Ite asunu nyt viitisen vuotta vuonna -90 rakennetussa rivarikaksiossa ja aika paljon on asioita tullu esille kun remontteja tehny ite ja kylppärin kosteusvauriota selvitelly viime keväänä.
Ite nostasin talon sisäpuolella ehdottomasti ykkösasiaksi kylpyhuonetilojen lattialämmityksen sekä koneellisen poistoilmanvaihdon olemassa olon. Lattialämmitys siksi, että tuon ikäsissä ei oo oikeastaan koskaan minkäänlaista vesieristettä, korkeintaan muovimatto jonka tekninen käyttöikä on maks. 25 vuotta eli ummessa kirkkaasti jo tänä päivänä. Lattialämmitys haihduttaa kosteuden jota sinne lattiaan jää ja koneellinen poistoilmanvaihto pitää huolen siitä, että se kosteus oikeasti katoaa sieltä tilasta eikä tiivisty esimerkiksi kattopaneloinnin yläpintaan.
Korvausilman sisääntulo voi olla raitisilmaventtiileillä ikkunoiden yläpuolella, mutta poisto on oltava koneellinen, koska painovoimanen ei vaan yksinkertasesti toimi kunnolla jos suihkua, pyykkikonetta, yms. kosteuslähteitä käytetään päivittäin. Ilmanvaihtohormit pitäs myös putsata noin viiden vuoden välein joka kannattaa varmistaa, taloyhtiömuotosessa asumisessa ei oo mitään syytä lykätä tuota koska se maksaa oikeesti vaan satasen-kaks per kämppä. Meillä tehtiin pari viikkoa sitten kanavien putsaus, edellisestä kerrasta ei ole mitään kirjallista tietoa tallessa, ja vaikutuksen huomas heti kun kylppärissä pyykit kuivuu vanhan 2vrk sijaan yhessä yössä. Mihinkään muuhun ei koskettu, ainoastaan kanavat putsattiin ja ilmamäärät säädettiin
Maanvastanen ulkoseinä esimerkiksi kellarissa on ehdoton nou nou jos seinärakenne on alkuperänen ja salaojituksen kunnosta ei ole tietoa. Se on vaan ajan kysymys millon sieltä tulee vesi läpi kun jostain kohdasta pettää bitumisauma tai mikä nyt onkaan laitettu aikanaan. Kannattaa kattoa talon sokkelia kun pyörii siellä näytöillä, oikein toimivissa ja "varmuudella" kuivissa rakenteissa sokkelin harkkosaumat ei erotu, sokkelin pinta on ehjä eikä siinä kasva mitään horsmaa tai rikkaruohoa heti seinän vieressä.
Jos on tehty remontteja varsinkin kosteisiin tiloihin tai kosteusvaurioiden korjausta vakuutusyhtiön piikkiin, niin niistä kannattaa vaatia paperit nähtäville. Emännän kanssa ollaan kateltu taloja viime aikoina ja harmittavan monissa tuommosissa maavalliseinissä on ollu kosteusvaurioita vuosien mittaan. Papereita ja dokumentteja korjauksen suoritustavoista ollaan pyydetty jokaisesta kohteesta, 9/10 ei papereita löydy tai sitten eivät vaan halua niitä näyttää koska remontti on tehty ihan päin vittuja juosten kusten. Samoin on monissa kohteissa ollu kylppäriremontteja jotka on tehty pitkälle tän vuosituhannen puolella, mutta vesieristyksen taso on täysin dokumentoimaton, eli siellä voi olla ammattilaisen tekemä eristys tai sitten se voi olla asukkaan ite Bilteman pensselisetillä ja naapurin ylijäämäeristeillä väsäämä.
Tuossa muutama juttu mitä ite kattosin. Muuten nuo jo edellä mainitut asiat vie pitkälle, varsinkin harjakatto räystäillä ja poispäin viettävä maanpinta. Räystäistä kannattaa varmistaa mihin kourut laskee, joissakin voi olla kourujen jatkeena pien 10l ämpärin kokonen pesä suoraan siinä alla. Ihan jo metrinkin verran sokkelista ulospäin tehty jatkoputki auttaa asiaa huomattavasti.
. No tässä olisi yksi konkreettinen löytynyt esimerkki:
- Sitten näitä mielenkiintoisempia juttuja:
- Sadevesipumppu hajosi alkuvuonna, jonka jälkeen havaittiin kellarikerroksessa kosteusvaurio
- Myöhemmän mittauksen yhteydessä kosteusarvot samat, jonka takia salaojat kuvattiin (tukossa) ja huuhdottiin auki
- Kellarin seinien alaosat hiottu ja kuivattavana tällä hetkellä
- Välittäjän mukaan kellari on: "Rakenne on perus antura, betoniseinä rakenne. Ei mitään homehtuvaa välissä vaan täyttä kiveä, joten helpohko kuivattaa."
Erityisesti kellarit arvelluttavat ja tässä tosiaan on semmoinen. Koska kellari on asuintilana käytössä, niin betoniseinät ovat maalattuja. Tiedä sitten miten vaikuttaa kosteuden liikkeisiin.
Pitänee ostaa joku kirja aiheesta...
Sadevesipumput, salaojat ja maanpintojen kaadot auttaa vaan rajallisesti jos sokkelia ei oo asianmukasesti eristetty. Tuo välittäjän sulle antama tieto, että tuonikänen rakenne on "helppo kuivattaa" on ihan täyttä paskapuhetta. Siellä on seinärakenteen ulkopinnassa joku bitumivuoraus/huopa, jonka ympärillä on jonkinlainen hiekkaeriste/täyttö. Se hiekka kun pääsee oikeesti kunnolla märäksi ja tulee seinästä läpi niin se seinän paikkaus ja kuivatus ei auta vaan se hiekka pitäs myös saada kuivaks useamman kymmenen sentin etäisyydelle seinän ulkopinnasta ja seinän suojaus kuntoon sieltä ulkopuolelta. Käytännössä sitä suojausta ei saa korjattua ilman ulkopuolista kaivamista. Jos se seinä vaan kuivataan ja korjataan sisäpinnasta niin rakenne jää märäksi ja kosteus lähtee nousemaan rakenteessa ylöspäin.
Jos oot joskus käyny hiekkarannalla ja kaivanu 10cm syvyyteen siinä hiekassa niin se on ihan läpimärkää vaikka aurinko porottas taivaalta kuinka nätisti. Meillä oli kylppärin lattiassa kosteutta ja alla oleva hiekkatäyttö oli päässy kans kastumaan, sitä rakennetta&hiekkaa ois saanu kuivattaa kuulemma pahimmillaan puol vuotta ja kuivumisesta ei ois ollu mitään takeita. Lattia tehtiin siis kokonaan uusiks alle viikossa, hiekkoja vaihdettiin ja laitettiin nykysäännösten mukaset rakenteet sinne, taloyhtiö maksoi koko lattiarakenteen uusimisen.
