Aikido?

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%

Heikki722

Liittynyt
25.4.2003
Viestejä
1 672
Onko porukassa Aikidon harrastajia? Ajattelin mennä kurssille. Ennen bodauskuvoita olin innokas karateka mutta mätkiminen ja potkiminen ei enää kiinnosta. Tuo Aikido vaikuttaisi mukavalta lajilta kokeilla. Seuraavassa muutama kymysys...

- Kauanko olet treenannut aikidoa?
- Mikä lajissa eniten viehättää ja mikä vituttaa?
- Sopiiko aikido olkapäävaivaiselle? Painikuviot ja judokuviot missä remmotaan vastustajaa ihan oikeasti ei mun kipeähköllä olkapäällä onnistu...onnistuisko aikido?
 
GOOD MORNING -40% KOODILLA PAKKIS
Kauanko olet treenannut aikidoa?Jotain 12 vuotta, riippuu hieman laskutavasta.

Mikä lajissa eniten viehättää ja mikä vituttaa?
Viehättää ja vituttaa samanaikaisesti se, ettei tätä voi koskaan täysin oppia, mutta parhaimmillaan jokaisessa harjoituksessa, vuodesta toiseen, oppii jotain uutta lajista, itsestään ja muista ihmisistä. Monipuolinen laji, jota voi harjoitella hyvin monella eri tavalla siitä riippuen mitä kukakin opettaja haluaa korostaa. Ei siis pidä hämmentyä, vaikka yhden seuran näytökset/harjoitukset näyttävät modernilta kontakti-improvisaatiolta ja toisen "aidolta budolta." Sitä voi, etenkin pääkaupunkiseudulla, etsiä itselleen sopivimman seuran.

Sopiiko aikido olkapäävaivaiselle? Painikuviot ja judokuviot missä remmotaan vastustajaa ihan oikeasti ei mun kipeähköllä olkapäällä onnistu...onnistuisko aikido? Koska aikidoa voi harjoitella niin monella tavalla, täytyy toki varovasti vastata että riippuu sekä seurasta että siitä miten pahasti olkapää on hajalla. Kuitenkin, aikidossa ei koskaan vastusteta (ei pitäisi vastustaa :nolo:) voimaa voimalla, vaan mahdollinen vastatekniikka tehdään tekniikan likerataan sopeutumalla, ja muutenkin harjoittelu on yleensä varsin katamuotoista - ei siis painita tai roikuta terrierinä kaverin ryysyissä kuten judossa. Kun tähän lisää vielä sen, että vaikka liikeradat olkapään osalta ovat usein varsin laajoja, ne ovat kuitenkin varsin luonnollisia, niin kyllä sitä aika hajalla pitää olla ennen kuin pitää harjoittelusta sen vuoksi luopua. Itsellänikin on pientä ongelmaa hauiksenjänteen kanssa, mutta aikidolla ja puntilla se pysyy kunnossa...

Että kurssille vaan. Eikä kannata heittää kirvestä kaivoon, vaikka ne kurssitekniikat ovatkin hieman... ikäviä, ja kaatumisharjoituksista saattaa aluksi tulla merisairas olo. Siitä se lähtee...

Ja tuo ehokutokai - sensuroimatonta seurainvälistä marinaa, eli lähes kaikki mitä ikinä haluat/et halua aikidosta tietää. Harmonista porukkaa siellä!
 
Heikki722 sanoi:
- Kauanko olet treenannut aikidoa?
- Mikä lajissa eniten viehättää ja mikä vituttaa?
- Sopiiko aikido olkapäävaivaiselle? Painikuviot ja judokuviot missä remmotaan vastustajaa ihan oikeasti ei mun kipeähköllä olkapäällä onnistu...onnistuisko aikido?
Click to expand...

Harrastin lajia aktiivisesti puolisen vuotta. Hyvä laji, mutta mulle mm. potkiminen ja otteluharjoittelu on niin lähellä sydäntä että piti siirtyä sellaseen lajiin..

