Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


Aivan loistava kuva uwish! sinulla on taiteilijan lahjoja :D

Tuo kuva kuuluu niihin harvoihin hyvänmaun alueella oleviin asioihin, joita tästä nimimerkistä saa väännettyä :thumbs:
 
Onko Tampereella ysi- ja kolmostien / E12+E63 -teiden risteyksessä mitään isoa huoltamoa? Siis sellasta, mitä ei ummikkokaan voi missata.

Lahdenperän ABC taitaa tulla ekana vastaan heti E63:lle käännyttyä. Jos sen missaa, seuraava on Neste Kaukajärven rampissa noin kolmen kilometrin päästä. Siitä 10 km E63 ajettua tulee vastaan Ruutanan Shell, sitä on vaikea missata, mutta jos siinäkin onnistuu, seuraava on Oritupa hiukan ennen Orivettä.

-k
 
Minkä lämpöisenä punaviini tarjoillaan ?
Huoneenlämpöisenä on yleensä ihan ok. Hifistelyä tarjoilla esim. tismalleen 18 asteisena, koska "jossain sanotaan niin". Ei ainakaan jääkaapista siis.

pikaisella googletuksella:
"Punaviineihin perinteisesti yhdistettävä määre ”huoneenlämpöinen” viittaa aikaan ennen keskuslämmitystä sekä sellaisiin maihin, kuten Iso-Britannia, joissa viinin maistelulla on huomattavasti pidemmät perinteet kuin kunnollisella seinien eristyksellä. Useimmille punaviineille sopiva tarjoilulämpötila on 15-18 astetta eli selvästi alle keskimääräisen suomalaisen huoneenlämpötilan."
 
Ostin tomaattipestoa kaupasta. Yleensähän se syödään sellaisenaan pastan kanssa. Uskaltaisikohan tohon sotkea tonnikalaa? Pastavesi kiehuu jo.

Montako prosenttia elämästä naisilla keskimäärin kuluu laittautumiseen? Suihku lasketaan mukaan.
 
Minkä lämpöisenä punaviini tarjoillaan ?
Huoneenlämpöisenä on yleensä ihan ok. Hifistelyä tarjoilla esim. tismalleen 18 asteisena, koska "jossain sanotaan niin". Ei ainakaan jääkaapista siis.

pikaisella googletuksella:
"Punaviineihin perinteisesti yhdistettävä määre ”huoneenlämpöinen” viittaa aikaan ennen keskuslämmitystä sekä sellaisiin maihin, kuten Iso-Britannia, joissa viinin maistelulla on huomattavasti pidemmät perinteet kuin kunnollisella seinien eristyksellä. Useimmille punaviineille sopiva tarjoilulämpötila on 15-18 astetta eli selvästi alle keskimääräisen suomalaisen huoneenlämpötilan."
Helppo muistisääntö on valkkari puolituntia ennen nauttimista POIS jääkaapista, punkku puoli tuntia ennen nauttimista jääkaappiin. Tai jotain sinne päin. :D
 
Miten käytännössä kehittyy esimerkiksi alkoholinsietokyky? Mitä elimistössä tapahtuu, että sietokyky kasvaa? Miten jotkut ovat vielä siinä kunnossa, että pystyvät ajamaan 4-5‰ humalassa, kun taas "normaali" ihminen on jo saanut alkoholimyrkytyksen?
 
[nelo];1745548 sanoi:
Miten käytännössä kehittyy esimerkiksi alkoholinsietokyky? Mitä elimistössä tapahtuu, että sietokyky kasvaa? Miten jotkut ovat vielä siinä kunnossa, että pystyvät ajamaan 4-5‰ humalassa, kun taas "normaali" ihminen on jo saanut alkoholimyrkytyksen?

Kun juot riittävän usein, niin keho ei enää ole aivan niin moksiskaan uudesta alkoholilastista. Varmaan jokainen on kokeillu juoda kaksi päivää putkeen, eikä toisena päivänä meinaa humala tulla ollenkaan, vaikka alkoholia olis menny jo edellistä päivää reilummin. Eli mitä enempi juo, sitä vähempi pää menee siitä sekaisin. Mitä tottuneempi keho on, niin sitä suurempia promillemääriä voi olla, vaikka vielä kävelee suoraan. Eli, kun joku on yli kolmen promillen humalassa ja vielä hengissä, niin ei ollu ihan ekaa kertaa maistissa. Tällaiset promillemäärät ovat käsittääkseni mahdollisia vain tapajuopoilla.

