Amnestyn lähes kahden vuoden takaisesta raportista Ukrainasta:
1. Mitä tutkimuksessa kerrotaan siviilien vaarantamisesta?
"Amnestyn keräämän aineiston mukaan Ukrainan joukot ovat vaarantaneet siviilejä käyttämällä siviilikohteita tukikohtina Donbassissa, Harkovassa ja Mykolajivissa. Sotilaat ovat asettuneet asuinalueilla sijaitseviin kouluihin, sairaaloihin ja asuinrakennuksiin.
Tällainen toiminta voi asettaa siviilejä vaaraan. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan siviilikohteisiin hyökkääminen on kielletty. Jos Ukrainan joukot ampuvat siviilikohteista, niitä voidaan pitää sotilaskohteina ja ne voivat menettää kansainvälisen oikeuden määrittämän suojan, ja Venäjän sotilaat voivat sodan oikeussääntöjen mukaisesti tehdä iskuja kohteisiin.
Tiheästi asutetuilta alueilta ammuskelu vaarantaa siviilejä myös kostoiskuille. Siviilejä on kuollut ja loukkaantunut Venäjän joukkojen vastaiskuissa.
2. Miten tämä loukkaa sodan oikeussääntöjä?
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan kaikkien konfliktin osapuolten on pyrittävä aina suojelemaan siviiliväestöä ja ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin varotoimenpiteisiin välttääkseen vahingot siviileille. . Tukikohtien sijoittamista asuinalueiden läheisyyteen pitää pyrkiä mahdollisimman suuressa määrin välttämään, eikä toiminnassa olevia sairaaloita saa koskaan käyttää sotilastarkoituksiin. Kouluja ja asuinrakennuksia tulisi käyttää sotilastukikohtia viimeisenä vaihtoehtona, eli vain jos mitään muuta mahdollista vaihtoehtoa ei ole olemassa.
Jos asuinalueiden välttäminen ei ole mahdollista, siviilit tulee pyrkiä evakuoimaan turvallisimmille alueille tai ainakin varoittaa heitä ennakolta, jollei tämä olosuhteiden johdosta ole mahdotonta.
Amnestyn tutkimuksen mukaan Ukrainan joukot ovat toimineet asuinalueilla, vaikka lähistöllä on ollut alueita, joissa siviilit eivät olisi vaarassa – kuten ennalta olemassa olleita sotilastukikohtia tai tiheitä metsikköjä. On merkittävää, että Amnestyn tutkimuksen kohteena olleet kaupungit ja kylät olivat useiden kilometrien päässä sodan etulinjasta.
Osa lehdistötiedotteeseen kohdistuneesta kritiikistä on perustunut oletukseen, että kyse on kaupunkitaistelutilanteista, kuten Mariupolissa, jossa Ukrainan ja Venäjän joukot taistelivat lähitaisteluissa. Korostamme, että tiedotteessa mainitut tapaukset eivät ole kaupunkitaisteluita tai etulinjan paikkoja.
Amnestyn tutkimusten perusteella Ukrainan joukot eivät ole pyytäneet siviilejä poistumaan tai avustaneet siviilejä evakuoinneissa riittävästi. Tutkijoiden haastattelemat siviilit olivat itse kehottaneet toisia pysymään kaukana armeijan tukikohdiksi ottamista rakennuksista. Tutkijoiden keräämien todisteiden perusteella Ukrainan joukot eivät ole tehneet kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vaatimia riittäviä varotoimenpiteitä siviilien suojelemiseksi. Siviilien suojelu on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden keskiössä ja siksi Amnesty vaatii hallituksia noudattamaan sitä."
Kuten on hyvin käynyt ilmi, Ukrainan johto uhraa omia siviilikansalaisiaan täysin surutta, vain saadakseen käyttää heitä (kuolleina, tai loukkaantuneina) propagandan välineenä, ihan samaa tekevät lähi-idän terroristit.
Tässä artikkelissa on vastauksia yleisimpiin Ukrainan joukkojen toimintaa koskevasta tutkimuksesta nousseisiin kysymyksiin.
www.amnesty.fi
/img-s3.ilcdn.fi/cd281152c16fea67c59fa8d68149a87819bf857af8ba760f99ee459b3ee4c0f4.jpg)
www.iltalehti.fi