Eniten viehätti tekniikat ja niiden täydellisyys. Harjoittelussa se että asiat perustelin hyvin ja harjoittelussa oli tekemisen makua.

Vitutti sellainen yksinkertainen tekniikka nimeltä ikkyu, niin yksinkertainen mutta niin vaikea olla toistamatta niitä samoja virheitä. Ja mun kroppa ei halunnut oppia ukemia toiselta puolelta sellasiin heittoihin joissa sen puolen kädestä pidettiin kiinni. Suwariwaza..

Olkapäähän kohdistuvia lukkoja on jokunen.. Varmaan kannattaa testata että miten paljon ne haittaavat ja harjoittelussa olla varovainen niiden kanssa. Luulisin että pystyy kuitenkin treenaamaan kohtalaisen hyvin.
 
Aikidossahan tehdään erilaisia ranneheittoja/käsikaatoja sun muita jatkuvalla syötöllä, joihin pitää sitten hyppiä suht ilmavia ukemeita? Väittäisin, että ukemit ovat huonolle olkapäälle aika murhaa. Ja niitä ilmeisesti hypitään aikidossa PALJON.
 
Heee... ilmavammatkaan ukemit eivät sentään (normaalisti) pääty mattoon törmäämiseen olkapää edellä.

Peruskurssitason ukemit ovat vielä yksin tehtäviä kaatumisharjoituksia. Toisaalta maeukemi yksin on jotakuinkin sama kuin kotegaeshiukemi joka on jotakuinkin sama kuin shihonageukemi - ensimmäisessä (yksin tehtynä) saapi laittaa etukäden vaikka mattoon, toisessa pyörähdyspiste on siinä polven tienoilla, ja kolmannessa, vaikka oma käsi tuleekin kiinni omaan olkapäähän, tuo piste siirtyy vain n. vyötärön korkeudelle. Että silleen, vähitellen edetään eikä mitään toki ole (periaatteessa) pakko tehdä. Henkilökohtaisesti en harrasta lennokkaampia ukemeita ollenkaan polvien talia - ja hyvin menee.

Olkapäälukot, kyllä - lähinnä kuitenkin tekniikan jälkeen matossa loppusidontana. Hyvää venytystä, ehdottomasti niitä aikidon positiivisia puolia.

Taisi tulla aikalailla aikidoterminologiaa. Kielikurssistahan se käy, aikido. Maeukemi siis on kaatuminen eteen, kotegaeshi ja shihonage taas ovat tekniikoita jotka kohdistuvat uken keskustaan ranteen välityksellä, ja joihin voi tehdä joko lennokkaan ukemin tai ushiroukemin (kaatuminen taaksepäin, perus/jatkokurssitaso + vanhat rammat ;))
 
Kannattaa valita treenikaveri huolella, noi luonnonmukaiset ukemit ja kevyet loppulukot saattaa muuttua brutaaleiksi jos kaverina on sopivan ääliö macho. Itse venäytin AC-nivelen kun vauhdikkaasta heitosta en saanut ukemia kunnolla tehtyä.

Ja tosiaan riippuu opettajasta ja seurastakin että kuinka idealisoituna tai "katutehokkaana" tekniikoita opetellaan. Eihän peruskurssilla mitään menetä jos käy katsomassa mikä on kotiseuran tyyli, mutta omasta mielestä aikido kyllä ottaa olkapäiden päälle kohtalaisesti (ja polvien). Mut mulla on huomattavasti lyhyempi kosketus lajiin kuin Akikonomulla.
 
