Vituttaa porukoiden suhtautuminen omaan prätkäunelmaan.
Pitääkö sitä nyt tämän ikäiselle vielä kitistä turvallisuudesta, loukkaantumisista, rahan tuhlaamisesta ym? Olisko se parempi elää elämänsä tekemättä mitään, mahdollisimman turvallisesti, alkamalla seurustelemaan jonkun ei niin kiinnostavan naisen kanssa, onpahan joku asenteella ja vääntää lapset, lopettaa aktiivinen salitreeni kun on kuulema rumaa ja epäterveellistä jne.
Kiva miettiä sit eläkkeellä ollessaan ettei koskaan tehnyt mitään mitä nuorena haluis? Tai sitten jos vaikka sattuu jäämään rattijuopon alle, tai saamaan syövän jne. Yhtälailla nekin voi elämän pilata eikä kummankaan todennäköisyydet ole mitään kovin pieniä. Ei ymmärrä tota suhtautumista.