Mä sain viidennellä luokalla kaverilta hatsit Stratovariuksen Black Diamondista, sillä oli sellanen ihan ekoja kannettavia cd-soittimia ja se oli koulussa sillä mukana. Mä halusin sitä kamaa tietysti jatkuvaan käyttöön ja se laitto sen levyn mulle c-kasetille. Mä olin kaikki illat ihan stratoissa. Sit joskus kutosella se kiekuminen alko vituttaa, ei siitä tullu enää mitää fiilareita, vitutti vaan. Sit mä taisin kuulla ekan kerran jostain Nightwishistä ja Children of Bodomista, kuulin et ne pärisee hiton hyvin. Cannibal Corpsesta sain pikamaistiaisen, se oli nii synkkää kamaa, et säikähdin oikeen. Siihen en oo sit sen jälkeen koskenu, ei musta sellaseen oo vieläkään. No NW ja COB tuli ja sit siinä alko nopeesti pyöriä tosi paljon kaikenlaista. Ei menny päivää, etteikö jostain ois saanu vähä jotain uutta. Eternal Tears of Sorrow, Sentenced, Cradle of Filth, Rob Zombie. Kevyempään aamuyön pikkupöhnään Trio Niskalaukausta, hitto se oli psykedeelistä joskus.
En mä oo kuivilla vieläkää. Mut tän homman kans on oppinu elään, tää on mulla ihan hanskassa koko ajan.