Peruskurssille vain olkapäävaivoista huolimatta!! Omassa aikidoseurassani on olkapäävaivainen ja hyvin näyttää treeni kulkevan, tietysti vaatii hiukan enemmän oman kropan kuuntelemista "vaivaisena". Lentävät ukemit ja tekniikat tulevat vasta pidemmän harjoittelun jälkeen, jolloin oma kehonhallinta on paremmin hallussa, jotenka silloin kyllä osaa tehdä asioita itseään säästäen.

macho ääliö harjoittelukavereista sen verran, että heille voi onneksi ystävällisesti sanoa, ettei oma kroppa kestä mysömistä (jota ei siis ole tarkoitus edes tehdä) Aikidossa, kun pitäisi olla kaikkea muuta kuin macho. Sen kahdeksan vuoden ajalta jona itse olen aikidoa treenannut, olen pistänyt merkille, että peruskurssilta katoavat melko nopeasti tuon tyyppiset ihmiset :)
 
Aikidoa en sinänsä pidä vaarallasine lajina harjoitella paskoillakaan olkapäillä, mutta yleensä aina sattuu jokunen hieman lujempaa tekevä nage, esim Akikonomun mainitsema shihonage ei ole hyväksi olkapäälle, jos heittäjä tekee lujaa ja varomattomasti. Suosittelisin tietyin väliajoin mainitsemaan kaverille, että olkapää on paskana jos tulevat heitot/lukot yms näyttävät huonolta olkapäille, muutamissa lukoissa sitten saa taputella tatamia aika rivakasti.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Fuzis sanoi:
Missäs päin ajattelit Heikki722 aloitella aikidon, jos saanen udella? :)
Click to expand...

Lappeenrannan Asahi on mun seura. Eli peruskurssi tuli käytyä syksyllä, ja sen jälkeen olen treenannut Aikidoa 4 kertaa viikossa, joskus jopa 5. Olkapäävaivat ovat vähentyneet kun olen pitänyt nyt bodauksesta totaalitaukoa. Eli nähtävästi nuo Aikidon lukot varovaisesti tehtynä ovat antaneet hyvää venytystä olkapään lihaksille ja jänteille ja se on tehnyt hyvää olkanivelelle.

Polvet on kyllä alkaneet rutista ja kipeytyä. Nähtävästi se mattoon mätkähtämisen jälkeinen ylös nouseminen (noin 100 kertaa per treenit) käy polviin. Siinä treenatessa ei kipua huomaa, mutta sitten kun polvet ovat kylmenneet (esim. aamulla) niin kipu ja rutina on astunut elämään.

Tämä aikidon treenaaminen on ollut tosi positiivinen kokemus 18 vuoden "reikäpäässä punttireenaamisen" jälkeen. Hyvää ja tervetullutta vaihtelua. Paino on pudonnut tosi rajusti, vaaka näyttää nyt 78 kg (yleensä ollut offilla 95-100 kg ja dieetillä n. 90 kg). Eli lihat on lähteny.

Vaikeinta aikidossa on ollut rentouden opettelu. Vanha podari kun aina yrittää vääntää tekniikat voimalla ja eihän ne sillä tavalla onnistu.

Lappeenrannan Asahin treenien lisäksi olen käynyt työmatkoilla treenaamassa mm. Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Aikidoliiton jäsenseurat eivät peri vierailijamaksuja, joten treeneihin voi vain ilmestyä. Tämä on ollut matkustavalle myyntimiehelle todella mukava piirre lajissa. Tällä viikolla menen Kuopion Tenchikanin treeneihin.

Nyt kun tämä ketju tulee nostettua ylös, niin olisi mukava kuulla muiden pakkista lukevien aikidonharrastajien ajatuksia. Miten mielestänne punttitreeni ja Aikido sopii yhteen?
 
Heikki722 sanoi:
Nyt kun tämä ketju tulee nostettua ylös, niin olisi mukava kuulla muiden pakkista lukevien aikidonharrastajien ajatuksia. Miten mielestänne punttitreeni ja Aikido sopii yhteen?
Click to expand...
No näin heikomman sukupuolen edustajan voin todeta että erinomaisen hyvin.

Joku joskus jakso mulle aukoa päätä ettei mun lihasmassan lisääntymisestä ole muuta kuin haittaa aikidolle. Ja paskat, kehon hallinta on vaan parantunut, asentoja on helpompi ylläpitää jne. Suurimpana hyötynä loukkaantumisten vähentyminen; paikkoja on vaikeampi reväyttää tai niksauttaa kun on lihaksia tukemassa.

