MM-kisoissa on aina kansalliset mestarit, parhaista parhaat. Jos siellä sitten on valikoidusti parhaat nostajat ja niistä sitten vielä se paras, niin kuinka todennäköistä on, että tämä olisi geneettisesti niin ylivoimainen, että voittaisi kaikki valikoidut geenifriikit, jotka nostaa lääkkeillä?
Esimerkkinä nyt 100 metrin 10 nopeinta miestä kautta historian. 9 on kärähtänyt, se nopein ei ole kärähtänyt. Miten todennäköistä on, että se on naturaali? Käytännössä mahdotonta. Tuossa pelataan niin järkyttävän pienillä marginaaleilla, että siinä lääkkeiden merkitys alkaa olemaan todella merkittävä. Siellä lähes kaikki nopeimmat on välityksiltään ja lihassoluiltaan täydellisiä pikajuoksuun, niin erot siinä on kovin pienet.
Mutta ottaen kantaa 200kg nostoon, niin kyllähän naturaali semmoisen saa geeneillä nostettua, isokokoinen mesomorfi, joka omaa oikeanlaiset välitykset. Tossa enemmän haluan tuoda vain esimerkkiä lääkkeiden merkityksestä aivan siellä kärjessä.
Jos kärjessä olevat pikajuoksijat omaavat kaikki täydelliset välitykset niin silloin niitä täydellisiä on aika monta. Kaikki ne on eri muotista. 1.76m, 1.78m, 1.85m, 1.90m, 1.96m. Se nopein on myös kaikista pisin. Voisko se olla syy siihen, että natuna pystyy voittamaan muut? En tiedä. Eikä tiedä kukaan muukaan.
"Bolt on huomattavan pitkä (1,96 m) muihin pikajuoksijoihin verrattuna. MM-finaalissa 2009 tehtyjen mittausten perusteella Boltilla on pituutensa ansiosta pidempi askel kuin kilpakumppaneillaan (askelpituus: Usain Bolt = 2,74 m, Tyson Gay = 2,44 m, Asafa Powell = 2,52 m), mutta alhaisempi asketiheys (UB = 4,49 askelta/s, TG = 4,96 askelta/s, AP = 4,74 askelta/s). Koska juoksunopeus on askeltiheyden ja -pituuden tulo, ei Boltin pienemmästä askeltiheydestä ole haittaa, sillä askelpituus on vastaavasti suurempi.
Pidemmän askeleen ottava Bolt ei kuitenkaan vietä enemmän aikaa ilmassa (lentoaika: UB = 0,132 s, TG = 0,132 s, AP = 0,131 s), vaan maassa (kontaktiaika: UB = 0,091 s, TG = 0,070 s, AP = 0,080 s). On laskettu, että 60-80 metrin välillä Bolt viettää jopa 30% enemmän aikaa kontaktissa maahan kuin pahimmat kilpakumppaninsa. Koska eteenpäin kiihdyttävä voima syntyy maan ja jalkojen välille, saa Bolt pituutensa avulla huomattavan edun muihin kilpailijoihin nähden.
Boltin kontakti- ja lentoajan suhde on sikäli yllättävä, että se on lähempänä kestävyysjuoksijan vastaavaa arvoa kuin kellään muulla pikajuoksijalla. Bolt kuitenkin osoittaa, että kovaa voi juosta myös pidemmällä kontaktilla.
Koska Boltin askeltiheys on pienempi, on myös arvioitu, että hänen lihaksensa supistuvat kilpailijoitaan hitaammin. Tämä olisi etu, sillä hitaampi supistusnopeus lisää lihaksen tuottamaa voimaa ja tehoa sekä parantaa hyötysuhdetta. On arvioitu, että saavuttaakseen saman hyötysuhteen kuin Bolt, olisi suuremmalla askeltiheydellä juoksevalla kilpakumppanilla oltava peräti 90 prosenttia nopeita lihassoluja (50% on normaali ja 75% jo poikkeuksellisen korkea määrä)."
Kopioitu osoitteesta
http://wikiliikkuja.com