Lisäksi joillain ihmisillä on ns. "alkoholistigeeni", jonka ansiosta sietokyky voi olla hieman parempi kuin muilla. Lisäksi näillä ei alkoholi aiheuta yhtä voimakkaita krapulatilatuntemuksia kuin muilla (joillakin ei ollenkaan) ja siksi useamman päivän ryyppyputkea ei estä muu kuin juomaseuranpuute tai heikohko rahatilanne. Tästä geenistä uutisoitiin pari vuotta sitten ainakin radiossa ja muistaakseni myös tekstitv:ssä.
 
Kun juot riittävän usein, niin keho ei enää ole aivan niin moksiskaan uudesta alkoholilastista. Varmaan jokainen on kokeillu juoda kaksi päivää putkeen, eikä toisena päivänä meinaa humala tulla ollenkaan, vaikka alkoholia olis menny jo edellistä päivää reilummin. Eli mitä enempi juo, sitä vähempi pää menee siitä sekaisin. Mitä tottuneempi keho on, niin sitä suurempia promillemääriä voi olla, vaikka vielä kävelee suoraan. Eli, kun joku on yli kolmen promillen humalassa ja vielä hengissä, niin ei ollu ihan ekaa kertaa maistissa. Tällaiset promillemäärät ovat käsittääkseni mahdollisia vain tapajuopoilla.

Lisäksi joillain ihmisillä on ns. "alkoholistigeeni", jonka ansiosta sietokyky voi olla hieman parempi kuin muilla. Lisäksi näillä ei alkoholi aiheuta yhtä voimakkaita krapulatilatuntemuksia kuin muilla (joillakin ei ollenkaan) ja siksi useamman päivän ryyppyputkea ei estä muu kuin juomaseuranpuute tai heikohko rahatilanne. Tästä geenistä uutisoitiin pari vuotta sitten ainakin radiossa ja muistaakseni myös tekstitv:ssä.

Tyhjentävä vastaus, kiitos siitä! Vielä jäi kaivelemaan, että miten se keho siihen alkoholiin tottuu? Eli kun henkilö juo alkoholia ensimmäisen kerran määrän Y, sadannen kerran jälkeen hän pystyy juomaan Y+X eikä ole yhtään enemmän humalassa kuin ensimmäisellä kerralla - mitä hänen kehossaan on tapahtunut?

SniffDaddy, aika hyvin tiivistetty. :D
 
[nelo];1745568 sanoi:
Vielä jäi kaivelemaan, että miten se keho siihen alkoholiin tottuu? Eli kun henkilö juo alkoholia ensimmäisen kerran määrän Y, sadannen kerran jälkeen hän pystyy juomaan Y+X eikä ole yhtään enemmän humalassa kuin ensimmäisellä kerralla - mitä hänen kehossaan on tapahtunut?

Niin, en tiedä tarkasti, mutta oletan että ihan samaa mitä aina muulloinkin. Siis tarkoitan että jos esim treenaat samaa juttua aina vaan, niin ei keho enää vastaa siihen niinkuin aluksi. Samahan koskee myös lääkkeitä.
 
[nelo];1745568 sanoi:
Tyhjentävä vastaus, kiitos siitä! Vielä jäi kaivelemaan, että miten se keho siihen alkoholiin tottuu? Eli kun henkilö juo alkoholia ensimmäisen kerran määrän Y, sadannen kerran jälkeen hän pystyy juomaan Y+X eikä ole yhtään enemmän humalassa kuin ensimmäisellä kerralla - mitä hänen kehossaan on tapahtunut?

Tasaisella käytöllä aivot tottuu alkoholiin, ihan kuin melkein mihin muuhunkin (esim kummasti siihen hien ja paskan hajuunkin tottuu, kun muutama iso äijä nukkuu pienessä tilassa), ja äkkiä siitä alkoholittomasta tilasta tulee se "poikkeustilanne" joka rekisteröidään.

Lisäksi alkon häviäminen kropasta nopeutuu treenaamisella jonkin verran (ei paljoa mutta jonkin verran).
 