Lisäksi kyllä ainakin omasta mielestäni on hankalampi treenata kovin hentoisten ihmisten kanssa. Tuntuu kuin käsittelisi tapauksesta riippuen raakaa tai keitettyä spagettia. :D
 
Reilu pari vuotta olen nyt tömistellyt täyspäiväisesti tatamilla ja kyllä täytyy sanoa, että hemmetin hauskaa on ollut. Tällainen tootaalikääntyminen noin 20 vuotta kestäneen reikäpäässä reenaamisen jälkeen on tehnyt kropalle tosi hyvää - paitsi jos peilistä katsoo

Painoa on nyt noin 75 kg, eli parikymppiä vähemmin kuin aktiivitreeniaikoina.

Niin on kuitenkin punttitouhut jääneet ytimiin, että aika usein näen unta että olen hirmu kondiksessa....joku päivä varmaan, mutta nyt toistaiseksi heilun vielä hame päällä.

juji82 sanoi:
Piti tännekin vielä postata...aika hyvä (ja hauska) analyysi Segalin ja Aikidon tekniikoista. Eli Aikido toimii Hulluilla Päivillä muttei kehässä :D

http://www.youtube.com/watch?v=fy_a7xLzL6w

Mielenkiintoista touhua tosin!
Click to expand...

Erinomainen video ja kommentaattori videossa on täysin oikeassa. Eihän tuo aikido toimi jos vastustaja ei anna liike-energiaansa aikidokan käyttöön, vaan seisoo tolpillaan ja mättää turpaan. Koko laji perustuu vastustajan kinetiikkaan eli siihen että vastustaja ryntää päälle. Lisäksi lajin idea on saada vastustajan hyökkäysyritykset tuntumaan hänestä toivottomilta, ilman että vastustajaa vahingoitetaan tai satutetaan. Kipu synnyttää aggressiota vastustajassa ja sitä ei haluta, kun vasta sitten jos vastustaja joudutaan lukottamaan.

Aluksi olin hieman ihmeissäni, kun niin monet aikidotekniikat tehdään ranneotteesta. Eihän oikeassa elämässä kukan ota toista ranteesta kiinni pahat mielessä. Sitten kun ymmärsin, että samuraiaikaan samurain kädessä oli miekka joten ranteesta tarttuminen tuntuikin äkkiä hyvin loogiselta. Totta kai miekkakäden ranteesta kannatta tarttua, jos haluaa estää miekan heilahduksen ja kaulansa katkaisun.

Olen huomannut, että harrastajat jotka ottavat aikidon vain harrastuksena ja lajina jonka parissa voi viihtyä, harrastavat pitkään ja nauttivat lajista. Ne harrastajat jotka jatkuvasti vertaavat tekniikoita katutappeluun, kyllästyvät heti alussa koska nujakointiin ei aikidosta saa paljoa irti - ainakaan alussa.

Jotta aikidosta olisi aidosti hyötyä on sitä osattava ihan helvetin hyvin.

Jos mulla tulee tosi tilanne eteen vedän turpaan tai juoksen karkuun, mutta tuskin alaan vääntämään mitään "iriminagea".
 
Vitsi kun ens kerran meen baariin ja kiimaiset sinkkunaiset ryntää päälle niin käytän Aikidoa :lol2:

On tullu turhaan vähäteltyä (ainakin omassa mielessä) muita kuin täyskontaktilajeja (Nyrkkeily, MT, BJJ, MMA jne.). Ehkä oon pikkuhiljaa oppinut, että ei pelkkä "matsaaminen" ole se juttu.
Toisekseen ottelu kehässä suht vapaillakin säännöillä on täysin eri tilanne kuin ip-tilanne kadulla. Aikidossa ei myöskään haluta satuttaa turhaan mikä on kunnioitettavaa.
Väittäsin, että jos haluaa välttää satuttamasta ketään, mutta pystyy suojaamaan itteään on Aikido hyvä harrastus. Tietysti pelkkänä harrastuksenakin ilman suurempia tavoitteita. Onkohan musta tullut pappa nuorella iällä? :D

P.S Tommonen Segalin leffatyyli ei todellakaan ole mitään puhdasta Aikidoa, mutta sitäkin toimivampaa. Soveltavaa juttua siis. Härskisti munille, kurkkuun, kättä pidempää käyttöön jne. Äärimmäisessä hädässä käytettäviä keinoja.
 
