Kyllähän tuossa kieltämättä aika lähellä määritelmää ollaan mutta koska henkilövahinkoja ei ole tullut, eikä ole tarkoitus tulla, niin Sea sepherdin toiminta voitaneen luokitella tuhotyöksi terrorismin sijaan.
Tuhotyötkään eivät ole minun mielestäni hyväksyttäviä. Juuri näiden määrittelykysymysten vuoksi tulin tähän keskusteluun mukaan toteamalla että kannatan nollatoleranssia ja että on hankala pohtia, minkälainen ekoterrorismi on hyväksyttävämpää kuin toinen. Tässä tietysti tuo sana "terrorismi" särähtää sun korvaan...
Keskustelu olisi kuitenkin lähes sama, vaikka 'terrorismi' korvattaisiin termillä 'aktiivinen tuhotöiden tekeminen'.
Mulla on vähän ambivalentti suhtautuminen suoranaiseen välineistön tuhoamiseen. Tuomitsen esimerkiksi turkistarhojen suoranaiset tuhoamiset, koska huolimatta mun vastustuksesta turkistarhaukseen se on kuitenkin laillista suomessa ja turkistarhaajat eivät toimi laittomasti – toisin kuin valaanpyytäjät.
Sehän tässä onkin eniten perseestä, että japanilaiset kyllä noudattavat kansainvälisten sopimusten
kirjainta mutta rikkovat törkeästi niiden
henkeä. Tätä pointtiahan Powerhousukin on tuonut esille. Tällöin pitäisi todeta että laki/sopimus on epäonnistunut (koska sinne on jäänyt noin ilmiselvä porsaanreikä) ja se pitäisi korjata.
Mietittyäni enemmän SS:n metodeja, niin valaanpyyntialusten propellien ja tätä kautta mahdollisesti koneiden hajottaminen on toimintaa, jota en voi hyväksyä oikein. Etelämeri on yksi vaarallisimpia merialueita ja jos siellä joku laiva joutuu myrskyssä ajelehtimaan, niin silloin on miehistön henki vaarassa.
Jep, tuotahan Greenpeacekin korostaa omassa lausunnossaan. Meidän erimielisyys lieneekin vain siinä, että minä vedän rajan paljon ennemmin kuin sinä. Olen esimerkiksi käyttänyt tuota Greenpeacea eräänlaisena "mittatikkuna" arvioidessani aktivistien menetelmien hyväksyttävyyttä. Verrattuna Sea Shepherdiin, molemmat ovat aatteellisesti samalla kannalla ja tekevät töitä saman tavoitteen eteen. Itse pidän Greenpeacen menetelmiä järkevinä ja hyväksyttävinä ja jos siitä linjasta lähdetään radikalisoitumaan, tuomitseva sormi alkaa täällä heristä.
Okei tarkensit kantaasi. No mitäs jos siellä Helsinki-Vantaalla olisi lakkoiltu ja laitettu niitä tavarankuljetuskärryjä paskaksi? Sittenkö se täyttää terrorismin merkit ja lakkolaiset olisivat terroristeja?
Ei
Määritelmässäni oli myös mukana sanat "ulkopuolinen" ja "ideologisiin syihin vetoaminen". Jos siis lentokenttä-aktivistit olisivat päättäneet vedota esim. lentoliikenteen saastuttavuuteen ja pyrkineet sen nojalla lopettamaan lentokentän toiminnan (pistämällä paikkoja paskaksi), heidät voitaisiin nähdä terroristeina. Tällöin he olisivat osittain ulkopuolinen taho, joka pyrkii radikaaliin ideologiaan vedoten estämään kaupallista toimintaa käyttämällä keinonaan tuhotöitä.
Matkatavarankäsittelijöiden lakko tuli tässä nyt vähän heikohkona esimerkkinä mukaan mutta toivottavasti tämä selkiytti pointtiani entisestään.
Mun mielestä koko väite:”Elinkeinon harjoittamisen estäminen tai haittaaminen on terrorismia” on huonoa tunteisiin vetoavaa argumentointia, jolla yritetään saada aktivistit näyttämään pahemmalta kuin he todellisuudessa ovat ja kuin ne tahtoisivat kaataa koko yhteiskunnan ja olisivat uhka kaikille kansalaisille.
Jos tuolle linjalle lähdetään niin sanoisin että aktivistien puolelta tulee melko paljon enemmän tunteisiin vetoavaa argumentointia. Heidän intresseissään on myös saada valaanpyytäjät näyttämään mahdollisimman julmilta sadisteilta, joita ei kiinnosta pätkääkään uhanalaisten eläinten lahtaaminen. Samalla korostetaan valaiden kärsimyksiä ja niiden kuolemista sukupuuttoon.
Terrorismin käsitteen määrittelyssä ollaan mielestäni aika kaltevalla pinnalla tällä hetkellä.
Totta. Siksi minulla onkin taipumusta tuomita terrorismiksi kaikki vähänkin sinnepäin viittaava :D
Nyt pitää muistaa, että nämä radikaalimmat eläinsuojelujärjestötkin ja niiden suora toiminta on ollut yksi kimmoke, jolla on saatu todella räikeitä eläinten hyväksikäyttötapauksia ja rääkkäyksiä julkisuuteen ja ihmisten tietoisuuteen ja tätä kautta on laadittu esimerkiksi eläinkokeille lainsäädäntöä ja periaatteita. Esimerkiksi periaate, että eläinkokeiden tarkoitus ei ole koskaan koittaa minkä tasoista kipua eläin kestää ja eläinkokeissa pitää pyrkiä mahdollisimman pieneen kipuun ja mahdollisuuksien mukaan aina nukuttaa eläin.
Ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin
Epäilen kuitenkin että nuo eivät ole seurausta tuhopoltoista tai tutkijoiden perheiden uhkailuista. Kerran näistä tuli dokumentti televisiosta ja siinä näytettiin kuinka jossainpäin Britanniaa yritettiin rakentaa uutta neurotutkimuskeskusta. Homma jäi tosiaan yrityksen tasolle sillä sekopää-aktivistit uhkailivat jopa rakennusfirmojen työntekijöitä (perheineen) eivätkä työt juuri päässeet etenemään. Muutamat rohkeat kirvesmiehet olivat töissä mutta heidänkin piti suojata kasvonsa huiveilla ettei joku tule polttamaan kotia. Itsekin muutaman eläinkokeen tehneenä suhtaudun näihin tapauksiin melko tunteella..
Tästä voidaan olla samaa mieltä, että nykyään ei mun mielestä ole tarvetta maissa noin radikaalille touhulle. Merialueilla taas yksikään valtio ei valvo tai pakota sovittuja asioita niin tästähän osa ihmisistä on suivaantunut ja lähtenyt itse valvomaan ja toimimaan siviilipoliiseina.
Siviilipolisointi on myös niitä hankalia tapauksia, joita ei voida avoimesti hyväksyä toiminnan laajenemisen estämiseksi.
En mä väitä, että se on täysin epäonnistunut mutta ei sitä onnistuneeksikaan voi sanoa, jos Japani pystyy suorittamaan kaupallista valaanpyyntiään tutkimuksen nimissä, koska loppujenlopuksi kansainvälinen valaanpyyntikomissiokin on täysin vapaaehtoinen järjestö ja sopimukset ovat ns. herrasmiessopimuksia, eli kukaan ei niitä edes varsinaisesti valvo tai rankaise rikkomuksista.
Ehkä ei täysin onnistuneeksi mutta kuten sanoin, harvassa ovat ne sopimukset joiden taakse saadaan 100% valtioista. On olemassa esimerkiksi Ottawan sopimus, joka kieltää mm. jalkaväkimiinat. Hieno sopimus mutta niinkin pienet valtiot kuin USA ja Venäjä ovat "ei kiinnosta"-kannalla. Silti sopimuksen avulla on vähennetty huikeasti jalkaväkimiinojen määrää maailmassa.
Radikaalit porukat saavat yleensä enemmän huomiota ja reaktioita toiminnallaan kuin vuosikausia kestävät hitaamman toimintamuodot. Rauhallisemmat toimet on myöskin helpompi vaieta hiljaiseksi, Sea Sepherdin toimintaan on pakko ottaa jotain kantaa. Molemman lähestymistavan ihmiset ovat epäilemättä funtsineet, että heidän tapansa toimia on parempi.
En epäile hetkeäkään, etteikö taustalla olisi aidosti tunne siitä että oma toiminta on The Oikea Tapa. Uskaltaisin kuitenkin väittää että Greenpeacen taktiikalla herätelty keskustelu japanilaisten itsensä keskuudessa tuottaa enemmän tuloksia kuin SS:n riehuminen. Tässä on toki kyse aikajänteestä mutta niin se vain on että isot laivat kääntyvät hitaasti. Pyrkimys pikaiseen ratkaisuun voi hyvinkin kostautua esim. sillä että SS mustaa kaikkien valas-aktivistien mainetta ja kerää japanilaisten vihoja niskaansa.