[nelo];1745568 sanoi:
Vielä jäi kaivelemaan, että miten se keho siihen alkoholiin tottuu? Eli kun henkilö juo alkoholia ensimmäisen kerran määrän Y, sadannen kerran jälkeen hän pystyy juomaan Y+X eikä ole yhtään enemmän humalassa kuin ensimmäisellä kerralla - mitä hänen kehossaan on tapahtunut?
Humaltuminen tapahtuu aivojen alkoholipitoisuuden kasvaessa. Hermoratojen toiminnot järkkyvät alkoholin tunkeutuessa aivosoluihin ja niiden solukalvoihin sekä kalvorakenteisiin. Hermokudoksella on ainutlaatuinen kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin, myös alkoholin läsnäoloon. Plastisuuden seurauksena alkoholin vaikutukset vähenevät, jos alkoholia on jatkuvasti aivoissa. Hermokudos muuntuu sellaiseksi, että se sietää alkoholin vaiktukset. Juomisen aikana alkoholihumala vähenee jo ennen kuin alkoholipitoisuus aivoissa alkaa laskea, sillä aivokudos mukautuu heti alkoholin läsnäoloon. Sama alkoholipitoisuus aivoissa aiheuttaa nousuhumalan aikana voimakkaamman humalatilan kuin laskuhumalan aikana.

Jatkuva alkoholin nauttiminen johtaa siedon lisääntymiseen. Se ei vahingoita aivokudosta ja on ohimenevä ilmiö. Hyvä sieto kehittyy parissa viikossa ja myös häviää suurin piirtein samassa ajassa alkoholin käytön täysin loputtua. Ilmiö alkaa jo ensimmäisen humalan aikana. Jo viikon kuluessa aivokudos mukautuu alkoholiin niin hyvin, ettei alkoholi humalluta kuten ennen. Niinpä alkoholia päivittäin runsaasti nauttiva ei humallu, vaikka alkoholin pitoisuus veressä on pari promillea. Myös elimistön kyky hajottaa alkoholia vedeksi ja hiilidioksidiksi lisääntyy. Alkoholin sieto lisääntyy sekä hermoston mukautumisen että alkoholia hajoittavien entsyymitoimintojen kiihtymisen kautta.


Lähde: Duodecim Neurologia Seppo Soinila, Markku Kaste, Hannu Somer 2006

Lyhyesti: Aivoissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat toleranssin kehittymisen. Myös maksan kyky hajoittaa alkoholia lisääntyy.
 
Lisäksi alkon häviäminen kropasta nopeutuu treenaamisella jonkin verran (ei paljoa mutta jonkin verran).

Alkoholistin maksa saattaa polttaa alkoholia jopa kaksi kertaa niin nopeasti kuin muiden.
 
Alkoholistin maksa saattaa polttaa alkoholia jopa kaksi kertaa niin nopeasti kuin muiden.
Onko näin. Sittenhän tässä voi alkaa ottaa tuplat että laskennallisesti pystyy hypätä auton rattiin. :D

nojoo, ihan vitsi vaan.

On tullut kateltua yhden kaverin, alkoholiammattilaisen, touhua ja käytännössä ei miestä viinalla saa alas. Joutuipa tossa puhallutukseenkin ja hymy huulilla ihan normaalisti seisten kaveri puhalsi poliisin alkometriin yli 4promillea.
 
Miks mun äiti on sellanen persoona, että haluaa tietää kaiken mitä mä teen ja mitä mun arjessa tapahtuu?
Jos joskus tuon jonkun ehkä hieman vieraamman kasvon kylään, niin äiti kyselee vieraan lähdön jälkeen aivan jäätävästi kaikkea tästä vieraasta ja taustoista. Rasittavaa. Tietty vanhemmille kuuluu vielä mun asiani, mutta että voiko niitä kiinnostaa noin paljon?
 
Miks mun äiti on sellanen persoona, että haluaa tietää kaiken mitä mä teen ja mitä mun arjessa tapahtuu?
Jos joskus tuon jonkun ehkä hieman vieraamman kasvon kylään, niin äiti kyselee vieraan lähdön jälkeen aivan jäätävästi kaikkea tästä vieraasta ja taustoista. Rasittavaa. Tietty vanhemmille kuuluu vielä mun asiani, mutta että voiko niitä kiinnostaa noin paljon?
Varmaan äitis vaan välittää ja haluaa tietää minkälaisissa porukoissa liikut. Enemmän huolestuisin jos ei mitään koskaan kyselisi.
 
Back
Ylös Bottom