Eikös Aikidostakin oo eri tyylisuuntia nykyään? Aiki-jutsua ja vaikka mitä? Ite harrastan Shotokan Karatee mut mielenkiintonen keskustelu tää. Heikki, mikä vyö sul oli karates ja mikä tyylisuunta?
 
Meidän seurassa oli yks 75v mies, (JA PIRU KUN KOVA ÄIJÄ OLIKIN!). Lajia pystyy säätämään niin paljon harjottelun osalta, jos jotain ei pysty tekeen niin ei tartte tehä tietenkää. Ukemit oppii äkkiä, peruskurssin jälkeen kaikki osaa kyllä perusteet. Eikä enempää vaaditakkaan. Ite reenasin 4.kyuhu saakka ja tuli tauko (testaan vähän muitakin lajeja). Vauhdikkaat heitot ja sulavat liikkeet on lajissa parasta, kuten myös kireät lukot (silloin ku ne menee hyvin). Ase tekniikat Jo (120cm keppi) ja bokken (puumiekka) on mukava suola. Eipä jäänyt lajista pahaa sanaa. Kadulla en ehkä lähtis kaikkia temppuja koittaan, olkoon se miinus.

reenasin 2 vuotta muutes.
 
3 kyussa mennään ja kolmatta vuotta. Hyvä laji on ollut mulle. Kun ei ole kilpalaji kyseessä niin säilyy kohtuus harrastamisessa mukana (vrt. ennen 6-9 krt / vko salilla sis aamuaerobiset...). Nyt kun on perhettä niin on mukava kun 2-4 kertaa viikossa käy tatamilla pyörimässä ja saa siinä liikunnat samassa. Olkapäät on voineet hyvin kun nivelten liikkuvuus on parantunut, ukemeissa ei kulumaviasta ole mitään vaivaa. Joskus kun harjoitusvastustaja tekee olkalukkoa niin silloin sattuupi.

Välillä treenit on kyllä tosi tosi fyysisiä kun tehdään paljon liikkuvaa tekniikkaa virtana. Siinä saa lentää mattoon ja nousta ylös varmaan noin 200 kertaa treenin aikana.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Pepelu sanoi:
No näin heikomman sukupuolen edustajan voin todeta että erinomaisen hyvin.

Joku joskus jakso mulle aukoa päätä ettei mun lihasmassan lisääntymisestä ole muuta kuin haittaa aikidolle. Ja paskat, kehon hallinta on vaan parantunut, asentoja on helpompi ylläpitää jne. Suurimpana hyötynä loukkaantumisten vähentyminen; paikkoja on vaikeampi reväyttää tai niksauttaa kun on lihaksia tukemassa.

Lisäksi kyllä ainakin omasta mielestäni on hankalampi treenata kovin hentoisten ihmisten kanssa. Tuntuu kuin käsittelisi tapauksesta riippuen raakaa tai keitettyä spagettia. :D
Click to expand...
Sinänsä aika hauskasti sanottu noista lihaksista. Mikään budoprofessori en ole mutta eikös sitä luulisi että se on aika yhdentekevää onko sitä lihaa kuinka paljon tai vähän.
Muistan ainakin itse jotain biografian tapaista Morihei Ueshibasta joskus lukeneeni, ja siinä sanottiin Morihein olleen nuoruudessaan niin lihaksikas mies että oli Japanissa melkoisen kuuluisa voimistaan.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom